Suliffeqarfiup iluani kiffartuussineq

Eqqakat aamma illuaqqanik eqqaaveqarfinnik sanaartorneq

Thiiooq Knudsen

Asasarput Kommunalbestyrelsimut ilaasortaq, Thiiooq Knudsen

Siullermik apeqqutigisannut qujanarujussuaq.

Ulloq novembarip 13-iat, 2019 allaffeqarfimmut apeqqutinik nassiussivutit eqqakkanut aamma illuaqqanik eqqaaveqarfinnik sanaartornermut tunngasunik. Sanarfinermut Avatangiisinullu ingerlatsiviup apeqqutigineqartut imatut ittut tiguai:

  • Kommuneqarfik Sermersuumi sunngiffimmi illuaqqat qassiuppat?
  • Qassit sananeqarsimappat?
  • Taamaattunik sanaartornissamut periusissaq pillugu inuit innersuunneqartarpat?

Apeqqutinnut tunuliaqutaavoq illit nalunnginnakku amerlasuunit sunngiffimmi illuaqqanik sanaartortoqarnera, pingaartumik Nuup eqqaani.  Illuaqqanik sanaartornermut atatillugu eqqagassat nalinginnaasut aamma anartarfinnit eqqagassat peertariaqartut pilersinneqartarput. Ajornartorsiut assersuutigalugu tuttup amiinut aamma anartarfiit puussiaanut tunngasoq killilersimaarneqartariaqarpoq.

Eqqagassat assigiinngitsut angallatitsinnut ulorianaataasinnaasut pillugit najoqqutassanik sukaterisariaqarpugut. Uagut Kommuneqarfik Sermersuumi eqqagassat aamma iluarsaassineq eqqarsaatigalugit sajaallisaarnerusariaqalerpugut, ilaatigut illuaqqanik eqqaaveqarfinnik sanaartornikkut. Neriuppunga siunnersuut paasineqassasoq tapersersorneqarlunilu.

SK

The administration's answer

Sanarfinermut Avatangiisinullu Ingerlatsivik ima akissuteqarpoq:

Asasarput Thiiooq,

Apeqqutigisannut qujanaq.

Ilanngullugu nassiupparput Kommuneqarfik Sermersuumi sunngiffimmi illuaqqat allattugaatigineqartut nalunaarsorneqarnerat.

Sunngiffimmi illuaqqanit eqqakkanik passussinermi eqqakkagassalerineq pillugu malittarisassat kommunalbestyrelsimit 2018 akuersissutigineqartut atuutsinneqarput. Eqqagassanik passussinermi apeqqutaavoq sunngiffimmi illuaraq nunaannarmiinnersoq imaluunniit najugaqarfittut atuuttup killeqarfiata iluaniinnersoq.

Illuaqqanut nunaannarmiittunut atuuppoq:

Eqqakkat nunaannarmi pilersinneqartut kommunip inoqarfiisa ilaannut ingerlanneqassapput umiarsualivimmilu tigooraavinnut ilineqassallutik, imm. naapertorlugu umiarsualivinni tigooraaviit, kommunip eqqagassaleriviinut imaluunniit eqqakkanik pilersitsisup suliffeqarfiutaata inuulluunniit najugaqarfiata eqqaanut. Nunaannarmi illuaraqaraanni nammineerluni eqqagassat illoqarfimmut imaluunniit nunaqarfimmut ingerlanneqassapput, tamaani avatangiisit eqqarsaatigalugit illersorneqarsinnaasumik passunneqarsinnaaqqullugit.

Nunaannarmi eqqagassanik ikuallaaneq, imaanut igitsineq imaluunniit nunamut assaaneq inerteqqutaavoq.

Kommunimi inoqarfiini illuaqqat inissisimasut:

Sunngiffimmi illuaqqat kommunip inoqarfiisa ilaanni inissisimappata, inoqarfimmi pineqartumi eqqagassat nalinginnaasut pillugit aaqqissuussinerit atorneqassapput – taakkua eqqagassalerineq pillugu malittarisassani allassimapput. Illuaqqamik piginnittutut eqqagassanik anartarfinniillu eqqagassanik katersisarnermut nalinginnaasumik aaqqissuussinermut ilanngunnissaq qulakkeerneqassaaq, aamma ass eqqagassanik avatangiisinut ulorianaataasunik tunniussinermut inoqarfimmi aaqqissuussat atuuttut atorneqassapput.

 

Eqqagassat angallatinut ulorianartut:

Maannakkut eqqagassat imaanut iginneqarnissaannut inerteqqutit erseqqissut malittarisassaneereerput.

Imaani eqqakkat plastikkiusut allallut angallatinik ulorianartorsiortitsisinnaanerat, ass angallatit sarpiinut nerngussinnaanerannut tunngasutigut ajornartorsiutit Ingerlatsivimmit ilisimaneqarput. Anartarfiit puussiartaasa unioqqutitsilluni imaanut iginneqartarneranut aaqqiissutaasinnaavoq, nunaannarmi illuaqqat anartarfiini puussiat atorneqartarnerisa inerteqqutaalernissaannut inatsisiliorsinnaaneq. Anartarfiit puussiaannik igitsisarneq nalinginnaasumik ajornartorsiutaavoq angisooq Ingerlatsivimmit siunnerfeqarluni aaqqinniarneqartoq, ilaatigut anartarfinnik puussiartaqanngitsunik misileraalluni pilersitsisarnikkut.

 

Illuaraqarfinni illuaqqanik eqqaaveqarfinnik sanaartorneq:

Nunaannarmi illuaraqarfinni illuaqqanik eqqaavinnik pilersitsisoqassappat aserfallatsaaliinermik, nakkutilliinermik aamma illuaqqanik imaarsinermik suliassaqarfik angisooq aamma akisoorsuaq sanaartorneqassaaq, ullumikkut nunaannarmi eqqakkanik katersinissamut angallassinissamullu atortussat naleqquttut kommunimit pigineqannginnerat pissutigalugu.

Illuaqqat eqqaaveqarfiit eqqaanni tipi aamma eqqiluisaannginnerup pilersinnaanerinut aarlerinartoqarpoq. Illuaqqat eqqaaviit illoqafimmit ungasissumiittut ataavartumik nakkutilliiffigineqanngitsut aserorterneqartarnissaat aamma uumasunit iserfigineqarlutik taakkunannga eqqakkat sumut tamaanga siammarterneqartarnissat aarlerinaartuuvoq.

Ukiuni qaangiuttuni kommunimit tunngavittut periusissiaq “mingutsitsisoq akiliissaaq” suliarineqarsimavoq. Taanna isumaqarpoq eqqagassanik passusseriaatsit innuttaasunit atorneqartartut pillugit aningaasartuutaarpiartumut assingusumik kommune atornerujartussasoq.  Periusissiaq taanna atorneqassagaluarpat kommunimi illuaraqarfinni eqqagassanik aallertarnermik ilalik, taava akiliutaasartussat qaffasissorujussuussaaq. Taamaattoqalissagaluarpat ingerlatsivimmit annilaanngatigineqarpoq eqqagassanik aallernermik aaqqissuussineq atorneqanngitsoortoq imaluunniit illuaqqanik piginnittut akiliuteqanngikkaluarlutik eqqaavinnik atortut.  Periarfissaq alla tassaasinnaavoq aaqqissuussinerup taassuma ingerlanneqarneranut kommune aningaasarpassuarnik tapiissuteqartoq. Periarfissat arlaat piviusunngortikkaluarpat kommunimut aningaasartuutinik amerlasuunik kinguneqassaaq ajornartorsiutip aaqqinneqarsinnaanera qulakkiinngikkaluarlugu.

 

Aaqqissuusat pillugit paasissutissat:

Sunngiffimmi illuaqqanik piginnittut toqqaannartumik anguniarlugit eqqagassanik passussineq pillugu paasissutissanik immikkut suliaqartoqarsimanngilaq imaluunniit paasititsiniaanermik suliaqartoqarsimanngilaq. Angalaarnermi najoqqutassami, illuaraatillit Nuuk Bådeforeningemut ilaasortaasimagunik akeqanngitsumik tunissutisiarisartagaanni, Kommunip Eqqagassalerivia ukiumut ataasiarluni quppernermik ilivitsumik paasissutissanik nalinginnaasunik saqqummiisarpoq nunaannarmi eqqagassanik passussinermut tunngasunik.  Apeqqut tunuliaqutaralugu, ingerlatsivimmit eqqarsaatersuutigineqassaaq paasissutissatut atortussanik suliaqartoqassanersoq, taanna sunngiffimmi illuaraatilinnut tunniunneqarsinnaasoq, sunngiffimmi illuaqqamik piginnittutut eqqagassanik passussinissami malittarisassat pillugit ilitsersuummik imalimmik.

Inussiarnersumik inuulluaqqusillunga

Med venlig hilsen

Hans Henrik Winther Johannsen

Sanarfinermut Avatangiisinullu Ingerlatsivimmi Pisortaq