Sermersooq: Atuarfiit ineriartornissaat politikkikkut taperserneqarpoq

Kommuneqarfik Sermersuumi atuarfeqarfinniit aallartitat sap. ak siuliani isumasioqatigiipput, tassanilu meeqqat atuarfianni ineriartorneq eqqartorneqarluni.

Isumasioqatigiinnermi Kommuneqarfik Sermersuumi atuarfinni pisortat tullersortaasullu peqataapput, ataatsimiititaliani siulittaasut kiisalu borgmesteri aamma peqataalluni. Isumasioqatigiinneq ulluni marlunni ingerlanneqarpoq Hotel Hans Egedemi ilaatigullu atuarfeqarfinni suliffeqarfiit pilersaarutaat, atuarfeqarfinni killiffik, ilinniartitaanerup pitsaassusaa angajoqqaanillu suleqateqarneq eqqartorneqarlutik.

Isumasioqatigiinnerup siunertaa tassaavoq ilikkagaqarnerunissamut iluarisimaarinninnerunissamullu periusissat sakkussallu suut iluaqutaasinnaanersut eqqartussallugit, aamma tamakku angunissaannut attuumassuseqartillugu atuarfinni unammillernartut suut misigineqartarnersut ilanngullugit. Ullut taakku isumassarsiorfigineqarput atuarfiillu allat qanoq ingerlaneranni paasiniaasoqarluni.

“Inuit Ataqatigiit Demokratillu politikkikkut suleqatigiinniarlutik isumaqatigiissutaanni meeqqat atuarfiat tassaavoq ukkatarisassaq pingaarutilerujussuaq. Miserratiginngilarput atuarfiit aalajangersimasumik unammilligassaqarmata, pitsaanerusumik iluarisimaarinninnissarlu anguniarnissaannut. Ukiuni tulliuttuni iliuusissat atuarfinnut ataasiakkaanut tulluarsarneqassammata uannut borgmesteritut pingaaruteqarsimavoq isumasioqatigiinnissamut peqataanissaq, atuarfinni aqutsisut, meeqqanut atuarfeqarnermullu ataatsimiititaliaq peqatigalugit”, Asii Chemnitz Narup oqarpoq.

Kommuneqarfik Sermersooq 16-nik atuarfeqarpoq, tassannga arfineq pingasut illoqarfinniipput sinnerilu nunaqarfinniillutik, tamarmillu assigiinngitsunik unammilligassaqarlutik.

Nukánguak’ Kristiansen, Tasiilap alivarpiani atuarfiup pisortaata tullersortaanut unammillernartoq tassaavoq ilinniartitsisunik atorfinitsitsiniartarnerup ajornartorsiutaasarnera.

”Immitsinnut nittarsaannerusariaqarpugut. Maanga ilinniartitsisutut qinnuteqartut atorfissaqartinneqarnerpaapput, maangalu pigaangamik immikkuullarissumik allanngueqataasarlutik”, Nukánguak’ Kristiansen oqarpoq.

Isumasioqatigiinnermi angusat tassaasussaapput, eqqartuinerit naapertorlugit unamminartut immaqalu taakku pillugit iluarsiiviginissaannut siunnersuutit pillugit ingerlatsivimmiit takussutissaliortoqarnissaa. Takussutissarlu politikkikkut eqqartueqqinnissamut aallaaviliisinnaasoq kiisalu atuartut ilikkariartornissaat iluarisimaarinninnerallu pitsanngorsarniarlugu ingerlatsivimmi atuarfimmilu sulinermi aallutarisassatut aallaaviliisinnaalluni.

Meeqqanut atuarfeqarnermullu ataatsimiititaliami siulittaasoq Nivi Olsen: ”Politikkikkut sukataarutissaqarpugut, tamannami pisariaqavissiorpoq. Politikkikkut eqqartussavarput qanoq ililluta atuarfiit tapersersorsinnaanerigut”, Nivi Olsen oqarpoq.