Innarluutilinnut Innuttaasunut

Peqataatitsineq qitiutillugu: Inuit innarluutillit pillugit politikki nutaaq pillugu innuttaasunik ataatsimiititsineq

Paasissutissaq qangarnissaq

Akit, ammasarfiit, malittarisassallu il.il. uani saqqummiunneqartut qanganitsersimasinnaapput.

Silarlukkaluartoq ataasinngorneq septembarip sisamaanni Kommuneqarfik Sermersuumi siunissami inuit innarluutillit pillugit politikissaq Nuummi innuttaasunik ataatsimiititsinermi innuttaasut tunniusimasut takkupput.

Innuttaasunik ataatsimiititsineq, maanna Nuummi ingerlanneqartoq, ataatsimiititsinerit taamaattut siornatigut Tasiilami Paamiunilu ingerlanneqarsimasut, kingullersaraat. Ataatsimiinnerit kommunalbestyrelsip aamma Suliffeqarnermut Isumaginninnermullu Ingerlatsiviup innuttaasunik peqataatitsinerup pitsaanerulersinneqarnissaanut akuutitsinerusumillu inuit innarluutillit pillugit politikimik pilersitsinissaq siunertaralugu ingerlanneqarput.

Innarluutilinnut tarnikkut nappaatilinnullu Immikkoortortaqarfimmi fagchefi Mathias Knude Brusgaard takkuttunut tikilluaqqusivoq, kommunalbestyrelsimi ilaasortap Inge Olsvig Brandtip tikilluaqqusilluni oqalugiannginnerani.

Fagchefi Mathias Knude Brusgaardip suliaqarneq pillugu itisiliivoq: ”Innuttaasunik ataatsimiititsinermi politikissap killiffianik soqutiginnittunut paasissutissiinissaq kiisalu suliaqarnermi innuttaasunik peqataatitsinissaq siunertaavoq. Tasiilami Paamiunilu ataatsimiinnerit isumaqarluartunik pissarsiffiusimapput, Nuummilu ataatsimiinnermi peqataatitsinermut atatillugu suliap immikkoortua siulleq naammassineqarpoq.”

Kommuneqarfik Sermersuumi inuit innarluutillit pillugit politikkiusimasoq, 2017-imiit 2027-mut atuuttoq, kommunimi inuit innarluutillit pillugit suliniutinik pitsaanerulersitsinissaq kissaatigineqarpoq. Politikimi tassani ulluinnarni inuunermi inuit innarluutillit politikkiat atuutilersinneqarnissaa pingaartinneqarpoq, kommunimilu assigiinngiiaarnerup ataqqineqarnissaa pingaaruteqartoq ersersinneqarluni, tassa inuttut atukkatigut, kulturikkut, ileqqutigut timikkullu atukkat assigiinngisitaartuuneri qitiutinneqarlutik.

Inuit innarluutillit pillugit politikki nutaaq

”Maanna suliami matumani politikki pioreersoq piffissamut naleqqussarneqarlunilu nutarterneqassaaq. Naqqaniit aallartissanngilagut, maannakkulli iluaqutaasut ilanngunneqassapput sinnerilu innuttaasut soqutigisaqaqatigiillu peqatigalugit nutarterneqassapput” Inge Olsvig Brandt, Suliffeqarnermut Isumaginninnermullu Ataatsimiititami siulittaasoq oqarpoq.

Inuit innarluutillit pillugit politikkimik nutaamik suliaqarnermi innuttaasut namminneq inuunerminnut sunniuteqarnerunissaminnut kissaataat akuersaarneqarpoq, taamatullu kissaateqarneq inuit innarluutillit pillugit politikkinngortussami ersarissuunissaa naatsorsuutigineqarpoq.

”Inuit innarluutillit pillugit politikip nutaap ineriartortinneqarnerani innuttaasunik peqataatitsineq pingaaruteqarpoq. Kommunimit innuttaasunik ataatsimiititsinikkut inuit innarluutillit, qanigisaasut, Inuit innarluutillit pillugit Siunnersuisooqatigiit, inuit innarluutillit pillugit kattuffiit, sulisut soqutiginnittullu allat oqaloqatigineqarput. Oqaloqatigiinnerit tunngavigalugit suliaqarnerup inerneraa, aaqqiissutissatut siunnersuutit imaqarluartunik pissarsineq kiisalu immikkoortunik immikkut eqqumaffigineqartussanik paasisaqarneq,” oqaluttuarpoq fagchefi Mathias Knude Brusgaard.

Nuummi innuttaasunik ataatsimiititsinermi peqataasut ilaannit inunnut innarluutilinnik peqataatitsinerusumik tapersersuinerusumillu aaqqissuussaanermik pilersitsinissap pingaaruteqassusaa isumaqatigiissutigineqartumik oqaatigineqarpoq. Taamatuttaaq takkuttut maanna aaqqissuussaanermi unammillernartut aalajangersimasut nalaattakkatik pillugit oqaluttuarnissaminnut periarfissaqarsimapput, taamatuttaaq taakkununnga aaqqiissutissatut siunnersuutit oqaluuseralugit.

Inge Olsvig Brandtip tunniusimalluartunit pissarsiarineqartut nuannaarutigai: ”Ataatsimiinnermi pissarsiarineqartut pitsaasut amerlaqaat, malugineqarsinnaavoq takkuttut saqqummiussaminnut tunniusimalluartuusut. Kommuneqarfik Sermersuumit pissarsiarineqartut katersorneqarsimasut inuit innarluutillit pillugit politikissap ilusilersornissaanut atussallugit kiisalu inuiaqatigiinni pisariaqartinneqartut kissaatigineqartullu aalajangersimasut politikkimut naapertuunnissaat pillugu innuttaasunik soqutiginnittunillu suleqateqaqqinnissaq qilanaarineqarpoq.”

Maanna qanoq pisoqassava?

Suliaqarnerup immikkoortuata tullerissavaa maanna inuit innarluutillit pillugit politikkia atuuttoq pissarsiarisimasanut sanilliullugu nalilersorneqarnissaa. Tamatuma kingorna politikki inaarutaasoq suliarineqassaaq, taannalu Suliffeqarnermut Isumaginninnermullu Ataatsimiititamut saqqummiunneqaqqaarnissaa naatsorsuutigineqarpoq, tullittut kommunalbestyrelsimut akuerisassanngorlugu saqqummiunneqassaaq, kingornalu atuutilersinneqannginnerani innuttaasunut tusarniaassutigineqassaaq.

Saniatigut kommunimit innuttaasut inuit innarluutillit pillugit politikkimik ilusilersuinissamut naammassinissaanullu peqataanissaannut suli kajumissaarutigineqarpoq, taamaalilluni inuiaqatigiit pisariaqartitaanut naapertuuttuunissaa qulakkeerneqarniassammat.

”Kommuneqarfik Sermersuumit inuttaasunik ataatsimiititsinernut peqataasunut tamanut qujavugut, soqutiginnittullu inuit innarluutillit pillugit politikkissap ineriartortinneqarnissaannut pingaarutilinnut tunniussaannut qujavugut. Sulineq ilikkagaqarluarfiusimavoq, suliarineranilu ilikkakkagut tamarmik inuit innarluutillit pillugit politikkimi nutartikkami ilaassapput,” naggasiutigalugu oqarpoq fagchefi Mathias Knude Brusgaard.