Sisamanngorneq 12. april kulturimik nittarsaassisoq nutaaq toqqarneqarpoq. Tamanna Tasiilami aaqqissuussinermik kusanartumi nalliussisinneqarpoq. Borgmester Asii Chemnitz Narup Tasiilamut apuutinngitsoorpoq, taamaattorli videokut inuulluaqqusivoq ajugaasorlu suaarutigalugu.

Asii Chemnitz Narupip suaarutigaa qiperuisartoq Tasiilameersoq Gedion Qeqe, operamik erinarsortartoq Josef Lund Josefsen nittarsaassisutut taarserpaa.

Borgmesteri sinnerlugu Eli Abelsen oqalugiarpoq, taanna Majoriami pisortaavoq. Oqalugiaatimini eqqaavaa Gedion Qeqe inuttut, suliami kusanartortaanik saqqummerartitsisinnaanermik pikkorilluinnartuunera – nassuit, kigutit ujaqqalluunniit arlaat suliarinerlugu apeqqutaatinnagu. ”Gedion Qeqe eqqumiitsuliortut pitsaassutsimik pingaartitsisut ilagaat, eqqumiitsuliortuuninilu tamaat suliami peqqissaarluni ingerlannissaa pingaartittuarsimavaa – isumaqarpungalu tamma Gediuup ilisarnaatigilluaraa – peqqissaarluni kusanartuliorsinnaaneq.”

Toqqaagini pillugu Gediuu ima oqarpoq: ”Tusaqqaarakku tupappunga taamatut pineqarnissara ilimagisimannginnakku. Aatsaat Asii C. N. oqaloqatigeriarakku paasillugu qanoq isumaqarnersoq, akueraara taamatut toqqagaanera. Assut tulluusimaarnarpoq qilanaarpungalu aallartinnissannut.”

Gediuu ukiorpassuit qipersuisartutut inuuniuteqarsimavoq, ukiullu ingerlanerini sanariaatsini inerisartuarsimavaa maannalu immikkuullarissunngorsimalluni. 90’ikkunnili Gediuut pisortatigoortumik tikeraanut tunniussassanik qiperuisarsimavoq, ilaatigut kommunip Kunngikkormiunut tunniussassaa ukkusissamik sanasimallugu, oqarsinnaangajappugullu Gediuu nunani allani ilisimaneqarnerusoq Kalaalit Nunaanni ilisimaneqarneranut sanilliullugu.

Gediuu nammineerluni oqaluttuarpoq qiperuisartunngorsimanini, pisut qularnannginnersarisimanngikkaat: ”Qatanngutiga taamatut eqqumiitsuliortuusimavoq, taamanilu sanaarisartagai issuarlugit misiliisarnikuugaluarpunga, kisiat issuaaneq nalusimavara. Aatsaat 1989-imi ajoquserama aalisaartuujunnaarama iluamik nassaarivara nammineq sanariaasera.”