Services

Aalut Kangermiu ukiuni 200-ni

Aalut Kangermiup inunngorneranit ukiut 200-nngorneranni Aalut Kangermiup eqqumiitsuliai Nuummi Eqqumiitsulianik Saqqummersitsivimmi sisamanngornermi februaarip 17-ianiit takusinnaalissavatit. Saqqummersitsinermi ilaatigut Aalut Kangermiup imilertakkanik qalipagai 50-it aammalu qisummut kigartuilluni naqitigassaliarisimasai arlallit takutinneqassallutik.

Saqqummersitsineq ”Aalut Kangermiu 1822-1869”-mik taaneqartoq sisamanngornermiit februaarip 17-iani nal. 17.00-miit misigineqarsinnaavoq, saqqummersitsinerlu majip 29-iata tungaanut ingerlanneqassaaq.

Aalut Kangermiu – Aron fra Kangeq

Aalut Kangermiu (1822-1869) eqqumiitsuliortuuvoq, aammalu unikkaartartuusimalluni. Imilertakkanik qalipakkat, naqitikkat, titartakkat, allakkallu aqqutigalugit piniartarneq, kulturit naapinneri, ulluinnarni inuuneq, pinngortitaq, illup iluani pisattat allallu oqaluttuarisimavai. Aalut inuusimavoq oqaluttuarisaanermi immikkut soqutiginaatilik. Inuunerata nalaani Kalaallit Nunaanni marloqiusaanerit atuuttut nammineq pigisimavai. Piniartuusimavoq, allarpassuillu assigalugit pisaani inuuniutigisimallugit, aammali Nuummi Qatanngutigiinniat ataanni ajoqiusimalluni. Taamani kalaallisut atuarsinnaasut allassinnaasullu ikitsuinnaat ilagisimavaat.

Aviisi Atuagagdliutit aqqutigalugit Aaluup suliai saqqummersinneqaqqaarput. Aviisimik pilersitsisoq, Heinrich Rink, 1858-imi aviisigut allagarsiilluni tamanik kajumissaarivoq kalaallit oqalualaarutaannik oqaluttuaannilu imaluunniit ”… kalatdlinut atuaruminartut nalingínait tamaisa. ãma piumagaluarpáka assilialiat nunatdlo ássinge, nunap inuisa sanait…”.

Kajumissaarut Aaluup qisuariarfigaa, kajumisaarutillu kingorna saqqummersitat arlallit Aalut Kangermiup suliaanik imaqartarsimapput. Rinki aqqutigalugu Aaluup qisummik kigartuilluni eqqumiitsulioriaaseq ilisimalersimavaa, Rinkip qisummit kigartuilluni naqitikkanik Europameersunik Aalut nassissimavaa, taamaalillunilu naqiterilluni eqqumiitsulioriaaseq ilisimalersimallugu. Aaluup titartakkani nammineq qisummut kigartuganngortarsimavai, ilaatigullu allat titartagai kigartugarisarsimallugit, akerlianillu, Aaluup titartagai allanit kigartuganngorneqartarsimallutik, soorlu Nuummiumit Marcus Lyngemit suliarineqartarsimallutik.

Aalummit kingornussat Kalaallit Nunaanni eqqumiitsuliornermi suli ullumikkumut takussaasarput, allaallu nittartakkatigut attaveqatigiittarfinni aamma takussaasarlutik. Erniinnartumik periuseqarnerata inuttaliarisartagaasalu takuminarnerisa eqqumiitsuliai silarsuarmi tamani inunnut tamanut paasiuminartunngorsimapput, tikikkuminassuseqarlutillu. Aalup suliarisimasai 350-it ilismaneqarput, uanilu saqqummersitsinermi imilertakkamik qalipagai 50-it takutinneqarput. Taakku saniatigut qisummut kigartukkanit sananeqaqqaarsimaneranit naqiteqqitat arfinillit takutinneqarlutik.

Ukiup ingerlanerani Nuummi Eqqumiitsulianik Saqqummersitsivimmit Aalut Kangermiu suliaalu pillugit allaaserisat nittartakkatigut saqqummersinneqartassapput. Eqqumiitsuliat Nunatta Katersugaasivianit atorneqarput, saqqummersitsinerlu Tapiissuteqartarfik Sermermiit taperneqarpoq.