Tunumi nunaqarfiit pinngornerat annerusumik ilisimaneqanngilaq, aamma taamaappoq Kulusuup tunngavilerneqarnera eqqarsaatigalugu. Itsaq inuit aasakkut ukiukkullu assigiinngitsuni najugaqartarput imaanngitsoq sumiiffimmi ataasiinnarmi ukioq kaajallallugu. Kulusuk pisortatigoortumik tunngavilerneqarpoq 1909-mi.

Kulusuk ateqarsimagaluarpoq Qulusuk, danskilli taasinnaanngimmassuk allanngortinneqarpoq Kulusunngorlugu. Qulusuk tassa timmissap aariaa.

Kulusuk qanga Ammassallup eqqaani inoqarnerpaasimagaluarpoq. 1930-mi najugaqarsimapput 165-it Kulusuup nunaqarfiani, assersuutigalugu taamani 112-iinnaat Tasiilami najugaqarsimapput. Piniarnikkut aalisarnikkullu periarfissarissaarluarmat sumiiffimmut amerlasuut nuussimapput.

1958-mi amerikamiut Kulusummi mittarfiliorput DYE radareqarfiup pilersinneqarneranut atatillugu (timmisartunut kalerrisaarivik). Mittarfiup Ikkatsimi, Ammassallip kangerluani ilorpasinnerusumiittoq mittarfik taarserpaa. Radareqarfik ullumikkut atorunnaarnikuuvoq Kulusullu Tunup mittarfiini pingaarnersaavoq.

Amerikamiut teknologimik atortunillu nutaanik nassarlutik takkunnerat innuttaasut ullummikkutut inuulersimanerannut pissutaavoq.

Kulusuk pillugu sumiiffittut ilisaritinneqarnera

Kommunip illoqarfii nunaqarfiilu sumiiffikkaartumik borgmesterip allattoqarfianiit ilisaritinneqarnissai suliarai. Illoqarfiit nunaqarfiillu tamarmik immikkut ilisaritinneqarput.
Allaaserineqarnerinilu kommunip suleqatigisallu allat naatsorsueqqissaarutaat kisitsisaallu atorlugit inuussutissarsiutit, ineqarneq, ilinniartitaaneq inuttullu atukkat nassuiaatigineqarlutik.

Kulusuk pillugu sumiiffittut ilisaritinneqarnera atuaruk uani

Quppernerup imarisaa qanganitsersimava?

Quppernermut naqqiutissaqarpit?