Angerlarsimaffinni sullissisartut suleqatigalugit: suliffik nuannersoq ulapaarfiulluartartorlu

Regine Rasmussen suligaangami allaffimmi ulapinnerusarpoq, angerlarsimaffinni sullittakkat 150-it missaaniittut qaqugukkut sulisunik alakkarneqartassanersut ataqatigiissaartaramigit:

”Ulapittuaannartuuvugut, sullitatsinniinngikkaangama allaffimmi ataqatigiissaarillunga ulapputeqartarpunga.”

Ataasinngornermi naliginnarmik suliartoraangamik, sullitatik 10-it ullup qeqqartinnagu isumagisarpaat.

”Ikiortarpavut siniffimmiik makisillugit, nerisillugit, uffarlugit, errortassaat errorlugit, illup ilulerilluta, niuerullugit kiisalu iisartagassaannik tunillugit, naatsumik oqaatigalugu, inuup angerlarsimaffimmi pisariaqartitaanik tamanik ikiorlugit.”

Regine Rasmussen allaffimmiutut ilinniagaqarpoq, 2015-imilu ukiut arlallit Amerikkami najugaqareerluni nunatsinnut uterami, neqeroorfigitippoq angerlarsimaffimmi ikiortitut pikkorissarsinnaasoq.

”Pikkorissarlunga suliffimmillu misiliillunga aallartikkama suliffik soqutigilerpara. Naak allaffimmiutut atorfinissinnaagaluarlunga, suliffiga qimakkuminaatsippara, sullitagummi utertiffiginnittarnerat nuannertarnermut, nuannaalersitsisaramik, taavalu inulerillunga nuannaralugu.”

Nuummi angerlarsimaffimmi ikiuuttartut 22-25-it akornanniipput, taakkunannga inuit sisamat eqqiaasuullutik.

”Naak ilaanni suleqatissatsinnik amigartaraluarluta ajunngitsumik anigortarparput, ikioqatigiilluartaratta.

Immikkut eqqiaasoqartalernikuunera aamma malugaarput, imaallaammi piffissaqarnerulertarpugut sullitatsinnut, naak taamaattuaannaraluarluta.”

Regine Rasmussenip suliani nangeqqilerpai, ullumikkummi aamma ulapputeqarpoq.

”Uanga suliassanik naammassinnissimanngikkangama imminut ilerasuuteqalertarama”, illalaarluni oqarpoq.

Angerlarsimaffinni sullissisut oqartussaniik innuttaasunut ikiortarialinnut pisariaqartitsisunullu kiffartuusineruvoq.