Innuttaasunut

Ilinniakkamik ingerlatsineq iluatsilluartoq: Sulisut 18-it ulluunerani meeqqanik sullissinermi ikiortitut naammassipput

Paasissutissaq qangarnissaq

Akit, ammasarfiit, malittarisassallu il.il. uani saqqummiunneqartut qanganitsersimasinnaapput.

Nuummi tallimanngormat ulluunerani meeqqanik sullissinermi ikiortit 18-it soraarummeerlutik naammassinertik nalliuttorsiutigaat. Taamaalilluni Nuummi meeqqerivinni arlalinni sulisut najugaq qimannagu ilinniartut siulliit naammassinninnerat malunnartinneqarpoq. Sulisut ilinniakkamik naammassinnittut tulluusimaarlutik ulluunerani meeqqanik sullissinermi ikiortitut ilinniarsimasutut uppernarsaatitik takutissinnaanngorpaat.

Ulluunerani meeqqanik sullissinermi ikiortitut ilinniartut naammassinneqqammerput, ataatsimoorlutik meeqqerivimmi suliutigalutik ilinniakkaminnik ingerlatsipput. Marluk oqaloqatigaagut, Christina Nielsen aamma Florentine Josefsen.

Christina Nielsen, ilinniakkamik naammasseqqammersut ilaat, angusani nuannaarutigalugillu tulluusimaarutigai: ”Naammassilluni assut iluarpoq. Kiap ilimagaa taama angusarissaatigissasunga? Siullermik pikkorissarnertut ingerlannissaa aalajangeraluarparput, kommunimiilli attavigineqarpugut kaammattorneqarluta moduli kingulleq ingerlatissagipput misilitsillutalu. Misilitsinnissarput aalajangiupparput, misilitsinnissamullu piareersaratta ikioqatigiilluarpugut. Ataqatigiinnerput assorsuaq nuannerpoq!”

Florentine Josefsen aamma taama misigisimavoq: ”Misilitsilerama assut pissangavunga, kingornali ajunnginneruvoq. Ullaaq soraarummeernitsinni naammassisussanngoratta misilitsinnitsinniillu uppernarsaat tiguleratsigu pissangaqqilerpunga. Ilinniakkamik uppernarsaammik pillugu misigisaq assorsuaq nuannerpoq; nassuiaruminaapporluunniit.”

Florentine Josefsen aamma Christina Nielsen

Ataatsimoorneq ineriartornerlu

Taakku arnat marluk klassimi annertuumik ineriartorfiusumi ilaasimapput. Aallartinnermi imminnut qiviarnissamulluunniit ajornarsimavoq, ukiup affaa ataatsimooreernerup kingorna ataqatigiinnerat pitsaanerpaanngorsimavoq. ”Aallartikkatta oqarsinnaarpiarnikuunngilagut, ilinniartitsisuttali inuit naapeqqaakkagut pinngitsaalilluta saniannut ingitittarpaatigut atuartitsinermilu eqimattakkuutaartittarluta nutaanik. Taamaaliornikkut ingerlatsinitsinni ataqatigiinnerput pitsaanerpaamik ineriartortinneqarpoq”, Christina Nielsen oqaluttuarpoq.

Emilie Siegstad, ilinniartitsisuusoq, klassip ataatsimoortarnerat ineriartornerallu pillugu nersualaarpai: ”Ataatsimoortarnerat pitsaaqaaq. Aallaqqaammut ilisarisimanngilakka, ingerlatsinerannili ilikkariartuaarpakka. Tunuliaqutaat assigiinngitsorpassuupput, ilaat misilittagaqarnerupput sivisunerusumillu meeqqerivinni sulisuullutik, ilaallu inuusunnerupput. Naak assigiinngitsunik tunuliaqutaqaraluarlutik ataatsimoornertik pitsaasoq ineriartortissimavaat.”

Ilinniartitsisoq Emilie Siegstad

Ilinniakkamik ingerlatsineq Kommuneqarfik Sermersuup ulluunerani neqeroorutinik immikkoortumut pilersaarut 2022-2030-meersup annertuup ilagaa. Pilersaarummi tassani suliniutit ilagaat ulluunerani neqeroorutini sulisunik ilinniarsimanngitsumik annertuumik piginnaanngorsaanissaq. Tamanna tunngavigalugu kommunimi qinikkat sulisunut ilinniarsimanngitsunut pikkorissaanerit akuersissutigalugillu aningaasaliiffigisimavaat, aamma Meeqqanut Atuarfeqarnermullu Ingerlatsiviup, Perorsaanermut Ilinniarfik suleqatigalugu Nuummi najugaq qimannagu ulluunerani meeqqanik sullissinermi ikiortitut ilinniagaq aallartippaa.

Ingerlatsineq iluatsilluartoq

Ilinniagaq siullerpaamik Nuummi neqeroorutigineqarpoq, eqimattallu tamakkiisumik ilinniartoqarnerata najugaq qimannagu ilinniarnissamut periarfissamik pisariaqartitsinermik soqutiginnittoqarneranillu takutitsisuuvoq. Piffissap ilaani ilinniagaqarnikkut ilinniartut suliffimminnut ataannarlutik ilinniarnissaannut periarfissiivoq.

Meeqqanut Atuarfeqarnermullu Ingerlatsivimmi pisortaq Lone Nukaaraq Møller ingerlatsinermut angusanullu aamma naammagisimaarinnittupilussuuvoq: ”Ingerlatsineq assut nuannaarutigaarput. Ulluunerani neqeroorutigut pitsaanerulersinniarlugit tamanna aallartipparput, ilinniarneq piginnaanngorsaanissarlu pingaartitatta ilaagaat. Perorsaanermik Ilinniarfimmik suleqatigiilluarnerput pillugu 18-inik ulluunerani meeqqanik sullissinermi ikiortinik naammasseqqammersunik peqalerpugut. Taamatuttaaq meeqqerivinni aqutsisut qutsavigerujussuarpagut, taakkuummatami sulisunik ingerlatsisussanik toqqaasimasut. Ataatsimut isigalugu suna tamarmi iluatsilluarpoq.”