Qimmeqartutut aammalu/imaluunniit qitsuuteqartutut pisinnaatitaaffikka pisussaaffikkalu suuppat?

Uumasuutinik piginnittutut, uumasuutit (qimmeq qitsullu) perlerornermut akiuussutissamik kapineqarnissaanut, kommunip periarfississagaatit pisinnaatitaaffigaat.

Inatsisup atuuttup kommunimilu ileqqoreqqusap maleruarnissaanut pisussaaffeqarputit.

Tamannalu isumaqarpoq, ilaatigut uumasuutit kommunimut nalunaarsortikkiartussagit, uumasuutivit perlerornermut akiuussutissamik kapineqarsimanera qulakkiissagit, qungasequteqartissagit aammalu qimmit inissiaqarfikkut angalaannartissanngikkit.

Kommunimi ileqqoreqqusat atuuttut takusinnaavatit uani.

Qimmera imaluunniit qitsuutiga pillugu, sooq akuersissummik qinnuteqassaanga?

Uumasuuteqarnissamut akuersissummik qinnuteqassaatit, pissutigalugu kommunimi qimmit qitsuillu qanoq amerlatiginersut kommunimit ilisimaneqarniassammat. Tamanna pingaaruteqaqaaq, ilaatigut perlerornermik pitsaaliuisoqassammat akiuisoqarlunilu.

Perlerorneq pillugu atuaruk una.

Uumasuutiga perlerornermut qanoq akiuussutissamik kapitissavara?

Uumasuutilittut periarfissaqarputit uumasut nakorsaannut imaluunniit kommunimi akiuussutissanik kapisisartunut, uumasuutivit akiuussutissamik kapitinnissaanut.

Kommunimi akiuussutissanik kapisisartut kapisiuaannartarput, najukkani allagarsiivitsigut, najukkani aviisitigut imaluunniit matumuuna nittartakkakkut nalunaarutigineqartarpoq qaqugu kapisisoqassanersoq.

Qimmima imaluunniit qitsuutima perlerornermut akiuussutissamik kapitereersimanera, qaqugu pisariaqarpa?

Uumasuutit sisamaniit arfinillit tikillugit qaammateqartillugu kapineqarsimassaaq.

Tamatuma kingorna ukiut pingasukkaarlugit akiuussutissamik kapitittassaaq.

Perlerornermut akiuussutissamik kapitissimaneq, ukiuni pingasuni atuuttarpoq, tassa imaalluni uumasuutit perlerornermut akiuussutissamik kapitippat ulloq taanna atuutilissaaq.

Qimmera imaluunniit qitsuutiga pillugu akuersissummik peqanngikkuma, taava qanoq isiussaanga?

Qimmit imaluunniit qitsuutit pillugu akuersissummik peqariinngikkuit, kommunimut qinnuteqassaatit.

Uumasuutit tamarmik akuersissummik peqartariaqarput.

Akuersissut qanoq qinnutigissavara?

Najukkanni innuttaasunut sullissivimmut qinnuteqaativit tunniunneratigut, qimmeqarnissamut imaluunniit qitsuuteqarnissamut akuersissut qinnutigisinnaavat.

Aamma immersuinissamut sulisunit ikiorneqarsinnaavutit.

Maluginiassavat akuersissutit assigiinngitsut marluummata: Utaqqiisaasut aammalu atajuartussat.

Qinnuteqaatit marluusut assigiinngissutaat pillugit, matumani atuarsinnaavatit ugguuna.

Akuersissuteqarluni suut matussuserneqartarpat?

Uumasuuteqarnissamut akuersissummik qinnuteqarninni, uumasuutit akuersissummit matussuserneqarpoq.

Taamaattumik uumasuutit tamaasa immikkut akuersissutinik qinnuteqaateqarfigisariaqarput.

Akuersissut inuttut nammineq pigineqartussaavoq, akuersissut uumasumut pineqartumut akuersissummi taamaallaat atuuppoq aammalu najukkatut nalunaarutigisimasaq aamma taanna kisiat atuulluni.

Nuussaguit uumasuutitit tamaasa immikkut nutaanik akuersissutinik qinnuteqaassutissavatit.

Ataasiinnaanngitsumik qimmeqarpunga imaluunniit qitsuuteqarpunga, tamarmik akuersissummik peqartariaqarpat?

Aap, qimmit imaluunniit qitsuit pinngitsoqaratik qinnuteqaassunneqartussaapput.

Qimmeqarnissamut imaluunniit qitsuuteqarnissamut akuerisaaniarlunga, aalajangiinissami tunngaviit naammassisinnaanngilakka, qanoq isiussaanga?

Qimmeqarnissamut imaluunniit qitsuuteqarnissamut aalajangiinissami tunngaviit naammassisinnaanngikkukkit, kommunimit akuersissummik tunineqarsinnaanngilatit.

Tamanna ima isumaqarpoq, kommunimit piumasaqaatigineqartoq ataaseq arlallilluunniit naammassineqarsinnaanngillat.

Qimmeqarnissamut imaluunniit qitsuuteqarnissamut kommunimit akuersissummik tunisissinnaanngikkuit, uumasoq kommunimit aaneqarsinnaavoq toqunneqarlunilu, piginnittoq taarsiiffigitinnani.

Taamaattumik pitsaasuussaaq, qimmit imaluunniit qitsuutit angerlarsimaffissaanik allamik nassaakkukku.

Qimmeq imaluunniit qitsuk anisiinnavissinnaanngilat, isumaqarlutillu nammineq angerlarsimaffissaminik nassaarumaartoq.

Akuersissummik kommunimit arsaarneqarpunga, qanoq isiussaanga?

Akuersissut kommunimit arsaarinnissutaasimappat, taava peqqutaasinnaavoq, illit piginnittutut qimmeqarnermut aammalu qitsuuteqarnermut ileqqoreqqusat atuuttut unioqqutissimagitit.

Akuersissut qinnutigeqqissinnaavat, suliarlu kommunimit suliarineqassaaq.

Qimmeqarnissamut imaluunniit qitsuuteqarnissamut kommunimit akuersissummik peqanngikkuit, kommunip uumasoq aasinnaavaa toqullugulu, piginnittumut taarsiinani.

Taamaattumik pitsaasuussaaq, qimmit imaluunniit qitsuutit angerlarsimaffissaanik allamik nassaakkukku.

Nuukkama, qanoq isiussaanga?

Qinnuteqaammi najukkatut nalunaarutigineqarsimasoq kisimi atuuppoq.

Nuussaguit akuersissummik nutaamik qinnuteqassaatit.

Utaqqiisaasumik akuersissut tiguara, qanoq isiussaanga?

Akuersissummik ataavartussamik aalajangiinissamut tunngaviit naammassisimavatit.

Utaqqiisaasumik akuersissut uumasumut ataasiinnarmut atuutsinneqartarpoq qaammatinilu sisamani atuuttussaalluni.

Utaqqiisaasumik akuersissut qaangiutsinnagu, piginnittutut isumagissavat ataavartumik akuersissummik pinissamut aalajangiinissamut tunngaviit uumasumit naammassineqarsimanissaat aammalu akuersissummik ataavartussamik qinnuteqarsimassallutit.

Akuersissut ataavartoq tiguara, qanoq isiussaanga?

Qimmeqarnissamut imaluunniit qitsuuteqarnissamut aalajangiinissamut tunngaviit naammassisimavatit.

Inatsisip kommunimilu ileqqoreqqusat atuuttut maleruarnissaannut pisussaaffeqarputit.

Qimmera imaluunniit qitsuutiga nassarlugu, Kalaallit Nunaanniit Danmarkimut angalaniarpunga, qanoq isiussaanga?

Qimmit imaluunniit qitsuutit, perlerornermut akiuussutissamik uumasut nakorsaannik kapitereersimassaaq, aallarnissaq ullut 30-t sioqqullugit siusinnerpaamik Danmarkiliarnissamut qaammatit aqqaneq marluk sioqqullugit kapissimassaaq.

Qimmit qitsuillu qaammatit pingasut inorlugit utoqqaassusillit, perlerornermut akiuussutissamik kapineqarnissaannut piumasaqaataassanngilaq, akerlianik uumasut nakorsaannik peqqissutsimut misissorneqassapput. Uppernarsaatip ullut qulit qaangeqqusaanngilai.

Qimmiaraq imaluunniit qitsuup piaraa pingasut sisamallu akornanni qaammateqarpat, uumasoq perlerornermut akiuussutissamik uumasut nakorsaannik kapitissimassaaq.

Qimmima imaluunniit qitsuutima perlerornermut akiuussutissamik kapitinnissaanut puigorpara, Danmarkiliarnissannullu ullut 30-junnaarlutik, qanoq isiussaanga?

Qimmivit imaluunniit qitsuutivit akiuussutissamik kapitinnissaanut puigorsimaguit, aallarnissannullu ullut 30-junnaarlutik, kapitinnissaq suli periarfissaavoq.

Taamatut pisoqarsimatillugu, Danmarkimut tikinnissannut nal. ak. 48-t sioqqullugit nunap killeqarfiini uumasup nakorsaa attavigissavat.

Grænsedyrlægen i Kastrup (København)
Kystvej 16
2770 Kastrup
Oqar. +45 32 46 00 99

Grænsedyrlægen i Aalborg
Sofiendalsvej 90
9200 Aalborg SV
Oqar. +45 72 27 50 00

Danmarkimut tikinnerup kinguninngua, qimmit imaluunniit qitsuutit uumasup nakorsaata peqqissusaanik misissussavaa.

Uumasut napparsimappata, uumasut nakorsaata itigartissinnaavai, taamaasillutik Danmarkimut eqqussinnaajunnaartillugit.

Nunap killingani uumasup nakorsaata uumasut peqqissut, perlerornermut akiuussutissamik kapisarpai.

Illit nammineq piginnittutut, akiuussutissamik kapisineq aammalu peqqissutsimik misissuineq akilissavat.

Eqqussereernerup, peqqissutsimik misissuereernerup aammalu perlerornermut akiuussutissamik kapitereernerup kingorna, qimmit/qitsuutit Danmarkimi toqqaannartumik najugarisannukaanneqassaaq, najugarisarlu nunap killeqarfiani uumasup nakorsaanut nalunaarutigissavat.

Uumasoq najugarisami, uumasunut allanut attaveqartinngivillugu uninngatinneqassaaq, sivikinnerpaamik ulluni 30-ni. Aneqqusaannginnerata nalaani, napparsimaniarpasilernermi nunap immikkoortuani inuussutissalerisunut imaluunniit nunap killeqarfiani uumasup nakorsaanut piaartumik nalunarutigineqassaaq.

EQQAAMAJUKAngalanermi illit nammineq uumasuutit angallatissagakku. Tassa imaappoq, angalanermi angallatigisap iluaneeqatigiuassagit. Inummut allamut Danmarkiliarnermi angallatsissinnaavat, kisianni inummik paarineqarluni, imaanngitsoq suliffeqarfiit assartuisartut atorlugit.

Qimmera imaluunniit qitsuutiga peqatigalugu, Danmarkimiit Kalaallit Nunaannut angalassaanga, qanoq isiussaanga?

Qimmit qimminik qimuttoqarfimmut eqquteqqusaanngillat.

Matumani pineqarput qimmit qimuttut, aamma siornatigut qimuttoqarfimmiissimasut.

Suliffinnut atatillugu qimmit qimuttoqarfinnut tikisissagukku imaluunniit innarluutinnut atatillugu qimmimik ikiorteqaruit aammalu qimminik qimuttoqarfimmi najugaqarlutit, Kalaallit Nunaanni Namminersorlutik Oqartussat Inuussutissalerinermut immikkoortortaat attavigissavat oqarasuaat: 34 50 00.

Qimmit suussusaat imaluunniit assigiinngitsunik akuugaanerat aallaavigalugu, Kalaallit Nunaannut eqqusseqqusaannginneq aamma maleruagassaqarpoq.

Qimmit eqquteqqusaanngitsut allassimaffiat takuuk uani (lovgivning.gl).

Qimmimik imaluunniit qitsummik Kalaallit Nunaannut eqqussinissamut akuersissummik piniaraanni, Danmarkimi Kalaallit Nunaata Sinniisoqarfianut qinnuteqaasiussaatit.

Grønlands repræsentation
Strandgade 91
Postboks 2151
1016 København K
journal@ghsdk.dk

Kalaallit Nunaata Sinniisoqarfianut pappialat nassiussassatit ukkuussapput:

• Qinnuteqaat (qanoq allanneqarnissaanut piumasaqaateqatanngilaq).

• Kalaallit Nunaanni kommunerisannit qimmeqarnissamut qitsuuteqarnissamulluunniit akuersissut.

(Qinnuteqaammut link uani)

• Perlerornermut allagartaq.*

• Akiuussutissamik kapitissimanermut allagartaq.

• Peqqissutsimik misissortinnermut uppernarsaat (Danmarkimi uumasut nakorsaannik atulersinneqassaaq, aallarnissaq sioqqullugu kingusinnerpaamik ullut 14-it sioqqullugit).

Malugiuk, qimmit imaluunniit qitsuutit uumasut nakorsaannut peqqissutsimik misissortikkukku, uumasut allat peqatigissanngimmagit.

• Piginnittup nalunaarutaa. Linkinngorlugu suliarineqassaaq.

• Qimmit arnaviaappat, naartusinnaajunnaarsinneqarsimaneranut uppernarsaat ilanngutissavat.

• Qitsuutit Kommuneqarfik Sermersuumut eqqunniarukku, piaqqiorsinnaajunnaarsinneqarsimassaaq. Ima paasillugu, qitsuit arnavissat naartusinnaajunnaarsinneqarsimassallutik taavalu angutit naartutitsisinnaajunnaarsimallutik. Tamanna pillugu uppernarsaatip ilanngunnissaa eqqaamassavat.

*Qimmit imaluunniit qitsuutit perlerornermut akiuussutissamik kapitissimanngikkukku, aallarnissaq ullunik 30-nik sioqqullugu akiuussutissamik kapitissavat.

Qimmit imaluunniit qitsuutit perlerornermut kapitissimagukku, qaammatit aqqaneq marluk qulaallugit akiuussutissamik kapitissimaneq nutaannginnerussanngilaq.

Qimmiaraq imaluunniit qitsuup piaraa pingasut inorlugit qaammateqarpat, anaanaata perlerornermut akiuussutissamik kapitissimaneranut uppernarsaat takutissinnaagukku, piaraq perlerornermut akiuussutissamik kapitissanngilaq.

Uumasup nakorsaa peqqissutsimut misissuereerpat, Kalaallit Nunaannut uternissavit tungaanut, qimmit imaluunniit qitsuutit uumasunut allanut qanillissanngilat.

Danmarkimit aallarnissaq ullut 14-it sioqqullugit, qimmit imaluunniit qitsuutit qumaarsussuarmut nakorsartissimasariaqarpat. Tamatumunnga atatillugu piginnittutut nalunaarut atsiussavat (linkinngorlugu suliassaaq)

Qaammatit pingasut qulaannagit qimmeralu peqatigalugu Kalaallit Nunaanniittussaavunga, piumasaqaatit suli taakku atuutissappat?

Qimmeqarlutit qaammatit pingasut qulaannagit Kalaallit Nunaanniissaguit, qimmit arnavissat naartusinnaajunnaarsimasariaqanngillat.

Kalaallit Nunaanni Namminersorlutik Oqartussat inuussutissalerinermut immikkoortortaat oqarasuaatikkut attavigissavat: 34 50 00, arnavissat naartusinnaajunnaartinneqarnissaat qanoq pinngitsoorneqarnissaanersoq paasiniarlugu.

Quppernerup imarisaa qanganitsersimava?

Quppernermut naqqiutissaqarpit?