Nuuk tassa nuuk, inissisimasoq qeqertaasarsuarmi Nuup Kangerluata paavani. Illoqarfik inissisimasoq qaasuitsup killinganiit 240 km-isut kujasitsigisumi, atserneqaqqaarami ateqarpoq Godthåb. Nuuk Kalaallit Nunaanni illoqarfinni pisoqaanersaavoq. Tunngavilerneqarpoq ajoqersuiartortumik dansk-norskiusumit Hans Egedemit 1728-mi, taassuma Davis Strædemi najukkani Neriunnerup Qeqertaa – Håbets Ø – qimassimatsiaraalu. Hans Egedep saniatigut aamma Nuummiinnikuupput ajoqersuiartortitat Herrnhutit tamatumalu nassataanik Nuummi illutoqqat ilagaat herrnhutit illuat.

Annaassisitta Oqaluffia qisummik sanaajuvoq Nuutoqqami inissisimalluni, Nuutoqarlu Nuummi sumiiffinni pisoqaanersaavoq. Oqaluffik Nunatta oqaluffissaarsuaraa. Annaassisitta Oqaluffia 1848-49-mi sananeqarpoq atoqqaartinneqarlunilu 6. april 1849-mi. Sananeqarpoq Karen Ørsteds legatimiit aningaasaliissutit atorlugit. Oqaluffik sananeqarluni naammassimmat Godthåbimi oqaluffiit suliassaat tassunga nuunneqarput, oqaluffiit qanganisaanersaat 1758-imi sananeqarsimavoq. Napasuliartaa nutaaneruvoq, 1928-mi sananeqarami.

Nuutoqaq illoqarfiup qeqqaniittoq Nuup qanganisartaraa, ilaatigut tassaniipput Kalaallit Nunaata Oqaluffissua Annaassisitta Oqaluffia. Taassuma saniatigut Kalaallit Nunaanni Katersugaasivik aamma Nuutoqqamiippoq kiisalu Hans Egedep illua, illu taanna ullumikkut Kalaallit Nunaanni Namminersorlutik Oqartussat ilassinnittarfiattut atorpaat.

1853-imi Nuummut pivoq H.J. Rink taasumalu 1861-imi Kalaallit Nunaanni aviisit siullersaat Atagagdliutit aallartippaa.

Landsrådi 1946-mi suli marlunngorlugu avitaavoq avannaani Landsrådimut aamma kujataani Landsrådimut, ukioq allortarlugu Landsrådit marluusut naapittarsimapput. 1950-imi nutaamik aaqqissuussinerup kingorna Landsrådit marluusut kattutsinneqarput ataasinnanngortillugit.

Landsrådi atorunnaarsinneqarpoq ulloq 1. maj 1979-mi Kalaallit Nunaanni Namminersornerulluni Oqartussaaneq eqqunneqarmat. Taamanili Grønlands Landsting taaguuteqalerpoq Inatsisartunik 2009-miillu Naalakkersuisunik nunamilu qitiusumik aqutsiveqarfia Nuummi inissisimalluni.

2009-mi kommunit kattussuunneqanngikkallarmata Nuuk nammineq kommuniuvoq nunaqarfigalugit Qeqertarsuatsiaat aamma Kapisillit. Kommunit Kattussuunnerisa kingorna illoqarfik kommunerujussuarmi qitiusumik inissisimaffiulerpoq, kommunerujussuarmilu illoqarfiupput Nuuk, Paamiut, Ivittuut, Tasiilaq aamma Ittoqqortoormiit kiisalu nunaqarfiullutik Kapisillit, Qeqertarsuatsiaat, Arsuk, Sermiligaaq, Kulusuk, Kuummiut, Tiilerilaaq aammalu Isertoq.

Nuuk pillugu sumiiffittut ilisaritinneqarnera

Kommunip illoqarfii nunaqarfiilu sumiiffikkaartumik borgmesterip allattoqarfianiit ilisaritinneqarnissai suliarai. Illoqarfiit nunaqarfiillu tamarmik immikkut ilisaritinneqarput.
Allaaserineqarnerinilu kommunip suleqatigisallu allat naatsorsueqqissaarutaat kisitsisaallu atorlugit inuussutissarsiutit, ineqarneq, ilinniartitaaneq inuttullu atukkat nassuiaatigineqarlutik.

Nuuk pillugu sumiiffittut ilisaritinneqarnera atuaruk uani

Quppernerup imarisaa qanganitsersimava?

Quppernermut naqqiutissaqarpit?