Ileqquusumik ataatsimiinneq

Immikkoortortaqarfiit
Najukkami ataatsimiititaq Nuuk
Date
13. August 2019 -
Qulequtaq
Ullormut oqaluuserisassat

Suliassamik saqqummiussaq

Ileqquusumik ataatsimiinneq

Nuummi Najukkami Ataatsimiititaliaq

 

Oqaluuserisassat

 

Marlunngorneq, ulloq 13. aggusti 2019 nal. 16.30-18.30

 

 

 

Ilaasortat

Nivi Katrine Christensen

Arnarissoq Fleischer

Moses Masik Marcussen- Mølgaard

Ujammiugaq Engell

Poul Petersen

Finn Meinel

Aviaq Brandt

Nadia Aviaq Olsen

”Ari” Hansine P Rasmussen

Naleraq Eugenius

 

Pisinnaanatik nalunaartut

Arnarissoq Fleischer

Poul Petersen

Finn Meinel

”Ari” Hansine P Rasmussen

 

Aggersarneqarput

Jutho Wilche
Arnannguaq Thiessen

Agneta Mikka Petersen
KajPeter Møller-Heinrich

Oqaluuserisassat akuerineqarnerat

Suliassamik saqqummiussaq

Oqaluuserisassat taamatut isikkoqartillugit akuerineqarput.

Nalunaarutit

Suliassamik saqqummiussaq

Allatseqarfimmit:

 

  • Ulloq 4. juuni 2019 Najukkami Ataatsimiititaliap ataatsimiinnerani aningaasatigut tapiissutinik qinnuteqaatit qaammatit tamaasa suliarisarunnaarlugit qaammatit allorlugit suliarineqartalernissaat aalajangiunneqarpoq.

Qinnuteqarnissamut killiffissarititat nutaat nittartakkami takuneqarsinnaapput.

 

2019-imi Najukkami Ataatsimiititap ileqquusumik ataatsimiinnerani qinnuteqaatit suliarineqassapput: 13. aggusti, 8. oktobari aamma 9. decembari 2019.

 

  • Meeqqanut Ilaqutariinnullu Ataatsimiititap ataatsimiititatut ulloq 11. septembari 2019 Nuummut angalaneranut atatillugu ataatsimeeqatiginissaannut neqeroorut.
     
  • Maannakkut Najukkami Ataatsimiititaliami allatsi qaammatini tulliuttuni qulingiluani utaqqiisaassumik atorfimmi allami atorfeqarallarpoq. Qinikkanut Allatseqarfik pitsaasumik taartaasinnaasumik pissarsiorpoq.
     
  • Arsaattarfiit pillugit killiffik (qulliit ungalullu). Nuussuarmi ungalulerneqareersimasussaavoq. Qinngutsinni qanittumi qullilersuisoqarnissaa naatsorsuutaavoq.
Ilisimatitsissutit

Suliassamik saqqummiussaq

2019-imi aningaasaliissutit atugassanngortinneqarsimasut pillugit killiffik

Suliassamik saqqummiussaq

2019-imi aningaasaliissutit atugassanngortinneqarsimasut pillugit killiffik

Nuummi Najukkami Ataatsimiititaliaq 2019-imi katillugit 4.225.000 koruuninik atugassinneqarpoq. Tamatuma saniatigut inunnut qulinut qaammammut 2.124 koruuninik akissarsiaqartitsinissamut taakkunannga ilanngaasoqartassaaq, tassa ukiumut 255.000 koruuniussapput.
Taamaalilluni Najukkami Ataatsimiititaliaq 2019-imi 3.970.000 koruuninik aningaasaliissutinik atuisinnaavoq.


2019-imi aningaasaliissutit atugassanngortinneqarsimasut pillugit auggustip aallartinnerani killiffiat imaappoq:

 

Aningaasartuutit

Aningaasat akuerisat koruuninngorlugit

 

Aningaasat atorneqartut/kr.[1]

 

Ataatsimiinnermi sutugassaqartitsineq

 

 

6365

Nuummi apummik ilusilersuineq.

 

120.000 koruunit tungaannut aningaasaliissutigineqarput

120.000

Oqaluttuarisaaneq pillugu allagartalersuutit

 

20.000 koruunit tungaannut aningaasaliissutigineqarput

6.000

Qiajuk Studio – Nuummi innuttaasunut qitittarfimmik pilersitsinissaq pillugu filmimik takutitsineq oqallinnerlu

10.000

10.000

René Design – paasissutissanik naqiterinermut

8.762

8.762

Arsaattarfiit eqqaanni qullilersuineq ungalulersuinerlu

(Maluginiagassaq Suliassaq naammassippat aatsaat tunniunneqassapput)

152.990 kr.

0

Qinnuteqarneq – Meqqaanut sumiginnakkanut angalatitsineq, Meeqqat Ikiortigit

12.025

12.025

Nordisk Koncertkor (Nunani Avannarlerni Erinarsoqatigiit)

34.000

34.000

Nunani Tamalaani Katersugaasiviit Ulluat

26.000

26.000

Nuuk Nordisk Kulturfesitval 2019 (NAPA)

300.000

300.000

Uanga Timera – Teaterprojekt på skolerne

100.000

100.000

Suliniut Law Shifters, Nuummi Eqquiitsulianik Saqqummersitsivik

60.000

60.000

Suliniut Narsarsuaq/Sletten. Blok 1-10 my home is where my heart is (angerlarsimaffiga uummatinniippoq)

 

200.000

200.000

Saqqummersitaq Pinnersaat, Nuummi Eqqumiitsulianik Saqqummersitsivik

 

65.000

60.000

Tamanut eqqaamiunut atoqqitassaarniartitsinissaq/aqqusinermi nuannatitsinissaq

5100

5100

Josef Tarrak teater

251.920

251.920

 

Katillugit

 

1.365.797 kr.

 

1.195.245

 

 

Aningaasat atorsinnaasat

Atuineq:

Atorsinnaasat:

 

Kr. 3.970.000

 

Kr. 1.195.245

 

Kr. Kr. 2.774.755

 

Inassuteqaatigineqarpoq

Inassuteqaatigineqarpoq:

  • Ilisimatitsissut tusaatitut tiguneqassasoq

 


[1] Suliniutinut ataasiakkaanut inaarutaasumik naatsorsuusiat sillimaffigineqassaaq. Aningaasat atorneqanngitsoortut Najukkami Ataatsimiititamut utertinneqassapput

Aalajangerneq

Ilisimatitsissut tusaatitut tiguneqassasoq

Aalajangiiffigisassat

Suliassamik saqqummiussaq

Qinngutsinni suliniut – Nuummi Najukkami Ataatsimiititaliaq

Suliassamik saqqummiussaq

Qinngutsinni suliniut – Nuummi Najukkami Ataatsimiititaliaq

 

Nuummi innuttaasut, peqatigiiffiit kommunimilu qinikkat suleqatigalugit suliniutinik sammisassaqartitsinikkullu aallarnisaassapput najukkami ineriartorneq, ataqatigiinneq inuunerullu pitsaassusaa nukittorsarumallugu.

 

Qinigaaffiup ukiuni pingasuni sivisussuseqartup iluani (2018-2021), Nuummi Najukkami Ataatsimiititaliap innuttaasunut Nuup illoqarfittaani tamaginni iluaqutaasussanik suliniutinik pilersaarutinilluunniit annikinnernik aallarnisaanissamik anguniagaqarpoq. Najukkami Ataatsimiititaliap 2019-imi Qinngutsinni kusassaanissaq timi atorlugu sammisassaqarnermi silamilu periarfissat pitsanngorsarnissaat qitiutippaat.

 

  1. Najukkami Ataatsimiititaliap illoqarfiup ilaani allani 2019-imi suliniutinik aallartisaanginnissaanik sunniuteqarnavianngilaq, Qinngutsinnili pitsanngorsaaniarnermut suliniutit qitiutinneqartut innuttaasunik peqataatitsilluarnermik ilisarnaateqassapput.

 

Innuttaasunik peqataatitsineq
Najukkami Ataatsimiititaliap Qinngutsinni takorluukkanik siunnersuutinillu toqqaanissamut piviusunngortitsinissamullu sulissuteqarneq aallartisarlugu Qinngutsinni innuttaasunik ataatsimiititsiniarneq pilersaarutigaa 2019-imi aggustip naanerani ingerlatissallugu.

 

Innuttaasunik ataatsimiititsinermi innuttaasut najukkaminni suliniutinut peqataanissaannik najukkamilu oqartussaaqataanissaannik kajumissaarnissaat siunertarineqarpoq. Innuttaasut siunnersuutinut saqqummiunneqartunut ineriartueqqinnissaminnik peqatiserineqarput aammattaaq namminneq isumassarsiaminnik saqqummiinissamut peqiarfissaqassallutik. Taamaasilluni Qinngutsinni najugallit isumassarsianik ineriartortitassanut taperseeqataassapput tassuunalu najugaqartut pisariaqartitaannut aaqiissutissat matussusernissaat qulakkeerneqassalluni. Innuttaasut ataatsimiigiaqquneqarpata susassaqartut allat aggersarneqassapputtaaq, uani aamma ingerlatsiviit attuumassuteqartut, atuarfik, Brugseni aamma Pisiffik.

 

 

Tassunga atatillugu atuarfik suleqatigalugu atuaqatigiit toqqakkat sumiiffimmi sammisassaqartitsinermi periarfissanik amigaataannik imaluunniit sumiiffimmut takorluugaannik pisuttuartillugit titartaatinneqarsinnaapput/allattuitillugit. Titartakkat innuttaasunik ataatsimiititsinermi saqqummiunneqarumaarput.

 

Killiffik

Matuma ataani Najukkami Ataatsimiititaliap Qinngutsinni pitsanngorsaataasussanut/suliniutinut siunnersuutaasa killiffii allattorneqarput.

Siunnersuutit toqqarneqartut innuttaasut suleqatigalugit aggustip naanerani ataatsimiitinneqarneranni eqqartorneqassapput, siunnersuutit ineriartorteqqillugit.

 

Siunnersuutit tamarmik Najukkami Ataatsimiititaliap missingersuutaannit piviusunngortinneqarsinnaanngillat. Siunnersuutit kissaatigineqartullu Najukkami Ataatsimiititaliamit piviusunngortinneqarsinnaangippata, Najukkami Ataatsimiititaliap kommunimi ataatsimiititamut attuumassuteqartumut ingerlateqqissavai.

 

 

  1. Silami timilu atorlugu sammisassaqarnissamut periarfissat.

 

Siunertaq: Qinngutsinni silami timilu atorlugu sammisassaqarnissamut periarfissanik pitsanngorsaaneq.

SIUNNERSUUT

KILLIFFIK

Arsaattarfiup eqqaani pitsanngorsaaneq.

Målit tunuani ungaluliineq kiisalu qullersualiineq (Obs Najukkami Ataatsimiititaliap Nuussuarmi arsaatarfik ungalulernikuuaat aamma).

  • 2019-imi aningaasaliissutit sanaartugassamut immikkoortinneqarput. Ulloq 12, februaari 2019-imi aalajangiineq innersuussutigalugu.

 

  • Sanaartorneqarneri aallartereerput 2019-illu ukiaanerani naammassinissaat naatsorsuutigineqarluni.

Inuusuttut illuannik pilersitsinnissamut siunnersuutit.

Nuummi Najukkami Ataatsimiititaliaq 2019-imi marsip 12-ani Meeqqanut Atuarfeqarnermullu Ataatsimiititamut Qinngutsinni inuusuttut illoqalernissaanik pilersitsinissamut siunnersuuteqarluni allagaqaateqarpoq.

  • Saaffiginnissut Meeqqanut Atuarfeqarnermullu Ataatsimiititap 2019-imi aggustip arfernani ataatsimiinneranni suliarineqarnissaa naatsorsuutigineqarpoq.
  • Suliaq sumut killippa?

Skatertarfiup allilerneqarnissaa.

Skatertarfiup skate streetinngortillugu betonngimik allilernissaa . Ilaatigut sumiiffimmi basketkurviliinissaq imaluunniit assingusumik.

  • Illoqarfimmik Inerisaanermik Immikkoortortaqarfik: immikkoortoq pillugu nunaminertamik atugassiisoqanngilaq. Taamaattumik alliliinissaq periarfissaavoq.
  • Sanarfinermut Avatangiisinullu: akimik missingersuineq.
  • Peqqinnermut Sammisassaqartitsinermullu immikkoortortaqarfik peqataatinneqassaaq.
  • Siunnersuut aggustip naanerani innuttaasunut ataatsimiititsinermi/sammisassaqartitsinermi eqqartorneqassaaq/ineriartortinneqaqqissaaq. 2019

 

Pinnguartarfimmik/sukisaarsaartarfimmik sanaartorneq.

Qinngutsinni nunatat sukisaarsarfiit aattulernerup ernga peqqutaalluni masarsuusarpoq. Nunamut tullarfissanik assigisaanilluunniit ikkussuisoqarsinnaavoq "nuna toqunartuusaartillugu" pinnguarnermi atorneqarsinnaasunik. Aattornerup ernga sumiiffimmiit uninngaanartikkumanagu "kussiortoqarsinnaavoq", taakkua saniatigut pinnguarnermut aalanermullu atorneqarsinnaapput. Silaanakkoortaat il.il.

 

  • Sanarfinermut Avatangiisinullu Ingerlatsiviup immikkoortoq masarsuuallaartutut naleqqutinngitsutullu nalilerpaa. Nunap naqqanut tunngasut ajornakusoortuunera akimut sunniuteqassaaq. Akitut missiliuunneqarpoq minnerpaamik 1 mio koruunit.
  • Peqqinnermut Sammisassaqartitsinermullu immikkoortortaqarfik peqataatinneqassaaq.
  • Illoqarfimmik Inerisaanermut Immikkoortortaqarfik peqataatinneqassaaq. Immikkoortumi AHL-p kangianiittumi nunaminertamut atugassiisoqanngilaq.
  • Siunnersuut 2019-imi aggustip naanerani innuttaasunik ataatsimiititsinermi/sammisassaqartitsinermi ineriartortinneqaqqissaaq.

 

 

Sikkilinut nunakkoortaatilinnut ujaraaqqanik aqquserniorneq (playground).


Ujaraaqqanik aqquserniorneq/playground soorlu sikkilinut nunakkoorsinnaasunut – ukiumi qamutinik sisoorfissatut atorneqarsinnaavoq.

 

 

  • Sanarfinermut Avatangiisinullu Ingerlatsiviup immikkoortoq masarsuuallaartutut naleqqutinngitsutullu nalilerpaa. Nunap naqqanut tunngasut ajornakusoortuunera akimut sunniuteqassaaq. Akitut missiliuunneqarpoq minnerpaamik 1 mio koruunit.
  • Peqqinnermut Sammisassaqartitsinermullu immikkoortortaqarfik peqataatinneqassaaq.
  • Illoqarfimmik Inerisaanermut Immikkoortortaqarfik peqataatinneqassaaq.
  • Siunnersuut 2019-imi aggustip naanerani innuttaasunik ataatsimiititsinermi/sammisaqartitsinermi ineriartortinneqassaaq.

 

Ikumatitsivissamik issiavissanillu pilersitsineq (soorlu ujaqqanit qiperukkanik).

 

  • Akimut 250.000 koruunit missiliuutigineqarput.
  • OBS: ingerlatsinermi aserfallatsaaliuinissamut aamma ikumatitsiviup saligaatsuutinneqarnissaanut aningaasartuuteqarnissaq ilanngunneqassaaq

 

 

 

  1. Illoqarfiup qeqqanik kusassaaneq (Pisiffiup Brugsenillu akornanni)

 

Siunertaq: Illoqarfiup qeqqata ataatsimoorfinngornissaa kiisalu atorneqarsinnaanngornissaa innuttaasuniillu avatangiisigissaartutut orniginartuunissaa.

SIUNNERSUUT

KILLIFFIK

Issiaartarfinnik/isikkivilinnik ilioraaneq.

Illoqarfiup qeqqani Pisiffiup Brugsenillu akornani qaarsunnguup qaavani issiaartarfik.

 

Materielgården saaffigineqarpoq, issiaartarfimmik eqqaavimmillu ilisisoqarumaarpoq.

Illoqarfiup qeqqani biilinik uninngasoqarnissaanik pinaveersaartitsineq.

Illoqarfiup qeqqani biilinik uninngasoqannginnissaa anguniarlugu ujaqqersuineq.

Materielgårdi attavigineqarpoq taakkulu isumagissavaat.

Issiavissat/illoqarfimmi pisattat.

Illoqarfiup qeqqani ”illoqarfimmi pisattanik” imaluunniit issiavissanik pilersitsineq soorlu najukkami eqqumiitsuliortut/sanaluttartut, sumiiffimmi meeqqat/miniklubbi, sanaartornermi peqataatinneqarsinnaapput.

Pisiffik Brugsenilu peqataanissamut aggersarneqassapputtaaq.

 

  • Najukkami Ataatsimiititaliap nammineq missingersuutaanit matussuserneqarsinnaavoq.
  • Illoqarfimmik inerisaanermut immikkoortortaqarfik suliniummut peqataatinneqarpoq.
  • Siunnersuut 2019-imi aggustip naanerani innuttaasunik ataatsimiisitsinermi/sammisassaqartisinermi ineriartortinneqaqqissaaq.

Illoqarfiup qeqqani eqqumiitsuliat.

Eqqumiitsuliat illoqarfiup qeqqani kusassaatassapput. Eqqumiitsuliat ilaatigut qaqqamut qiperugaasinnaapput.

  • Najukkami Ataatsimiititaliap nammineq missingersuutaanit matussuserneqarsinnaavoq.
  • Illoqarfimmik inerisaanermik immikkoortoqarfik aamma Kultureqarnermut Immikkoortortaqarfik akuutinneqassapput
  • Siunnersuut 2019-imi aggustip naanerani innuttaasunik ataatsimiitsitsinermi/sammisassaqartisinermi ineriartortinneqaqqissaaq.

 

Illoqarfiup qeqqani aaqqissuussineq.

Illoqarfiup qeqqani ukiup qanoq ilinera malillugu pikialaartitsineq, juullilernerani niuffatsitsineq assigisaanillu aaqqissuussineq.

Ukiuni tulliuttuni ataavartumik sammisassaqartitsineq.

 

 

 

 

Aningaasaqarnermut Allatseqarfimmit oqaaseqaatit

  1. maluginiarneqarpoq, Qinngutsinni suliniutiginiarneqartut ingerlatsivinnik attuumassuteqartunik ataavartumik peqataatitsinikkut aamma siunnersuutinik isumassarsianillu pitsaasutsimik qulakkeerinikkut suleqatiginissaat qitiutinneqartoq, kiisalu suliniutit ataqatigiissaarneqarnissaat suliniutigineqartoq kommunillu sumiiffimmut pilersaarutaanut Najukkami Ataatsimiititaliallu siunnersuutaat ataqatigiissinneqartut.

 

Najukkami Ataatsimiititaliami ilaasortat aalajangersimasut Qinngutsinni suliniutinut tunngatillugu allatseqarfimmut attaveqartatussanik toqqaasimavoq:

 

  • Illoqarfiup qeqqanik pitsanngorsaaneq kusassaanerlu: Nivi Christensen aamma Aviaq Brandt

  • Silami silamilu sammisassaqartitsineq: Jutho Wilche, Arnarissoq Fleischer aamma Nadia Olsen

     

    Allatseqarfiup inuit qulaani pineqartut peqatigalugit juunip 19-iani 2019-imi Illoqarfimmik Inerisaanermi Immikkoortortaqarfik ataatsimeeqatigaa. Ataatsimiinnermi kommunip sumiiffimmut piffissamut ungasinnerusumut pilersaarutai, nunaminertamik atugassiinermut, inatsisitigullu eqqumaffigisassat pillugit Najukkami Ataatsimiititaliap suliniutinik aallartisaannginnermini innuttaasunillu ataatsimiitsitsinnginnerani naatsorsuutigisaanut ataqatigiissaarinissaa siunertaavoq.

     

    Aggustip naanerani 2019-imi innuttaasunik ataatsimiitsitsisoqareerpat allatseqarfimmiit ataatsimiitsitanut attuumassuteqartunut kommunalbestyrelsimullu ilisimatitsissummik suliaqarumaarpoq.


    Ingerlatsivinnit allaniit oqaaseqaatigineqartut

 

Sanarfinermut Avatangiisinullu Ingerlatsivik:

 

Skatertarfiup allilernissaa basket-imilu ajuuffissaq koori.

kr 150.000,-. Annikitsumik nunagissaasoqarsinnaavoq aamma beton-imik assigisaanilluunniit karsiusalianik pisisoqassaaq.

 

Ikumatitsivik.

Immikkoortoq annikitsoq immerneqarsinnaavoq manissarneqarnilu kr 250.000,- atorlugit

Ingerlatsinermi aserfallatsaaliuinissamut aamma ikumatitsiviup saligaatsuutinneqarnissaanut aningaasartuuteqarnissaq ilanngunneqassaaq.

 

 

Immikkoortoq AHL-p kangianiittoq (Pinnguartarfik sammisassaqartitsivillu) pillugu kissaatigineqartumut tunngatillugu, erseqqissumik siunnersuuteqarnissaq pisariaqartinneqarpoq, inissisimaffissaa aamma qanoq annertutiginera kiisalu nunap naqqanut tunngasunik misissuineq. Immikkoortoq masarsuuallaarpoq naleqqunnanilu. Nunap naqqanut tunngasut ajornakusoortuunera akimut sunniuteqassaaq

 

Qinngutsinni pinnguartarik aamma/imaluunniit sammisassaqartitsivik.

Kusserngit, ujarattalersuinerit allallu immikkoortumut atorneqartussat minnerpaamik kr 1,0 mio naleqassapput.

(Pinnguartarfik napasuliartalik, qassutitalik sisooraartarfilillu, ikkussuunnera ilanngullugu, kr 200.000,- missiliorlugit akeqarpoq)

 

Qinngutsinni bane ujaraaralik/pinnguartarfik.

Mountainbikertarfik naammattumik angissusilik minnerpaamik 1,0 mio koruuninik akeqassaaq

 

Illoqarfimmik inerisaanermut immikkoortortaqarfik:

Siunnersuutit Qinngutta najorfigiuminartuutillugu ineriartortinneqarnissaanut pilersaarummut naapertuuttuupput. Suliniuteqarfigineqartussatut toqqarneqartut tunngavilersorluakkanik siunnersuusiorfigineqarnissaat innersuussutigineqarpoq, suliarineqarnissaannut tunngaasut misissorneqarsinnaaqqullugit. Immikoortoqarfimmit Najukkami Ataatsimiititaliaq sanaartugassatut pilersaarutit ilisimasalinnit siunnersorteqarluni suliarinissaannut aningaasanik pingaarnersiornissaa siunnersuutigineqarpoq. Illoqarfiup kusassarneqarnissaanut atatillugu immikkoortoqarfiup innersuussutigissavaa, kultureqarnermut immikkoortoqarfik akuutissagaa, taamaalilluni qaffasissumik pitsaassuseqarnissaa qulakkeerneqassammat.

 

Meeqqanut Atuarfeqarnermullu Ingerlatsivik:

Peqqissutsimut Sunngiffimmullu immikkoortumit Qinngutsinni suliniutigineqartut pilersaarutigineqartullu tapersersorneqarput.

Aammali Nuussuarmi sammisassaqartitsivissamik suliniut aallartisarniarneqalerpoq, tassani aqqusineeraliortoqassaaq. Sammisassaqartitsivimmut tassunga Nuussuup Manngua atuarlugu atortoqartitsisoqarnissaa isumaavoq. Neqeroortitsisoqareernerata kingorna akit neqeroorutaasut qaffasippallaarnerat pissutigalugu atortussanik pisinissamut aningaasassaqartoqanngilaq. Tamannalu suliniutigineqartup 100 %-imik naammassineqarnissaanut ajornartitsivoq. Tamakkiisumik isigissagaanni, najukkami ataatsimiititaliap suliassamik kivitseqataasinnaanera immaqa iluaqutaassagaluarpoq.

 

Allatseqarfimmiit innersuussutit

Ingerlatsiviit attuumassutillit oqaaseqaataat malillugit allatseqarfiup innersuussutigivaa:

 

  • Najukkami Ataatsimiititaliap nammineq atorsinnaasaasa iluini suliniutit piviusunngortinneqarsinnaasut Najukkami Ataatsimiititaliamiit pingaartillugit aallunneqassasut, illoqannginnersap pitsanngorsaavigineqarnissaa, skatertarfiup allineqarnissaa kiisalu ikumatitsisarfiliortoqassappat ikumatitsivissaq ilanngullugit

  • Innuttaasunik aggustip naanerani ataatsimiititsinissami qulaani siunnersuutit taaneqartut taakkulu ineriartortinneqarnissaat kisimik pineqassasut

  • Immikkoortumi AHL-p kangianiittumi kissaatit siunnersuutillu (pinnguartarfik, mountainbikertarfik sammisassaqartitsivillu) suliaralugit ingerlateqqinneqassasut kingornalu immikkoortumut siunnersuutit politikkikkut ataatsimiititanut susassaqartunut ingerlateqqinneqassasut.

  • AHL-imi atuartunik suleqateqarnissaq pilersinneqassasoq, atuarfiup kangiani immikkoortumi silami suut pilersinneqarnissaannut isumassat pillugit.


Inassuteqaat

  • Nuummi Najukkami Ataatsimiititaliamit Qinngutsinni suliniutit aallartinneqartussat eqqartorneqassasut

     

Ilanngussat

Qinngutsinni sumiiffiup nalunaarsorneqarnera.1

Qinngutsinni suliniutinut tunngatillugu piffissaq ungasinnerusumut pilersaarutit suliniutillu piffissami qaninnermi aallartissinnaasut immikkoortinnissaat aalajangerneqarpoq:

 

  1. Suliniutit tassungalu atatillugu suliassat 2019-imi aallartinneqartussat:
  • Ulloq 15. septembari 2019-imi illoqannginnersami sammisaqartitsineq (pisiniarfeeqqat, nerisassat, Najukkami Ataatsimiititaliap siunnersuutaannik saqqummersitsineq/takutitsineq, innuttaasut illoqarfiup immikkoortuani iluarsiissutaasinnaasunik siunnersuutinik saqqummiussisinnaapput)
  • Illoqannginnersami qaqqap ilaani atuinissamut tunngatillugu eqqumiitsuliortunik aamma/imaluunniit ujaqqanik qiperuisartunik attaveqarneq
  • Pisussaq pillugu illoqarfiup immikkoortuani innuttaasunik attaveqaqateqarneq
  • Atuarfiup siulersuisuinut, atuarfimmut, miniklubimut, Brugsenimut allanullu suliaqartunut attuumassuteqartunut allakkat
  • Ingerlatsivinnik attuumassuteqartunik ataqatigiissaarineq
  • Skatertarfiup allilernissaanut ikumatitsivimmillu/shelterimillu pilersitsinissamut siunnersuutit - taakkununnga tunngatillugu illussanik titartaasartunik attaveqarsinnaaneq
     
    Siuliini pineqartunut 2019-imi amerlanerpaamik 500.000 koruuniunissaat akuersissutigineqarput.
     
    Allatseqarfik Najukkamut Ataatsimiititaliami suleqatigiit sulianik naammassinninniarnerannut ikiuutissaaq.
     
  1. Piffissamut ungasinnerusumut pilersaarutit iliuuserisinnaasallu:
    AHL-ip kangiani, Ukkusissat ataanni nunap naqqanut tunngasunik misissuinermut suliniuteqarnissamullu piukkunnarnersoq kiisalu silamiittarnissaq siunertaralugu sanaartornissamut pilersaarutaasinnaasut pillugit silamilu sammisassaqartitsinissaq (mountainbikertarfik, playground, qamutinik sisorarfik il.il.) pillugu immikkoortumik misissuineq. 

 

Tamatumunnga ilanngullugu atuarfiup miniklubillu eqqaani biilinut inissiisarfiit pitsaanerusut kiisalu Arsiarpap, Musap Uiffallu akornanni pinnguartarfeeqqat ujartorneqarput.

Qinnuteqaat - Ukiut 20-nngorlugit nalliuttorsiorneq, Timersoqatigiiffik Qeersaat

Suliassamik saqqummiussaq

Qinnuteqaat - Ukiut 20-nngorlugit nalliuttorsiorneq, Timersoqatigiiffik Qeersaat


Najukkami Ataatsimiititaliaq ulloq juunip 14-at 2019 Timersoqatigiit Qeersaanit ukiut 20-nngorlugit nalliuttorsiornissaanut atatillugu aningaasanik tapiiffigineqarnissamik qinnuteqaammik tigusaqarpoq. Nalliuttorsiorneq ingerlanneqassaaq oktobarip aallaqqaataani 2019Katersortarfimmi.

 

Kaffillernissamut ataqqinaammillu tikeraartussap angalanissaanut aningaasat katillugit 40.600 koruunit qinnutigineqarput.

 

Missingersuut qinnuteqaammi allassimavoq, tassani ima allassimasoqarmat:

 

”Ukiunik 20-nik nalliuttorsiutiginninnermi Nuummi innuttaasunut kaffillernerup siunertaraa utoqqalilluni timip aalatinnissaata pingaaruteqassusaa paasissutigissallugu. Aalanerup ass. naggussatigut anniarneq kiserliornerlu pinaveersaartittarpai. Nuummi utoqqaat timersornerat aallartisaatigalugu taassumalu kingorna Nunatsinnut tamarmut siaruaallugu, Nuummut aggersaarusuppugut"

 

Missingersuummi allaqqavoq ilaatigut atuartut klassiinut ikiuussinnaaratarnissaannut akiliinissamut aningaasanik immikkoortitsisoqartoq, kiisalu innuttaasunut utoqqarnut pitsorluttunut biiliussinissamut.

 

Aningaasaqarnermut Allatseqarfimmit oqaaseqaatit

Qinnuteqartup aningaasaqarnermut allatseqarfimmut paasititsiissutigaa, innuttaasut tamarmik kaffillernermut aggersarneqassasut. Naatsorsuutigineqarpoq 1000-1500 akornanni peqataajumaartut Unnukkuani nereqatigiinnissaq peqatigiiffiup ilaasortaanut taakkulu qaaqqusaannut peqatigiiffiup nammineq aaqqissuutissavaa.


Inassuteqaat

Inassutigineqarpoq:

- suliniut aningaasatigut tapiiffigineqassanersoq Nuummi Najukkami Ataatsimiititaliamit aalajangiiffigineqassasoq

 

Ilanngussat

1. Qinnuteqaat, Timersoqatigiiffik Qeersaat

Qinnuteqaatip akuerineqarnissaa ilassilluarneqarpoq, suliniullu 40.600 koruuninik tapiiffigineqassasoq

9 akuersipput 1 taaseqataanngilaq.

Qinnuteqaat – Ningyo Japanimi, Meeqqanut inuusanik isiginnaartitsineq

Suliassamik saqqummiussaq

Qinnuteqaat – Ningyo Japanimi, Meeqqanut inuusanik isiginnaartitsineq

 

Najukkami Ataatsimiititaliaq juulip 30-anni, 2019-imi Meeqqanut tallimanut qulinullu ukiulinnut inuusanik isiginnaartitsinissamut tamatumunngalu atatillugu atuartunut allaanerusumik nutaaliortumillu inuusiortoqarsinnaanissaanik pilersitsinissamut ingerlatsinissamullu aningaasatigut tapiissuteqarfiginissamik qinnuteqaammik tigusaqarput.

 

Naatsorsuutigineqarpoq 2020-mi januaarimi Illorpumi 3-4-nik isiginnaartitsisoqassasoq. Isiginnaartitsinerit Nuummi 1-5 klassini atuartunut sammitinneqarput. Tassunga atatillugu ilaqutaariinnut isiginnaartitsisoqassaartaaq.

 

Katillugit 200.000 koruunit qinnuteqaatigineqarput.

 

Missingersuut qinnuteqaammi allassimavoq, tassani ima allassimasoqarmat:

“Isiginnaagassiami angakkuartartoq nunarsuami angalavoq nunanilu allani asanninnermik misigisaqarluni, Kalaallit Nunaanni naggueqarnini eqqaalerpaa. Isiginnaagassiami kulturit assigiinngitsuuneri kalaallisullu tunaartaqarneq takutinnissaa siunertarineqarpoq.

 

Isiginnaagassiaq Ujarneq Fleischerimit aamma Naleraq Eugeniusimit suliarineqarpoq.

Tassanilu isiginnaartitsisartoq Nukakkuluk Kreutzmann, nipilerisoq Hans-Ole Amossen kiisalu ilitsersuisoq/inuusiortoq Bruce Hunter Canadameersoq suleqatigineqassapput.

 

  1. ingerlanneqarnerani meeqqanut sammisaqartitsinermik aaqqissuuserusuppugut inuusiornermik inuusioriaatsimit nalinginnaasumit allaanerusumik ilinniartitsillutalu sanatitsilluta. Timi tamaat qanoq atorneqarsinnaanersoq misilittaavugut ulluinnarnilu atortut assigiinngitsut qanoq inuusaliarineqarsinnaanersut misilittaalluta. Sammisaqartitsineq inini atuartitsivinni ingerlanneqassapput, aggerluta meeqqanut sammisaqartsitsissaagut.”

 

Aningaasaqarnermut Allatseqarfimmit oqaaseqaatit

Eqqumiitsuliortunit teknikerinillu neriorsuutit allaganngorlugit pineqarput.

 

Meeqqanut Atuarfeqarnermullu Ingerlatsivimmit oqaaseqaatit:

Soqanngilaq

 

Kultureqarnermut immikkoortortaqarfimmit oqaaseqaatit:

Kultureqarnermut immikkoortortaqarfiup maluginiarpaa Kulturikkut Isumassarsiorfik atuarfinnut sullissiviusoq meeqqanut atuarfimmi atuartut eqqumiitsuliortut akilernissaannut aamma pinngorartitsinermik sammisassaqartitsinernut workshoppertitsinissamut neqerooruteqartarfiusoq. Inuusanik isiginnaartitsinermut tunngasunik workshoppertitsinissamut Kultureqarnermut immikkoortortaqarfik saaffigineqarsinnaavoq oqaloqatiginissaanut, taannalu Kulturikkut isumassarsiorfiup ataaniippoq, tassami suliniummi kulturikkut assigiinngitsuunermik oqaluttuarnissamut sammisitaammat suliarlu eqqumiitsuliornikkut nutaajulluni pissanganartupilussuuvoq.

 

Inassuteqaat

Inassutigineqarpoq:

- suliniut aningaasatigut tapiiffigineqassanersoq Nuummi Najukkami Ataatsimiititaliamit aalajangiiffigineqassasoq

 

Ilanngussat

1. Qinnuteqaat

2. Missingersuutit

3. Suliniutip allaaserineqarnera (KAL)

Naleraq Eugenius suliamut attuumassuteqarnini pissutigalugu aalajangeeqataasinnaanani nalunaarpoq, inilu qimallugu.

 

Qinnuteqaat ilaannakortumik akuerineqassasoq siunertamullu 100.000 koruuninik tapiisoqassasoq aalajangerneqarpoq, oqaaseqaatigalugu suliniut atuarfeqarfinnut kiffartuussinermut Kulturimut nammattakkamut ilanngunneqarnissaa siunertaralugu Kulturimut Aaqqissuussinermullu immikkoortup suleqatigineqarnissaa qinnuteqartoq kajumissaarneqassasoq.

Qinnuteqaat – Qooqqut Festival

Suliassamik saqqummiussaq

Qinnuteqaat – Qooqqut Festival

Najukkami Ataatsimiititaliaq ulloq juunip pingajuat 2019 Qooqqut Festivalip ingerlanneqarnissaanut atatillugu aningaasanik tapiiffigineqarnissamik qinnuteqaammik tigusaqarpoq. aggusti 2019. Angalanissanut, atortunut akissarsiassanullu aningaasartuutit matussutissaannik katillugit 70.000 koruunit qinnutigineqarput.

 

Qinnuteqaammi allassimavoq:


“Qooqqut Festival ukiumoortumik ilaqutariinnut aaqqissuussaavoq immikkuullarissoq akeqanngitsorlu, pinngortitami ingerlanneqartarpoq, tamannalu sammisat aqqutigalugit kinguaariit, inuiaat, innuttaasut eqqumiitsuliortullu akornanni ataatsimoornerannik nukittorsaataasuuvoq (...).

 

Aningaasat qinnutigineqartut tulliuttunut aningaasartuutinut matussutaassapput:

Akissarsiassat: 30.000 kr.

Angalanerit unnuinerillu: 30.000 kr.

Atortussat: 10.000 kr.

Missingersuut tamakkiisoq suliniummullu nassuiaat qinnuteqaammut ilanngunneqarput. Ilanngussaq 1-3-mut takukkit.

 

Aningaasaqarnermut Allatseqarfimmit oqaaseqaatit

Qooqqut Festival 9.-10. aggusti ingerlanneqassaaq, taamaalillunilu Najukkami Ataatsimiititaliap ulloq 13. aggusti 2019 ileqquusumik ataatsimiinnerani naammassineqariissalluni.

 

Najukkami Ataatsimiititaliap nittartagaa naapertorlugu, Najukkami Ataatsimiititaliap aningaasanik tapiissuteqartarnermut malittarisassaani allassimavoq: Aaqqissuussaq pereersimagaangat tapiissuteqarnissamut qinnuteqartoqarsinnaanngilaq..

 

Malittarisassaq pineqartoq qinnuteqartup paasisaa malillugu qinnuteqarnermut ulloq pineqarpoq, tassa Najukkami Ataatsimiititaliap qinnuteqaammik suliarinninneranut piffissaq pinnagu, tamannalu aaqqissuussap naammassinerata kingorna pissussaavoq.

Tamanna pillugu Allatseqarfiup qinnuteqaat Najukkami Ataatsimiititaliap ileqquusumik ataatsimiinnissaanut ulloq 13. aggusti 2019 suliaq saqqummiunneqassassoq immikkut ittumik akuersissutigaa.

 

Siunissami malittarisassap oqaasertai ima allanngortinneqassapput:

 

Suliap suliarineqarnissaa sioqqullugu aaqqissuussanut pereersimasunut aningaasanik qinnuteqartoqarsinnaanngilaq.

 

Inassuteqaat

Inassuteqaatigineqarpoq:

- suliniut aningaasatigut tapiiffigineqassanersoq Nuummi Najukkami Ataatsimiititaliamit aalajangiiffigineqassasoq

 

Ilanngussat

1. Qinnuteqaat

2. Suliniummik nassuiaat

3. Missingersuut

Qinnuteqaat itigartitsissutigineqassasoq aalajangerneqarpoq oqaaseqaatigalugu, Nuummi Najukkami Ataatsimiititaliamit Qooqqut Festival asseqanngitsuummat akuersaarneqartoq, kisianni Nuummi Najukkami Ataatsimiititaliap sammisaasa, Nuummi illoqarfiup immikkoortuisa, avataaniimmat. 

Blokkini - eqqumiitsuliornissamut qinnuteqaat

Suliassamik saqqummiussaq

Blokkini - eqqumiitsuliornissamut qinnuteqaat

 

Ulloq 5. juli 2019, Nuummi Najukkami Ataatsimiititaliaq, Nunat Avannarliit Kulturikkut pikialaartitsinissaannut Nuummi pisussamut, eqqumiitsuliornermut tunngasortaanut atatillugu allaanerusumik immikkut takutsitsinissamut atasumik ininik saqqummersitsilluni atugassanik pilersitsinissamut aningaasatigut qinnuteqaammik tigusaqarpoq.

 

Qinnuteqaatigineqarput katillugit 93.000 koruunit.

 

Qinnuteqaammi ilaatigut ima allaqqavoq:

 

“Nuummi Eqqumiitsulianik Saqqummersitsiviup ininik saqqummersitsivissanik saqqummersitsinernillu Nuuk Nordisk Kulturfestival-imut atatillugu allaanerusumik saqqummersitsinissaq kissaatigaa uku suleqatigalugit Nuuk Nordisk, Disco Art Festival aamma Teater Freez Production.

 

Teater Freez Production aningaasaliiffigineqareerpoq, Nuuk Nordisk Kulturfestival-imut atatillugu isiginnaagassiaq Sletten i blokkene i Nuuk isiginnaartitsissutiginissaanut. Meeqqeriviusimasut marluk atorunnaartut attartussavaat, tassanili aamma mikinerusunik ininik peqarpoq, taakkulu eqqumiiginarsinnaasunik misileraataasumillu saqqummersitsiviussapput, inuit Nuummeersut takuniarsinnaasaat.

 

Sermeq pulje-mit tapiiffigineqarluni Bolatta Silis-Høegh Holmit Illuanni micro-mik saqqummersitsivoq ullut pingasut inerlanerinnaanni inunnit 250-nit allakkarneqartumik. Inunnut misigisarujussuusimavoq, tamassumalu pileritsatsippaatigut suli allaanerusumik ineeqqani saqqummersitsinissamik misileraanissatsinnut. Maannakkut blok 2-mi 6-milu eqqumiitsulianik inissiinissatsinnut akuerisaavugut, neriuutigaarpullu tamanna tapersissagissi.

 

Siullertut eqqumiitsuliortut inuusunnerusut inissaqartinnissaat kissaatigaarput. Århus Kunstakademimi naammasserlaaq Parma O Brandt, Inuuteq Storch, Ivinguak Storch Høegh isumaqatigiissuteqarfigigallareerpavut, taavalu eqqumiitsuliortoqatigiinnit LARM – Jacob Fælling-imit Kenneth Olsen-imillu HOME // HJEM // ANGERLARSIMAFFIGA saqqummersinneqassaaq. Aaqqissuussamut uiggiullugu Disco Arts Festival-imit eqqumiitsuliortut inini performance-mik takutitsinissaannut qaaqqorusuppavut. Taakkua Nuummut tikereersimassammata taamaallaat immikkut saqqummersitsinissamut atasumik akissarsitinnissaat pineqarpoq.”

 

Aningaasaqarnermut Allatseqarfimmit oqaaseqaatit

Nuummi Najukkami Ataatsimiititaliap 2019-mi Nuuk Nordisk Kulturfestival-imut atatillugu aningaasaliissutigineqartut ataani paasissutissiissutigivai:

 

- Nuuk Nordisk Kulturfestival (angerlarsimaffeqanngitsunut tajat akeqanngitsumik, aaqqissuussat meeqqanut inuusuttunullu sammitinneqartut): 300.000 kr.

 

- Teater Freez Productions (isiginnaartitsissut Sletten i blokkene): 200.000 kr.

 

- Nordisk Koncertkor: 34.000 kr.

 

Ukioq 2019-imi Nuuk Nordisk Kommuneqarfik Sermersuumit katillugit 800.000 koruuninik aningaasaliiffigineqarpoq.

Kommunip 2019-imut missingersuutaaniit 300.000 koruunit kiisalu Aningaasaateqarfik Sermeq aqqutigalugu 500.000 koruuninik immikkoortitsisoqarpoq.

 

Inuiaat piorsarsimassusaannut oqaluttuarisaanerannullu immikkoortortaq

Kulturimut Aaqqissuussinermullu immikkoortumit oqaatigineqarpoq saqqummersitsineq pissanganartuusoq init illoqannginnersallu pillugit inuit takorluueriaasaat unammillerneqartarmat. Aammattaaq suliniut illoqarfiit pingaarnersaattut anguniakkamut naapertuuppoq, tassalu illoqarfimmi eqqumiitsuliat takussaanerunissaat.


Inassuteqaat

Inassutigineqarpoq:

- suliniut aningaasatigut tapiiffigineqassanersoq Nuummi Najukkami Ataatsimiititaliamit aalajangiiffigineqassasoq

 

Ilanngussat

1. Qinnuteqaat

2. Missingersuut

Nivi Christensen suliamut attuumassuteqarnini pissutigalugu aalajangeeqataasinnaanani nalunaarpoq, inilu qimallugu.

 

Qinnuteqaat akuersissutigineqassasoq aalajangerneqarpoq, siunertamullu 93.000 koruuninik tapiissuteqartoqarluni.

2 taaseqataanngillat 7 akuersipput.

Qinnuteqaat – Najukkami katersugaasivimmi saqqummersitsinermut kiisalu Blok 5-imi qaartoornerup ukiut 50-it matuma siorna eqqaaniarneqarneranut atatillugu oqalugiarneq

Suliassamik saqqummiussaq

Qinnuteqaat – Najukkami katersugaasivimmi saqqummersitsinermut kiisalu Blok 5-imi qaartoornerup ukiut 50-it matuma siorna eqqaaniarneqarneranut atatillugu oqalugiarneq


Ulloq juulip tallimaani 2019 Nuummi Najukkami ataatsimiititaliaq aningaasanik tapiissutissanik qinnuteqarfigineqarpoq Nuummi Katersugaasivimmi blok 5-ip 1969-imi qaarneranut atatillugu ukiut 50-it qaangiunneranni oqalugiartoqarnissaanut tunngasunik saqqummersitsinissamut oqalugiarnissamullu atorneqartussanik.

 

Katillugit 29.000 kr.-nit qinnuteqaatigineqarput.

 

Qinnuteqaammi ilaatigut ima allassinmavoq:


“ Blok 5-imi ukiut 50-it matuma siorna qaartoqarneranut atatillugu eqqaaniaanermut saqqummersitsineq. Tassunga ilanngullugu unnukkut oqalugiarluni saqqummiineq. Nuummi inuppassuit marsip 14-iani 1969-imi pisoq eqqaamalluarpaat, tassami Blok 5 tamarmi aserorluni gassimik amiilaarnartumik qaartoortoqarmat sanasut qulingilua ajunaarfigisaannik. Tamanna eqqaaniarneqassaaq marsip 14-ianni 2020-imi tassami ullormi tassani ajunaarneq ukiut 50-it matuma siorna pimmat.

Eqqaaniaarnermut atatillugu Eli Damberg maanga qaaqqorusupparput. Taanna ajutoortoqarnerani sanasuuvoq peqataallunilu, aseqqukullu ataanni akunnerni qulini ikiortissaminik utaqqisimalluni. Tamanna pillugu atuakkamik saqqummersitsisimavoq tassanilu ajunaarnerup inuunermi sinnerani sunniutai eqqartorlugit.

 

Saqqummersitsinermi oqalugiarnermilu sammineqartut tassaapput inuit ajunaarnermi annaasaqarsimasut kiisalu inuit Nuup oqaluttuassartaanut soqutiginnittut. Kiisalu sanasutoqqat immikkut qaaqquneri.

 

Kommunimi Illoqarfimmut pilersaarusiorfik suleqatigalugu Blok 5-ip eqqaani eqqaassutissiisoqarnissaa anguniarparput kiisalu Erla Winther ikiuulluartoq saqqummersitsinermik pitsaasumik paasissutissanik ikiuussinnaasoq eqqarsaatigalugu.

 

Aningaasat piffissami uani atorneqassapput februar- marts 2020 ajutoornersuaq 14/3 ukiut 50-inngornerat immikkut isiginiarlugu.”

 

Allatseqarfimmit oqaaseqaatit
Soqanngilaq


Inassuteqaat

Inassutigineqarpoq:
- Nuummi najukkami ataatsimiititaliap siunertamut aningaasat tapiissutissatut qinnuteqaatit tunniutissallugit aalajangissasoq

 

Ilanngussat
1. Qinnuteqaat aamma missingersuut

2. Assi allaaserisarlu

Qinnuteqaat akuersissutigineqassasoq aalajangerneqarpoq, siunertamullu 29.000 koruuninik tapiissuteqartoqarluni.

Qinnuteqaat – Meeraaffik, Nuummi Katersugaasivik

Suliassamik saqqummiussaq

Qinnuteqaat – Meeraaffik, Nuummi Katersugaasivik

 

Najukkami Ataatsimiititaliaq juulip tallimanni 2019 Nuutoqqami / Nuummi Katersugaasivianit, Niels Lyngep illuani saqqummersitsinissamut, aningaasanik tapiiffigineqarnissamik qinnuteqaammik tigusaqarpoq. Katillugit 40.000 koruunit qinnuteqaatigineqarput.

 

Saaffiginnissummi ilaatigut ima allaqqavoq:

 

“Nunat Avannarliit Nuummi kulturisioqatigiinnerat 2019-imut atatillugu kingornalu suliniummi Nuummi innuttaasut peqataatinniarnissaat meeraaffillu pillugu eqqaasaqarnissaat saqqummersitsinermi siunertaavoq. Nuummi katersugaasiviit pingasut (Nuutoqaq/Nuummi Katersugaasivik, Nuummi Eqqumiitsulianik Saqqummersitsivik aamma Nunatta Katersugaasivia) Niels Egedep illua atorluarniarpaat illoqarfimmilu innuttaasut avataaneersullu angerlarsimaffimmi tassani allatulaaq misigisaqartinniarpaat.

 

Niels Lyngep Illua Gertrud Raskvej 24-miippoq, illulu eriaginartutut paarineqarsimavoq pisataqarlunilu 1950-ikkunneersunik, taakkulu piffissamut tassunga oqaluttuartuupput. Palasimit Niels Lyngemit illu pigineqarsimavoq. Illu qaliaqarpoq, ataaniippoq Niels Lyngep inai, qulaaniippullu saqqummersitsiviit, saqqummersitsivinnilu saqqummersitat taarserarneqarsinnaapput. Illu Nuutoqaq/Nuummi Katersugaasiviup akisussaaffigaa.

 

Ini allermi podcastimik aallakaatitsissaagut, tassani 50-ikkunni radiukkut aallakaatitsisut nipilersortullu Lisa Lynge Hesseldahlip (Niels Lyngep pania) illumi illoqarfimmilu meeraanerminik oqaluttuai ilanngullugit tusarnaarneqarsinnaassallutik. Nunat Avannarliit Nuummi kulturisioqatigiinneranni ini allermi oqaluttartoq aliannaartitsisorlu aallakaatinneqassaaq. Nunat Avannarliit Nuummi kulturisioqatigiinnerata kingorna podcast Nuutoqqami/Nuummi Katersugaasivimmi tusarnaarneqarsinnaasutut neqeroorutinut ilanngunneqassaaq (…)

 

Inimi qullermi Nuummiut pisatai, meeraaffik qulequtaralugu, ilanngullugit saqqummiukkusuppagut. (…) Pisatat tamarmik katersorneqarnerani oqaluttuartai ilanngunneqassapput, tassani meeraaffimmut sumut ilisarnaataanersoq, eqqaassutissaanersorluunniit takutinneqassaaq.

 

LARM Niels Lyngep Illuani saqqummersitsinerup saniatigut illoqarfimmi "kaajallaasitsilluni" plakatit suliniutitigullu saqqummiussissaaq, innuttaasullu illoqarfimmi inuillu Nuuk Centerimi Katuamilu workshoppertinneqarneratigut peqataatinneqarlutik. LARM-ip suliniutaani illoqarfimmi avatangiisit peqataatinniarneqartarput, peqataatitsinikkullu saqqummersitat ilusilersorneqartarput - tassa saqqummersitsinerusinnaapput, tamanut saqqummiussaasinnaapput allalluunniit.

 

Angissutsinut tamanut isersimmatinik alersersuarnilluunniit nuersaatitsissaagut pulaartunit atorneqarsinnaasunik (tassa skuut qaavisigut tungujortunik atisititsinata), taamaalilluta angerlarsimaffippalaartitsilluni piffissami tassani illumi saqqummersinneqartumut assingunerussammat. ”

 

Aningaasaqarnermut Allatseqarfimmit oqaaseqaatit

Nunat Avannarliit Nuummi kulturisioqatigiinnerat 2019-imut atatillugu Nuummi Najukkami Ataatsimiititaliaq tulliuttunut aningaasanik tapiissuteqarpoq:

 

- Nunat Avannarliit Nuummi kulturisioqatigiinnerat (angerlarsimaffeqanngitsunut tajat akeqanngitsut, kiisalu meeqqanut inuusuttunullu aaqqissuussat): 300.000 kr.

 

- Teater Freez Productions (Blokkini Narsarsuarmi isiginnaartitsineq): 200.000 kr.

 

- Nordisk Koncertkor (Nunat Avannarliit Erinarsoqatigiivi): 34.000 kr.

 

Ukioq 2019-imi Nunat Avannarliit Nuummi kulturisioqatigiinnissaat Kommuneqarfik Sermersuumit katillugit 800.000 koruuninik aningaasaliiffigineqarpoq.

Kommunip 2019-imut missingersuutaaniit 300.000 koruunit kiisalu Aningaasaateqarfik Sermeq aqqutigalugu 500.000 koruuninik immikkoortitsisoqarpoq.

 

Kulturimut Aaqqissuussisarnermullu Immikkoortortaqarfik

Kulturimut Aaqqissuussisarnermullu Immikkoortortaqarfimmit oqaatigineqarpoq, Nuup kulturikkut erlinnartuutaannik allanngortitsineq soqutiginaateqartoq. Suliniummi innuttaasut peqataatinneqarput, illoqarfimmi inuiaqatigiit sammisaqartinneqarput, peqataasullu tikeraartullu Nuummi angerlarsimaffiup qanoq ittuuneranik eqqarsalersinneqarlutik. Kulturimut Aaqqissuussisarnermullu Immikkoortortaqarfiup illoqarfimmi kulturikkut suliallit suliffeqarfiit amerlanerusut suleqatigiittarnissat kissaatigaa, tamannalu tunngavigalugu ataatsimut qinnuteqaat taperserlugu.

 

Inassuteqaat

Inassutigineqarpoq:

- suliniut aningaasatigut tapiiffigineqassanersoq Nuummi Najukkami Ataatsimiititaliamit aalajangiiffigineqassasoq

 

Ilanngussat

1. Qinnuteqaat missingersuutitalik

Nivi Christensen aamma Ujammiugaq Engell suliamut attuumassuteqarnertik pissutigalugu aalajangeeqataasinnaanatik nalunaarput, inilu qimallugu.

 

Qinnuteqaat akuerineqassasoq aalajangerneqarpoq siunertamullu 40.000 koruuninik tapiissuteqartoqarluni oqaaseqaatigalugu, Nunat Avannarliit Nuummi kulturisioqatigiinneranit sivisunerusumik saqqummersitat ilaasa saqqummersinneqarnissaat assut pitsaasuusoq.

Qinnuteqaat – Kalaallisuunik meeqqanut sammisaqartitsineq,

Suliassamik saqqummiussaq

Qinnuteqaat – Kalaallisuunik meeqqanut sammisaqartitsineq, Kittat, Illorput, Kulturikkut Isumassarsiorfiup aamma Nuup Katersugaasiviata (Nuutoqaq) suleqatigiissutaat


Nuummi najukkami ataatsimiititaliaq ullormi juuli 5-iani 2019-imi aningaasanik qinnuteqaammik tigusaqarpoq, tassanilu Nuup Katersugaasiviani suliniut “meeqqanut kalaallisuunik sammisaqartitsinermut” atatillugu ilaqutariinnut sisamariarluni isumasioqatigiisitsisoqarnissaa sammineqarluni.

 

Katillugit 10.000 kr.-nit qinnutigineqarput.

 

Qinnuteqaat ilaatigut ima allassimavoq:

 

”Kittat, Illorput, Kulturikkut isumassarsiorfiup aamma eqqumiitsuliortup Susanne Jensenip suleqatigiillutik kalaallisuut meeqqanut soqutigineqarnerulernissaat pillugu suleqatigiissutiginiarpaat. Meeqqat atuarfianni atuartut tamaasa peqatigalugit eqqumiitsuliornikkut kiisalu Nuutoqqami ilaqutariinnut isumasioqatigiisitsinikkut tamanna ingerlanneqassaaq.

 

2019-imi upernaakkut Kittat aamma Kulturikkut isumassarsiorfik Lene Augusta Olsen aamma Susanne Jensen siuttoralugit atuaqatigiiaat arlallit marriornermik eqqumiitsuliornermillu Illorpummi atuarfinnilu arlalinni sammisassaqartissimavaat.

Kalaallisuut meeqqanit soqutigineqarnerulernissaat tassani siunertaasimavoq, tassa meeqqanut soqutiginartumik sammisitsinikkut. Kajumilersitsiniarnermut tunngaviusimavoq pinngorartitsilluni sulinikkut meeqqallu peqataatillugit kalaallisuut qanoq isikkussai ilusissaalu ilisserusiortillugit.

 

(…) Pinngorartitsinermut sulineq Nuutoqqami / Nuup Katersugaasiviani nangeqqinneqassaaq piffissami oktobarimit novembarimut 2019-imi. Upernaaq sananeqarsimasut meeqqanit suleqataasimasunit nivinngarneqassapput. Piffissami aamma tassani meeqqat atuarfianni atuartunit suliaq nangeqqinneqarsinnaassaaq tassami atuaqatigiit najukkami katersugaasivimmi workshoppertinneqassagamik. Kulturikkut Isumassarsiorfimmi tamanna pissaaq. Meeqqat atuarfianni atuartut workshoppit uku peqataaffigisinnaassavaat:

 

  • Papmache atorlugu sapannganik angisuunik sanariarluni sapannganik ilusilersuilluni nuisineq nuilarmiorujussuarmik sananissamut atugassanik.

  • Avittat ilusissaannik sanariarluni avittarluni, taannalu takisoorujussuanngortinneqassalluni.

  • Puisit amisut, pappiaqqamut qalipariarlugit avittanik kusassarlugit imaluunniit sapannganik ilusilersuiffigalugit.

Aamma ilaqutariit katersugaasivimmut alakkaasinnaapput qulaanilu suliniutini pingasuusuni arlaannut suleqataasinnaallutik, taakkulu oktobarimi novembarimilu ingerlaassallutik. Ilaqutariinnut najukkami katersugaasivimmi workshoppertitsinissamut Nuummi Najukkami ataatsimiititaliamut aningaasat qinnutigineqarput.

 

Suliniut tamanoortuuvoq, tassa ilaqutariinnut aamma meeqqat atuarfianni atuartunut. Suliap sapernassusaa meeqqat ukiuinut naleqqussarneqassaaq.”

 

 

 

Allatseqarfimmit oqaaseqaatit
 

Kultureqarnermut immikkoortortaqarfimmit oqaaseqaatit
Kultureqarnermut immikkoortortaqarfiup erseqqissarusuppaa suliniutip tamanut ammasuunera. Eqqumiitsuliortunit taaneqartunit workshoppit taama ittut Kulturikkut isumassarsiorfimmi neqeroorutaasuni nuannarineqartorujussuupput. Taamaattoq atuartunit oqaatigineqartarpoq angajoqqaat ilagalugit workshoppit nangeqqikkusuttarlugit. Taamaammat meeqqat atuarfianni atuartunut Kulturikkut isumassarsiorfiup neqeroorutaanut uiggiutitut ilaqutariinnut workshoppertoqarnissaanut atugassanik qinnuteqaat tapersersorparput. Kommuneqarfik Sermersuup politikkia nutaaq ersarissoq tassaavoq ilaqutariinnut tamanut eqqumiitsuliornikkut pinngorartitsinikkullu sammisassaqartitsinerit pitsanngorsaavigissallugit suliniuteqarnissat.


Inassuteqaat

Inassutigineqarpoq:

- Nuummi Najukkami ataatsimiititaliap siunertamut atorneqartussanik aningaasanik tapiissutinik tunniussisoqassasoq.

 

Ilanngussaq
1. Qinnuteqaat aamma missingersuut

Qinnuteqaat akuerineqassasoq aalajangerneqarpoq oqaaseqaatigalugu taamatut annertussusilinnik qinnuteqaatit siunissami kommunip nammineq missingersuutaanit aningaasaliiffigineqarsinnaassassasut.

Qinnuteqaat - Lumnious Greenland, Qinngorput Ukkusissaq

Suliassamik saqqummiussaq

Qinnuteqaat - Lumnious Greenland, Qinngorput Ukkusissaq


Nuummi Najukkami Ataatsimiititaliaq aggustip tallimaanni 2019-imi, decembarip qeqqani 2019-imi Ukkussiamut qullersualiinissamut aningaasatigut tapiissuteqarfigineqarnissamut qinnuteqaammik tigusaqarpoq. Qullersuaqartitsinissaq sap. ak. sivisussuseqassaaq.

 

Katillugit qinnutigineqarput 243.123,00kr.

 

Qinnuteqaammi ilaatigut ima allaqqavoq:


”Suliniummi Kalaallit Nunaata pinngortitarsua imaluunniit saqqaat qaallorissut atorneqassapput kalaallinut takussutissanngorlugit aamma nunarsuarmioqatitsinnut. Takorluulaarsiuk, qaqqat qaallorissut pinngortitatsinnilu kusanartumi sikorsuit nuna innarlinngikkaluarlugu qalipaatilersorlugit ilusilersukkanillu kusassarsimasut. Innuttaasutsinnut, meeqqanut ilaqutariinnullu misigisassaqarfissatut periarfissaq.

 

Aaqqissuusamut elektroniskimik nipilersortartoq Hans-Ole Amossen (Da Bartali Crew) suleqatigalugu eqqissisimasumik misiginartunik assilianik nipitalinnik (soundscape) qullersuarnut ikkussinermi tunuliaqutaqartitsisoqassaaq. EqqumiitsuliortoqFrederik ”Kunngi” Kristensen taalliami ilaat nuannerluinnartoq eqqumiitsulianik ilalerlugu seqersissillugu takusassiarissamaarpaa.

 

Innutaasunik peqataatitsiniarnitsinni ikkussuinermi kajumissutsiminnik ikiuussinnaasunik ujarlissaagut.
 

Aaqqissuussaq 2019-imi decembarip qeqqani ingerlassaaq sapaatip-akunneratalu missaani ikumatinneqassalluni.”

 

Suliniummut nassuiaat missingersuutillu ilanngullugit nassiunneqarput.

 

 

Aningaasaqarnermut Allatseqarfimmit oqaaseqaatit

Projektet Lumnious Greenland kommunimi aningaasaateqarfik Sermimit 150.000 koruuninik taperneqarpoq.

 

Nuummi Najukkami Ataatsimiititaliaq 2018-imi siunissami qullersualersuinissamut pisiortornissamut 118.658 koruuninik tapiissuteqarpoq. Qullersuit kingullermik 2019-imi unnuk kulturisiorfimmi blok 9-p aamma 10-llu saqqaannik seqeqqasinneranut atorneqarput. Qullersuit kommunimit pigineqartussanngorlugit pisiarineqarput ilaatigullu isiginnaartitsivinni aaqqissuussinerni atorneqarsinnaallutik.

 

Inassuteqaat

Inassutigineqarpoq:

- suliniut aningaasatigut tapiiffigineqassanersoq Nuummi Najukkami Ataatsimiititaliamit aalajangiiffigineqassasoq

 

Ilanngussat

1. Qinnuteqaat

2. Suliniummik nassuiaat

3. Missingersuut

Naleraq Eugenius suliamut attuumassuteqarnini pissutigalugu aalajangeeqataasinnaanani nalunaarpoq, inilu qimallugu.

 

Qinnuteqaatip akuersissutigineqarnissaa aalajangerneqarpoq, 243.123,00 koruunillu tapiissuteqarfigineqassasoq oqaaseqaatigalugu aningaasaliinikkut Kommuneqarfik Sermersuup qulliit pisiarineqartut pigilissagai.

Qullilersuinermut atatillugu ulloq siulleq ikinneqarpata Najukkami Ataatsimiititaliaq aaqqissuussissaaq innuttaasut tamaasa kissartutoriartornissaannut kakaavimik, æbleskiverinik assigisaannillu qaaqquneqarlutik.

Qinnuteqaat – Nunani Avannarlerni Unikkaat Oqaluttuallu

Suliassamik saqqummiussaq

Qinnuteqaat – Nunani Avannarlerni Unikkaat Oqaluttuallu


Ulloq 5. aggusti 2019 Nuummi Najukkami Ataatsimiititaliaq SEID Productions-imiit aningaasanik tapiiffigineqarnissamik, akeqanngitsumik Nuummi ulluni 14.-27. oktobari 2019-imi ”Unikkaat Oqaluttuallu" qulequtaralugu aaqqissussap ingerlanneqarnissaanut, tigusaqarpoq. Qinnutigineqartut katillugit 55.800 koruuniupput.

 

Qinnuteqaammi ilaatigut ima allaqqavoq:

 

"Pilersaarutigineqartup siunertaa ingerlaneralu:

1. Nuummi oktobarip qaammataani sapaatip-akunnerit marluk ingerlaneranni SEID Productions unnuit marluk Unikkaat Oqaluttuallu assigiinngitsumik sammineqarnissaannut qaaqqusivoq. Unnunni marlunni Nuummi innuttaasut silarsuarmik tupinnartumik misissukkatsinnut peqataanissaminnut periarfissaqassapput. Oqaloqatigiinnernut aggersaavugut, tassani oqaluttuat uumasullu nassaagut pillugit paasissutissat agguaatissavagut, peqataasunullu kaammattuutigissavarput namminneq misigisaminnik, Kallaalit Nunaanni Nunallu Avannarliit sinnerani aamma/imaluunniit oqaluttuat pillugit eqqaamasaminnik oqaluttuaqqullugit.

 

Unnuit Katuami imaluunniit Nunatta Isiginnaartitsisarfiani ingerlanneqassapput soorunalumi kaffeqarlunilu teeqassaaq. Taamatut unnunnik ingerlatsinissami siunertaavoq, uagut nammitsinnik unikkaarutitta oqaluttuaatittalu Nunani Avannarlerneersut puigutsaaliorlugillu ingerlateqqinneqarnissaat, taamatullu Nuummi innuttaasut unnunnik nuannersunik kulturimullu tunngasunik peqatigiiffigissavaat, ilikkagaqarnerup saniatigut neriunnarpoq ataqatigiittoqalernissaa ilaqutariittullu misigisoqarnissaa, pingaartumik taamatut misiginissamik amigaateqartunut.

Aamma Nuummi inunnik aalajangersimasunik aggersaassaagut, qulequtarineqartumut immikkut ilisimasaqartunik, ilisimasaminnik eqqartuillutillu avitseqateqartussanik. Soorlu isiginnaartitsisartut, atuakkiortut allallu.

 

2. Sapaatip-akunnerini marlunni taakkunani, SEID Productions aamma ualinut marlunnut meeqqanut inuusuttunullu qitinnermik nittarsaassinermut aggersaasoqassaaq. Qitinnermik ilinniartitsinerit qulequtarineqartumut Unikkaat Oqaluttuallu tunngaveqassapput, meeqqallu taakkua inuttai assigiinngitsut misissorsinnassavaat. Qitinnermik ilinniartitsinerit nuannersut, pinngorartitsisut ilikkagaqarfiusullu, taakkunani peqataasut qitinnerup oqaluttuallu silarsuaata qanoq ittuuneranik paasisaqassapput.

 

Taamatut takutitsinissami siunertarineqarpoq, Nuummiut tamarmik peqataatinneqarnissaat pilersaarutigineqartumillu nuannisartinneqarnissaat, qanorluunniit aningaasatigut inissisimagaluaraanni, qassinilluunniit ukioqaraluaraanni aamma allatut inuiaassuseqaraluaraanni. Aaqqissuussinerit tamarmik akeqassanngillat tamanullu ammasuullutik.”

 

Missingersuut tamakkiisoq suliniummullu nassuiaat qinnuteqaammut ilanngunneqarput. Ilanngussaq 1-3-mut takukkit.

Aningaasaqarnermut Allatseqarfimmit oqaaseqaatit

Kultureqarnermut Aaqqissuussisarnermullu Immikkoortortaqarfimmit oqaaseqaatit

Kultureqarnermut Aaqqissuussisarnermullu Immikkoortortaqarfiup Nunani Avannarlerni unikkaat oqaluttuallu katersorneqarnerannik suliniuteqarneq tapersersorpaa. Taamaattorli paasisat sumut atorniarneqarnerisa allaaserineqarnera amigaatigineqarpoq. Saniatigut kulturikkut suleqataasinnaasunik suli amerlanerusunik, qulequttamut ilanngussisinnaasunik, peqarnissaa kissaatiginarpoq.


Inassuteqaat

Inassutigineqarpoq:

- suliniut aningaasatigut tapiiffigineqassanersoq Nuummi Najukkami Ataatsimiititaliamit aalajangiiffigineqassasoq

 

Ilanngussat

1. Qinnuteqaat

2. Suliniummik nassuiaat

3. Missingersuut

 

Qinnuteqaatip akuersissutigineqarnissaa aalajangerneqarpoq siunertamullu 55.800 koruunit tapiissutigineqarlutik.

7 akuersipput 3 taaseqataanngillat. Nuummi Najukkami Ataatsimiititaliap unikkaat oqaluttuallu allatut ingerlatiinnarniarlugit iliuuseqartoqarnera pitsaasutut isigaa, taamaattorli suliniummut sukumiinerusumik pilersaarummut siunnersuut amigaatigalugu - kina oqalugiassava, qanoq innuttaasunut saqqummiunneqassava, suna siunertaava? Taamaattumik aaqqissuussamut workshoppimullu siunertap Nuummi innuttaasunut ersarissumik nalunaarutigineqarnissaa Najukkami Ataatsimiititaliamit neriuutigineqarpoq. Tassugna ilanngullugu oqaatigineqassaaq, ininik attartornissamut assigisaannulluunniit tunngatillugu ilaatigut Nunatta Atuagaateqarfia suleqatigineqarsinnaassasoq.

Qinnuteqaat – Kokoro Live, Nunat Avannarliit Nuummi kulturisioqatigiinnerat 2015

Suliassamik saqqummiussaq

Qinnuteqaat – Kokoro Live, Nunat Avannarliit Nuummi kulturisioqatigiinnerat 2015

 

Najukkami Ataatsimiititaliaq aggustip tallimaanni 2019 Nunat Avannarliit Nuummi kulturisioqatigiinnerata ingerlanneqarnissaanut atatillugu Kokoro-koncertimut, tusarnaartitsinissamut, aningaasanik tapiiffigineqarnissamik qinnuteqaammik tigusaqarpoq. Katillugit 10.000 koruunit qinnuteqaatigineqarput nipilersortut sisamat erinarsoqatigiillu akissarsiassaannut atugassat.

 

Saaffiginnissummi ilaatigut ima allaqqavoq:


“Nunat Avannarliit Nuummi kulturisioqatigiinnerat (NNK) ingerlanneqarnissaanut atatillugu nipilersortartukkalu qaaqqusaavugut saqqummersitarput Kokoro-albummi kulturisioqatigiinnermi appisimaarnissaanut: oqaatsit arfineq-pingasut atorlugit erinarsuutit asanninnilersaarutit arfineq-pingasut. (…) NAPA angalanissamut tapersiivoq, maannalu akissarsiassatsinnut taperserneqarnissatsinnut Nuummi Najukkami Ataatsimiititaliamut qinnuteqarpugut.

Kokoro-tusarnaartitsineq immikkkuullarissoq tusarnaartitsissutigissavarput, maaniinnerpullu iluatsillugu tusarnaartitsinernili allani, workshoppernerni attaveqaatit akornanni sammisassaqartitsiniutini peqataasassaagut.

Isiginnaartut immikkuullarissumik, oqaatsit kulturillu akoorlugit, misigisaqassapput. Tusassavaat oqaatsit qanoq nipilersuummut sunniuteqartartut, nipilersuutit oqaatsit allat atorlugit tusarnaassavaat minnerunngitsumillu nipilersorneq eqqarsartaatsikkut paasineqanngikkaluarluni uummatikkut attortinnartuusoq malugissavaat.

 

NNK-p peqataasunut inummut ataatsimut 2.700,-nik akissarsisitsissaaq, tamannalu ullorpassuarni sulineq eqqarsaatigalugu annikitsuararsuuvoq. Taamaattumik tamatigoortumik eqqumiitsuliortutut suliniuteqarnitsinnut naleqquttumik akissarsinissatsinnut 10.000 koruuninik agguagassatsinnik ajunngisaaruteqarnissarsi neriuutigaarput.”

 

Aningaasaqarnermut Allatseqarfimmit oqaaseqaatit

Nuummi Najukkami Ataatsimiititaliaq Nunat Avannarliit Nuummi kulturisioqatigiinnerat 2019-imut atatilulgu tulliuttunut aningaasaliissuteqartoq ilisimatitsissutigineqarpoq:

 

- Nunat Avannarliit Nuummi kulturisioqatigiinnerat (angerlarsimaffeqanngitsunut tajat akeqanngitsut, kiisalu meeqqanut inuusuttunullu sammisassaqartitsiniutit): 300.000 kr.

 

- Teater Freez Productions (Blokkini Narsarsuarmi isiginnaartitsineq): 200.000 kr.

 

- Nordisk Koncertkor (Nunat Avannarliit Erinarsoqatigiivi): 34.000 kr.

 

Ukioq 2019-imi Nunat Avannarliit Nuummi kulturiosioqatigiinnissaat Kommuneqarfik Sermersuumit katillugit 800.000 koruuninik aningaasaliiffigineqarpoq.

Kommunip 2019-imut missingersuutaaniit 300.000 koruunit kiisalu Aningaasaateqarfik Sermeq aqqutigalugu 500.000 koruuninik immikkoortitsisoqarpoq.

 

 

 

 

Inassuteqaat

Inassutigineqarpoq:

- suliniut aningaasatigut tapiiffigineqassanersoq Nuummi Najukkami Ataatsimiititaliamit aalajangiiffigineqassasoq

 

Ilanngussat

1. Qinnuteqaat

Qinnuteqaat itigartitsissutigineqassasoq aalajangerneqarpoq, oqaaseqaatigalugu aaqqissuussaq innuttaasunut tamanut ammasuunngimmat.

Taasariaqartut allat

Suliassamik saqqummiussaq

Nuummi Najukkami Ataatsimiititaliap ileqquusumik oktobarimi ataatsimiinnissaa allamik ullulerneqassasoq Nivi Christensenip siunnersuutigaa, ataatsimiinnissamut ulluliussaq 8. oktobari Nunat Avannarliit Nuummi kulturisioqatigiinneranni pisussaammat.

 

Taarsiullugu ataatsimiinnerup marlunngorneq 15. oktobarimut nuunneqarnissaa akuersissutigineqarpoq. Aningaasanik tapiiffigineqarnissamut qinnuteqaatinut piffissaliussaq taamatuttaaq oktobarip arfernanut nuunneqassaaq. Kommunip nittartagaani iluarsineqarnissaa Allatseqarfimmit isumagineqassaaq.

Imaqarniliap akuerineqarnera

Suliassamik saqqummiussaq