Kivitsisa piorsarsimassutsikkullu suliaqartut assigiinngitsut suleqatigiillutik aamma OAK Foundation Danmark peqatigalugu meeqqat atuarfiini atuartitsinermi atortumik pilersitsipput. Atuartitsinermi atortussiat Nutaaliortamik taaneqartut Kalaallit Nunaanni atuarfinni tamani angusanik qaffaanissamut sakkussaapput.
Nutaaliorta tassaavoq nittartagaq atuartitsissusianik imalik. Atuartitsissusiat atuartunut alloriarfinnullu tamanut naleqqussagaapput. iPadi atorlugu atuartut issiaannaratik misissuinerunissaat pilersitsinerunissaallu siunertaavoq.
“Nuannerpoq. Atuakkat qimalaarlugit iPadilu atorlugu suliaqarneq nuannerami. Atuartitsissusiaq aamma nuannerpoq, paasisaqarnarlunilu”, Atuarfik Hans Lyngemi 7.klassimi atuartoq taamak oqarpoq.
Nutaaliortami atuartitsissutiliat alloriarfinni tamani atuartut tamarmik ilikkagassatut angusassaat tunuliaqutaralugit assigiinngitsunik suliassaqartinneqarput. Suliakkiissutillu tamarmik atuartunit ilinniartitsisunillu qanoq atorneqarnissaat nassuiaasersugaallutik.
Atuartitsissusiaq maanna nukarlerni misilinneqarsimalerpoq
“Maanna Nuummi atuartitsissusiaq nutaaq atuartitsinermi siunnersortit ilinniartitsisullu qanimut suleqatigiilluta misileraleruttorparput. Maannalu nukarlernut ilinniusiani sisamaasuni ataaseq misilinneqarsimalerluni”, Taamak oqarpoq Kommuneqarfik Sermersuumi atuartitsinermi siunnersorti Manumina Jakobsen.
Ilinniusiaq maanna nukarlerni misilerarneqartoq ateqarpoq “Ilisimasarilertigut”. Tassani nukarlerni atuartut atualertussanut atuakkanik paasissutissanik imalinnik pilersitsissapput. Atuakkat pilersitat attaveqarnermut periutsit arlallit atorlugit sananeqassapput (multimodale fagbøger). Atuartut suliaqarnerminni namminneerlutik sakkussaminnik katersillutillu isumassarsiorput. Suliaallu atualertussanut, atuarfimmi pissutsinut ilisimasaqalernissaannik tunisisuussallutik.
Manumina Jakobsen ima itisiliivoq: “Nukarlernut atuartitsissusiaq ilaatigut filmiliornermik, nipinillu immiussinermik imaqarpoq: Assaat qanoq errortarpaat? Anitsiarfimmi atuarfiup eqqaa sumut killeqarpa? Matematikfessori qanoq atorneqartarpa? Sapaatip akunnerani immikkut sammisaqarneq taamak ingerlavoq, inaarneqarlunilu. Atualertussat meeqqerivinneersut atuarfimmut pulaarput suliaasimasunillu saqqummiivigineqarlutik.”
Atuartut suliaqarlutik aaqqiissutissanik namminneq ujartuipput
Atuartut namminneerlutik killiffitsik aallaavigalugu atuarfimmut aaqqiissutissanik pilersitsissapput. Atuartitsissusiami nutaami akullernut atuartitsissusianut qulequtaq “Atuarfik aalaffiusoq” ilaavoq.
Atuartitsissusiaq Kalaallit Nunaanni Timersoqatigiiffiit kattuffiat suleqatigalugu suliaavoq. Timersoqatigiit Kattuffiata anguniagarivaa nunatsinni innuttaasut 2030-imi nunarsuarmi timiminnik aalatitsinerpaajulernissaat. Atuartitsissusiaq fagini assigiinngitsuni tapitaleriisitsilluni ingerlanneqarsinnaavoq. Fagit uku attupillanneqarput: kalaallisut, timersorneq silamiinnerlu, matematikki, pinngortitalerineq inuttullu inerikkiartorneq.
Atuartitsissusaq Atuarfik Hans Lyngemi 7.klassimi misilerarneqarpoq. Misileraanermi klassimi ilinniartitsisuusoq Birthe Kleist aammalu atuartitsinermi siunnersorti Manumina Jakobsen peqatigiillutik misilerarpaat.
“iPadip atornissaanut atuartut pikkorissuupput. iPadi pilersitsinermi immiussinikkut, nipitalersuinikkut allarpassuatigullu sakkussatsialaavoq. Atuartitsissusiaq filmiliornermik nipitalersuinermillu imaqarluarpoq atuartullu ulluinnaannut tulluartuulluni. Taassuma saniatigut suliakkiissutaasut atuartunut tulluarsarpagut, anguniagaq siunertarlu ersarsissarlugit, atuartunut atoruminarsarlugu”, taamak oqarpoq 7.A-ni atuartitsinermi siunnersortaasoq Manumina Jakobsen.
Atuartunut ilinniartitsisunullu angusaqarfiulluarpoq
Atuarfik Hans Lyngemi 7. klassimi atuartup Nutaaliorta atorlugu suliaqarneq nuannaraa;
“Nuannerpoq. Timi aalatinnerullugu suliaqarnerput nuannaraara. iPadilu atorlugu atuartitsissusiaq torragaara, malittarisassat allaanerulaaramik paasiuminarlutik torrallutik. iPadi atorlugu suliaqarnissaq ilikkagaqarfigaara. Aalanerugattalu nukissaqarluarnerulerpugut qiimanerulerlutalu. Suliassat sapernarpallaanngillat, suliariuminarlutillu”.
7.A-t ilinniartitsisuata Birthe Kleistip ilinniusiaq aamma nuannaarutigaa;
“Atuartitsissusiaq atoruminartuuvoq, tulleriiaaqqissaakkamillu aaqqissuussaalluni. Atuartut ilinniartitsisullu qanoq suleriuseqarnissaat ersarissumik allaqqapput, atortussallu tamarmik atuartitsissusiamiillutik. Taamaammat malunnarpoq atuartut pissarsiaqaatigigaat, aamma uninngaannartussaannginnamik. Klasse-mut naleqqussagaalluarpoq ilinniartitsisoqatinnullu innersuukkusuppara.”
Angajullernut atuartitsissusiat ilaat qulequtaqarpoq “Illoqarfipput tikeraaruk”. Atuartut Visit Greenland aamma Association of Arctic Expedition Cruise Operators (AECO) ikiortigalugit illoqarfitsik/nunaqarfitsik namminneerlutik aaqqissuussaminnik ilisaritissavaat. Namminneerlutik misigisassaqartitsiniarlutik angalatitsinissaq aaqqissuutissavaat, takornariat immikkoortiterlugit misissuiffigissavaat allarpassuarnillu suliaqarsinnaallutik.
Anguniakkamut suleqatigiinneq
Nutaaliortamik atuartitsissutissanik suliaqartut sisamaapput tassaallutik Ivaaq Kriegel, Maja Overgaard Holdorf, Rikke Falkenberg-Kofoed Kivitsisamilu aqutsisoq Rune Nydam Bundgaard. Tassani taaneqartut ilisimasaat piginnaaneqarfigisaallu tunngaviupput.
“Ingerlatassaq aqqutigalugu pissutsit atuuttut, sumiiffinni ajornartorsiutaasinnaasut sammiviillu imminnut ataqatigiissunngortinneqarput”, taama oqarpoq atuartitsinermut siunnersorti Manumina Jakobsen.
Atuartitsissusiornermi piorsarsimassutsikkut ingerlatsiviit assigiinngitsut suleqatigineqarput. Assiliisartoq Inuuteq Storch, marriortoq Lena Augusta Olsen eqqumiitsuliortorlu Ivinnguak Stork Høegh suleqatigineqarput. Taakku pingasuullutik tamarmik isiginnaagassiaaqqanik pilersitsipput, imaralugit sulianik eqqumiitsulioriaatsimillu ilisarititsineq.
Atuartitsissusianut suleqataasut saniatigut ukuupput Visit Greenland, Association of Arctic Expedition Cruise Operators (AECO) aammalu Timersoqatigiit Kattuffiat.
Kangiata illorsua Ilulissaniittoq immikkut ittumik aamma suleqataavoq. Atuartitsissusiatik Kalaallit Nunaanni atuartunut siammarterissuppaat, Nutaaliortalu aqqutigalugu siammarterneqarput”. Manumina Jakobsen taamak naggasiivoq.
Ataani Linki toorlugu Nutaaliorta qimerloorneqarsinnaavoq.