Paamiut Kommuneqarfik Sermersuumi illoqarfiit kujallersaraat kommunimilu illoqarfinni kisiartaavoq – illoqarfiit pingaarnersaata saniatigut – kitaaniittuni. Paamiut aamma Kalaallit Nunaata kitaani imartamiippoq sikuneq ajortumi.

2009-mi kommunit kattussuunnissaasa tungaanut Paamiut nammineq kommuniuvoq Arsuk nunaqarfittaralugu. Nunaqarfiit Narsalik (Paamiut kujataani Sermiliup avataani qeqertamiittoq) kiisalu Avagait (Qassit aallaaviani Paamiut avannaatungaaniittoq) matuneqarnikuuvoq saarulliit tammakarnerisa kinguneranik. Avigait matuneqarput 1984-imi Narsalimmiorlu kingulleq nuuppoq 1997-imi.

Illoqarfiup aqqa isumaqarpoq ”paavani najugallit” pillugu illoqarfiup inissisimaffia Kuannersuup kangerluata paavaniittoq. Qallunaatut taaguutitoqaraa, atorunnaarnikuusoq, Frederikshåb.

Isumaqartoqarpoq Paamiut eqqaat uangut ukiunut uuttuutigut sioqqullugit ukioq 1500-t missaanili inoqarsimassasoq.

Paamiut tunngavilerneqarpoq 1742-mi niuertumit Jakob Severinimit, nunasiaateqalernerup nalerpiaani. Taassuma nuna Frederikshåbimik atserpaa kingorna kunnginngortoq Frederik VI atsiullugu. Severinip tikinneraniit ukiup siulliup ingerlanerani pajugutigineqartut apuunneqarsinnaasarsimanngillat sikorsuit pissutaallutik taamaattumik sumiiffik qimaannarneqangajassimavoq. Kingornali arfanniarneq puisinniarnerlu iluanaarfiusalerput, illoqarfiup siuariartuutigisaanik.

Ineriartortitsinissamut pilersaarut G-60 naapertorlugu, Paamiut qiterisaqarfimmiit nalilerneqarpoq periarfissalissuartut, taamaattumik illoqarfik sumiiffimmi pingaarnerusussatut toqqarneqarpoq. Piffissami taamani illoqarfik alliartupiloorpoq, inuit najugaqarfinni minnerneersut Paamiunut nutsermata.

Tamanna ilaatigut pivoq 1950-sikkunni saarullinniarnerup siuariarnerata kingorna. 1967-imi nunami saarullinnik tunisassiorfiit annersaat sananeqarpoq, taamani tunisassiorfik Atlantikup avannaani annerpaajuvoq. Saarulliit tammakarmata 1980-sikkullu ingerlaneranni tammarlutik illoqarfik annertuumik eqqorneqarpoq.

Paamiut pillugu sumiiffittut ilisaritinneqarnera

Kommunip illoqarfii nunaqarfiilu sumiiffikkaartumik borgmesterip allattoqarfianiit ilisaritinneqarnissai suliarai. Illoqarfiit nunaqarfiillu tamarmik immikkut ilisaritinneqarput.
Allaaserineqarnerinilu kommunip suleqatigisallu allat naatsorsueqqissaarutaat kisitsisaallu atorlugit inuussutissarsiutit, ineqarneq, ilinniartitaaneq inuttullu atukkat nassuiaatigineqarlutik.

Paamiut pillugu sumiiffittut ilisaritinneqarnera atuaruk uani


Quppernerup imarisaa qanganitsersimava?

Quppernermut naqqiutissaqarpit?