Qoororsuaq

Qoororsuaq nunaminertallu tamatuma eqqaaniittut eqqissisimatitaapput.

Qoororsuup nunataa eqqissisimatitaasoq assigiinngitsunik pissuseqarlunilu assigiinngisitaarpoq, soorlu: qooqqersimaneqarpoq (Austmannadalen), qaqqaqarpoq, taseqarpoq, kuussuaqarpoq, qorlortoqarpoq, sermersuaqarpoq, narsaamanersuaqarpoq, puilasuitsumik sioraqarfeqarpoq aamma suli nunap qaleriiaarnerata ilaa ilusinikkiartortuarsinnartuuuvoq.

Tamakkorpassuit saniatigut qallunaatsiaqarfik avannarleq qallunaatsianit ukiuni akullerni najugaqarfiusimammat ujaqqanik issumillu qammakkanik illukoqarpoq. Taamatuttaaq Thulekulturimeersut piniarfigisarsimasaat tamaani inissisimapput.

Immikkut ittumik akuersissummik peqqaanngikkaluarluni Qoororsuarmiittoqarsinnaavoq, tamatumunngali atatillugu pinngitsoornani malinneqartussanik malittarisassaqarpoq.

Qoororsuarmukannginninni malittarisassat atuartariaqarpatit, tamatumunnga atatillugu paasisaqarnerorusukkuit linki ataaniittoq ammaruk

Qoororsuup eqqissisimatitaanera pillugu paasissutissat amerlanerusut nittartakkami uani atuarsinnaavatit (lovgivning.gl)

Qoororsuup nunataata assinga uani takusinnaavat (lovgivning.gl)


Ikka

Ikkap sukai asseqanngilluinnartuupput, allaallumi taakkununnga assingusunik nunarsuarmi takussaasoqanngilaq.

Kangerluup Ikkap qinngua 1000-nit amerlanerusunik immap naqqanit naasunik sukaqarpoq. Sukat pinngortitap assigiinngitsorpassuartigut pissuseqarnerata kingunerisaanik pinngorput, alutornarluinnartuuppullu.

Sukat immami nillertumi; 6ºC-itut nillissusilimmi taamaallaat naasinnaallutillu piusinnaasut ukiup ataatsip ingerlanerani meterip affaanik allisinnaappput, qajannartuummatali meterit 20-t angunagit angissuseqalertarput. Sukaqarfik 2 km2-it missaannitulli angissuseqarpoq, tassanilu uumasut pissuseqatigiiaat nunarsuarmi asseqanngitsut uumasuupput.

Piumasaqaatit Ikkami angallannermut tunngasut Ivittuut Kangilinnguillu eqqaanni nunap allanngutsaaliorneqarnissaa pillugu Namminersorlutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 4, apriilip 12-ani 2010-meersumi allassimapput.

Ikkap nunataata assinga, Ikkap allanngutsaaliorneqarnissaa pillugu nalunaarut paasissutissalluunniit amerlanerusut Ikkamut tunngasut nittartakkami; lovgivning.gl-imi takullugillu atuarsinnaavatit.


Akilia

Qeqertaq Akilia eqqissisimasitaavoq. Tassa imaappoq, kikkunnilluunniit tikinneqarsinnaagaluartoq qimatsivigineqaqqusaananilu qeqertamiittunik nassartoqaqqusaanngilaq.

Akilia Kalaallit Nunaanniinnaanngitsoq nunarsuarmili tamarmi pisoqaanerpaanik ujarannguussimasunik kinneqartiterpoq. Akiliani kinnerit ujarannguussimasut ukiunik 3,85 milliardinik pisoqaassuseqarput.

Akiliata eqqissisimatitaanera pillugu paasissutissat nittartakkami uani atuarsinnaavatit (lovgivning.gl)

Qeqertap Akiliap nunataata assinga uani takusinnaavat.


Quppernerup imarisaa qanganitsersimava?

Quppernermut naqqiutissaqarpit?