Innuttaasunut

Ungasissumut isigisumik suliniuteqarnikkut Tasiilami inuusuttut suliffissaaleqinermiit aniguisinneqassapput

Paasissutissaq qangarnissaq

Akit, ammasarfiit, malittarisassallu il.il. uani saqqummiunneqartut qanganitsersimasinnaapput.

Kommuneqarfik Sermersuumi politikerinit isumaqatigiissutigineqarpoq ataatsimoorullugu suliffissaqartitsinermut tunngatillugu suliniut Siu- Tsiu ingerlanneqassasoq, taanna juunimi Tasiilami pilersinneqarpoq. Taaguutaa Siu-Tsiu siunissaq pillugu kitaamiusut tunumiusullu naalisagaavoq, aamma perorsaanikkut suliniuteqarnikkut inuusuttut suliffissaaleqinerannit aniguisinneqassapput.

Kommuneqarfik Sermersooq sulilernissamut piareersarfimmik Grennesminde-mik Siu-Tsiu-p Tasiilami pilersinneqarnissaa pillugu suleqateqarpoq.

”Inuusuttortatta pitsaanerusumik inuuneqarnissaat pillugu sorsuutiginnittussaavugut. Suliffissaqartitsinermut tunngasut nalunngilarput ajornakusoortuusoq arlaallu sukkasuumik pisariitsunillu aaqqiissutissaqanngitsoq. Taamaattumik tamaviaarluta ungasinnerusorlu isigalugu suliniuteqartariaqarpugut inuusuttut pitsaanerusumik siunissaqartikkumallugit”, borgmesteri Charlotte Ludvigsen oqarpoq.

Kommune ukiuni pingasuni tulliuttuni atugassanik 2,2 millioner koruunit  atorlugit inuusuttut ilinniartinneqarnissaannut pisiumavoq, tamannalu Nivikka Witjes-ip, suliniummi Siu-Tsiu-mi Nuummi allatseqarfimmi pisortap, nuannaarutigivaa.  

”Pitsaalluinnartuuvoq kommune siunissamut ungasinnerusumut isigaluni suliniummut peqataanera. Siu-Tsiu Oak Foundation Denmark-imit, Bikubenfonden-imit aamma Hempel Fonden-imit tapersersorneqareerpoq. Aningaasaateqarfinnik aamma Kommuneqarfik Sermersuumik suleqateqarneq ima isumaqarpoq, ukiut tamaasa aningaasanik qinnuteqartariaqanngitsugut. Tamanna eqqissilluta pilersitsinissamut aamma ilusissamik ineriartortitsinissatsinnut, najukkami pissutsinut naleqquttunik, periarfissiivoq. Nunanit allanit ilutsimik assiliiginnarsinnaanngilagut naatsorsuutigalugulu taanna iluaqutaassasoq”, oqarpoq.

Kommunip tapiissuteqarneratigut inuusuttut suliniummut,  maannakkuugallartoq 2024-p tungaanut, attuumassuteqartinneqarnissaat qulakkeerneqarpoq, maannakkullu inuit qulit aallartereerput. Suliniutit pingaarnertut anguniagassarivaat inuusuttut aalajangersimasumik suliffeqalernissaat imaluunniit ilinniakkamik aallartitaqarnissaat, aammattaaq inuusuttut namminneq suliffimmik pilersitsisinnaanerannut tapersersorneqarnissaat anguniarneqarpoq.

”Siunissaq ungasinnerusoq isigalugu suliniuteqarneq pissutigalugu, inuusuttut suliffeqarfimmik aallartitsisinnaanerat periarfissaqarnerulissaaq taannalu siunissami tapiiffigineqarani nammineq ingerlassaaq”, Nivikka Witjes oqarpoq.  

Suliniut inuusuttunut tamanut, suliffeqanngitsutut nalunaarsorneqarsimasunut, 16-30-nut ukiulinnut sammitinneqarpoq. Taamaattorli inuusuttut atugarliortut innersuussinissamut atatillugu salliunneqassapput, taannalu Majoriap isumagissavaa.