Tasiilaq tunumi 3000 km-erisut takitigisumi annersaavoq kujallersaallunilu. Illoqarfik 1894-mi ajoqersuiartorfittut niuertoruseqarfittullu tunngavilerneqarpoq, KGH ulloq 26. aggusti takkummat umiarsuup naalagaa Gustav Holm siulersortigalugu (Tidsskriftet Grønland, 1994). Tasiilaq ateqarsimagaluarpoq Ammassalik qeqertaq illoqarfiup toqqavia kangerlullu naapertorlugit, atiali allanngortinneqarpoq 1997-mi Tasiilanngorluni, kalaallisut aqqata oqaluttuaraa inissisimaffia kangerliumarngani taseq ateralugit ”taseq” aamma ”ilaq,” nutserneqartut ”sø” aamma ”noget der ligner”.

Tasiilaq eqqaa nunaqarfiillu tamarmik ataatsimut taaguuteqarput suli Ammassalimmik, aamma 2009-mi kommunit kattussuunnerat sioqqullugu nammineq kommuniugallarami ateqarpoq Ammassallip Kommunea.

Imaaniik kangiata sikorsuarnit asseqqasarnera pissutigalugu, Gustav Holmip umiat atorlugit 1882-mi ilisimasassarsiornerata kingorna Ammassalimmut ataavartumik attaveqartoqalerpoq. Niuertoruseqarfik tunngavilerneqarpoq 1894-mi 1963-silu tikillugu niuertoruseqarfik Københavnimiit toqqaannartumik aqunneqarpoq. Tamatuma kingorna nunap immikkoortua tamanna kitaani allaffissornikkut politikkikkullu aqunneqalerpoq. Sorsunnersuup kingulliup nalaani Kitaani Nunap naalagaata Ammassalik ilanngullugu aquppaa. 1963 tikillugu Ammassalik Kitaanut naleqqiullugu allaanerusumik aqunneqarpoq (Tidsskriftet Grønland, 1994).

Tasiilaq pillugu sumiiffittut ilisaritinneqarnera

Kommunip illoqarfii nunaqarfiilu sumiiffikkaartumik borgmesterip allattoqarfianiit ilisaritinneqarnissai suliarai. Illoqarfiit nunaqarfiillu tamarmik immikkut ilisaritinneqarput.
Allaaserineqarnerinilu kommunip suleqatigisallu allat naatsorsueqqissaarutaat kisitsisaallu atorlugit inuussutissarsiutit, ineqarneq, ilinniartitaaneq inuttullu atukkat nassuiaatigineqarlutik.

Tasiilaq pillugu sumiiffittut ilisaritinneqarnera atuaruk uani

Quppernerup imarisaa qanganitsersimava?

Quppernermut naqqiutissaqarpit?