Nuup Saavata siunissaa pillugu innuttaasunik peqataatitsinermik ingerlatsineq naammassineqartoq siunnersuutinik suliniutinillu pitsaasunik arlalinnik tunngavissiivoq, illoqarfiup immikkoortuanik tassannga ineriartortitsinermik sulianik ilusilersueqataasussanik.
Nuup Saava tassaavoq Nuup ilisarnaataa pingaarneq aamma najukkami innuttaasunit takornarianiillu ornigarneqarluaannarani Nuummut taamatullu Kalaallit Nunaata sinneranut oqaluttuarisaanermi annertuumik pingaaruteqartoq. Nuup oqaluttuassartaa takisooq Nuup Saavata nalaani aallartiffeqarpoq, tamaani ipput illoqarfimmik tunngaviliisup Hans Egedep illua 1728-meersoq, Nunatta Katersugaasivia aamma Annaassisitta Oqaluffia 1849-mit oqaluffissaarsuartut atuuffeqartoq. Taamaattumik illoqarfiup immikkoortua tamanna Kalaallit Nunaata, nunasiaataasimanermut aamma najukkami innuttaasunut pissusissamisoortumik atuuffeqarlunilu oqaluttuassartaqartoq. Ulloq manna tikillugu illoqarfiup immikkoortua pisunut soqutigineqartunut arlalinnut qitiusumik katersuuffiusarpoq – Taakkununnga ilanngullugu Inuiattut Ullorsiornermi.
Ukiuni kingullerni politikerinit kissaatigineqarpoq Nuup Saavata illoqarfimmi innuttaasunut qanoq isumaqarnera paasisaqarfigissallugu. Tassunga atasumik kommunimit aamma kissaatigineqarpoq, innuttaasut isumaannik paasisaqassalluni illoqarfiup immikkoortua najukkami innuttaasunut aamma takornarianut suli kajuminnarnerulersinnissaa siunertaralugu. Taamaattumik innuttaasunik peqataatitsinermik ingerlatsinermi siunertaasoq tassaasimavoq Nuup Saavata siunissami oqaluttuarisaanermut, kultureqarnermut aamma sukisaarsaartarfittut tunngasunik atuutsinneqarnera qulakkiissallugu.
Januaarip aallartinnerani 2023 Sanarfinermut Avatangiisinullu Ingerlatsivik innuttaasunik peqataatitsinermik angisuumik ingerlatsivoq, talittarfimmut taassumalu eqqaanut innuttaasut kissaataanik peqataatitsinermik siunertaqarluni tusarniaalluni. Ingerlatsineq maanna naammassivoq aamma qaammatit arfinillit sinnerlugit ingerlatsinermi apersuinerit, meeqqanut workshopsit, innuttaasunut workshopsit suleqatigiillu immikkut soqutigisallit peqataatinneqarnerannit isumassarsiat suliniutillu pitsaasut arlallit pilersinneqarmata.
“Nuup Saavata siunissaanik ingerlatsineq uagutsinnit pingaartinneqaqaaq, pissutigalugu illoqarfiup immikkoortua tamanna Nuummi innuttaasunut amerlasuunut annertuumik isumaqarmat. Taamaattumik uagutsinnut pissusissamisoorpoq innuttaasunut saaffiginnilluta tassunga kissaataat isummiussaallu tusaaniarpavut. Qujanartumik siunnersuutinik pitsassuarnik pissarsiaqarpugut uagut kommunimi aamma minnerunngitsumik innuttaasunit tulluusimaarutigineqarsinnaasut,” Pilersaarusiornermut Oqartussaaffeqarfimmilu pisortaq, Runa Sværd oqarpoq.
Illoqarfiup immikkoortua pillugu ingerlatseqqinnissaq politikkikkut akuersissutigineqassaaq, aamma tassani innuttaasut ilanngussaat annertuumik naleqartinneqassapput. Siunnersuutit tamarmik Nuup Saavani takuneqarsinnaapput allagartarsuanngorlugit saqqummersinneqaramik. Ataani assini siunnersuutit aamma takusinnaavatit.
