Tasiilami inuusuttut nukittorsarneqarput

Inuusuttut arlallit Tasiilami inuusuttunik siunnersuisartunit ikiorserneqarput. Ikiorsiinerup kingunerisaanik inuusuttut inuunerminni sapiissuseqalerput aammalu ilinniagaqalernissaminnut suliffeqalernissaminnullu kajumissuseqalerlutik.

Inuusuttut 33-it Tasiilami inuusuttunik siunnersuisartunut attaveqarput, taakkunanngalu kommunimi sulisunit siunnersorneqarlutillu aqqutissiuunneqartarput.

”Inuusuttunut 33-nut Meeqqanut Ilaqutariinnullu immikkoortortamit innersuunneqarsimasunut attaveqarpugut. Tassaapput inuusuttut ernumassutigineqartut. Immaqa atuarfimmit qimaakulasarmata, imminut toqunnissaminnut aarlerinartorsiormata imaluunniit allatut ikiorserneqarnissaminnik pisariaqartitsimmata”, Egon Poulsen oqarpoq.

”Suliffitsinni arlallit aqqusaareerput. Ilaat ilinniagaqalerlutik aallartereerput, ilaalli illoqarfimmit allamut nooreerput suliffittaarlutillu. Inuusuttut ilaat iluatsilluartumik ingerlalertarput, namminerlu takorluugarisimasatik malilersarlugit. Inuusuttut ilarpaalui unittoorsimasarput, uatsinnilu oqaloqatiginnittareeraangamik inuunerminnik ingerlariaqqinnissaminnut nukissaqalersarput”.

Egon 2012-imili inuusuttunut siunnersortitut sulisalerpoq. Isumaginninnermi ikiortitut ilinniarsimasuuvoq. Portøritut misilittagaqarpoq, taavalu isumaginninnermut tunngasunut assigiinngitsunut pikkorissartarsimalluni.

”Uanga nammineq ilaqutariinni ingerlalluartuunngitsuni peroriartornikuuvunga, ilaqutariinnilu ingerlalluanngitsuni imigassamik persuttaanermillu atugaqarfiusuni alliartorneq ilisimaarilluarlugu. Inuusuttut qanoq atugaqarneri sunillu aqqusaagassaqartarneri takulluarsinnaavara. Tassami uanga nammineq taamatut atugaqarnikuuvunga. Suliffiga nuannareqaara. Inuusuttut takullugit assut pissatsinnartarpoq. Arlaanik ajornartorsiuteqaraangata ikiortarpavut, kisianni aamma taakku utimut tunniussaqartaqaat”, Egon Poulsen unnersiorpoq.

Siunnersuisartut marluk allat suleqatigalugit Tasiilami inuusuttunut qanimut attaveqartarput.

”Niviarsiaraq nukappiararluunniit inuusuttoq uatsinnut innersuussutigineqaraangata, innersuussinermi immersugaq assigiinngitsunik inummut tunngasunik paasissutissartalik pisarparput, maannakkut qanoq inneranik ilaqutariinnermullu tunngasut pillugit allaaserisaq, aammalu inuusuttoq qanoq ittumik ikiorsertariaqarnersoq paasissutissiissutit ilagisarpaat. Taava paasissutissat misissoreeraangatsigit qanoq ingerlariaqqissanersoq pillugu pilersaarusiortarpugut, inuit ataasiakkaarlugit aallaavigisarlugit

”Inuusuttut ataasiakkaarlugit oqaloqatigisarpavut, oqaloqatigiinnermilu kaammattuisarpugut kajumissaarisarlutalu. Qaammatit pingasukkaarlugit sullitavut ataasiakkaarlugit nalilersuisarpugut, aammalu qanorluunniit takusinnaagaluarutsigu inuusuttoq pitsanngoriaateqarsimasoq, ingerlaannarlugu iperiarneq ajorparput. Inuusuttut 18-inik ukioqalernissaat tikillugit attaveqarfigisarpavut. Ilaannikkut isumassuineq sivitsorneqartarpoq, taamaaligaangallu inuusuttup 23-inik ukioqalernissaa tikillugu attaveqarfigisarlugu”.

Sammisassarpassuit

Inuusuttunik siunnersuisartut inuusuttunut amerlasuunik sammisassaqartitsisarput. Sapaatip akunneranut pingasoriarluta tamatta timersortarfimmiittarpugut tassanilu bane tamaat atorluarsinnaasarpaat. Arsaattarput imaluunniit timersuummik allamik ingerlataqartarput imaluunniit timersortarfimmi timigissarnermut atortorissaarutinik atuisarlutik.

”Aamma cykkileqarpugut aasakkut atorluarneqartaqisunik. Qanittukkut illuaqqamik pisaarpugut Tasiilamiit 22 kilometerinik ungasitsigisumiittumi, pilersaarutaavorlu tassunga unnuiartortarnissarput. Ukiukkut snescootererluta imaluunniit qimussimik aasakkullu angallammik illuaraliarsinnaavugut. Umiatsiaarartaarnikuuvugut Poca-mik, taannalu 12-nik ilaasoqarsinnaasutut akuerisaareerpoq.

”Pinngortitamiinngikkaangatta Tasiilamiittarpugut, ataatsimoorluta nerisassioqatigiittarluta, spillerluta imaluunniit assigiinngitsunik oqalliseqarluta. Imaassinnaavoq asannileqqaarneq pillugu, misigissutsit, inuunermilu sumi inissisimanermut tunngasunik”.

Ukiumi nutaami inuusuttunik siunnersuisartut inuusuttunit saaffigineqallattaaginnavipput, ilinniakkerinerminni ikioqqusunit.

”Tamaasa ikiortarpavut, aamma inuusuttut uagutsinnut innersuunneqarsimanngitsut. Aamma inuusuttut arlallit efterskolemut qinnuteqarniarlutik ikioqqusut saaffiginnillattaapput. Siunissamut takorluugaannik piviusunngortitsinissaannut ikiortarpavut.

Suliassaqarfik pingaarnerpaatinneqartoq

Borgmester Asii Chemnitz Narupip Tasiilami inuusuttut siunnersorneqarnissamik neqeroorummik ilassinnilluarnerat nuannaarutigaa:

”Isertuunneqanngilaq Tasiilaq inuttut atukkatigut annertuunik suliassaqarfiummat. Inuusuttunik siunnersuisarfik pingaaruteqarpoq, tassanimi inuusuttut kinguaariinni kingornuttakkamik pitsaanngitsumik amerlaqisunit aqqusaarneqartumik kipisitsinissaannut ikiorneqartarmata. Maannakkut inuusuttut 33-it ikiorserneqarlutik pitsaanerusumik inuuneqalernissaat siunertaralugu nuannerluinnartuuvoq, tamannalu siunissami Tasiilamut pingaarutilerujussuussaaq", Asii Chemnitz Narup oqarpoq.