Eqqumiitsuliortup erinarsuusiai, atuakkiai qalipagaalu eqqumiitsuliortup tamatigoortuuneranik takussutissaapput, aammali cv-mini allassinnaavai taalliortoq, isiginnaagassianik atuakkiortoq, ilinniartitsisoq, ajoqi, angalalluni kulturimik ilisimasassarsiortoq aamma politikeri. Hans Lynge nalimini pisunut tunniusimasuuvoq kalaallillu kulturiannik kingornussaminik ilisimasaqarluarluni. Eqqumiitsuliornikkut nammineq ilisarnaasiisarnini atorlugu ingerlatitseqqiivoq, assiliatigut oqaasertaliinikkullu. Suliai assilissani ikaartitikkani asseqanngitsuni eqikkarneqarput, maanna kinguaariinni siunissamilu kinguaariinnut
nuannaarutissanngorlugit nunatsinni illoqarfiit pingaarnersaanni Nuummi Kommuneqarfik Sermersuup allaffissuani takuneqarsinnaapput.
1. Naaja angakk uagaq Tusilartorlu
Pinngortitamik nassuiaasinnaaneq, inuunerup ingerlaannarnissaanut sakkuutinik nassaarsortuuneq, imaluunniit aqqutissami ulorianartut perlasinani qaangerluarumallugit serratinik ilisimasaqarnissaq,tassaapput inuit nunaanni nunaseqqaartut siulliit piviusunik malussarissuunerisa ilamerngi. Tusilartoq »Den tunghøre« qajartorluni naajap qarlorneranik tusaasaminik, immap mallerneranik qatsortitsisinnaasumik serrateqarpoq, taannalu serratigalugu anorlersorsuami perlasinani angerlartuaannarpoq.
Illorujussuarmi qassimiuaarnerminni qanigisani allallu tassani najugaqartut tamatuminnga oqaluttuussimavai, immaqalu Aalup Kangermiup siuaavisa tusarsimavaat. Tusagassiuutit nutaaliaasut atugaanngikkallarmata kalaallit oqalualaariaasiat ingerlatitseqqiineruvoq kimittooq, atuakkanillu naqiterisarneq Kalaallit Nunaanni atugaalermat Tusilartup oqaluttuaa allallu oqaluttuat oqalualaarutillu eqqumiitsuliortup matumuuna ingerlateqqippai.
Piniartutut inuussutissarsiorneq qangaanilli Nunatsinni inunnik tamanik napatitsisuujuarsimavoq, aammalu erneq puisimik pernarluni tikikkaangat nuannaarutaalluartarsimavoq, tassuuna ersertarmat erneq angutitut inersimasutut akisussaaffimminik tigusisinnaasoq. Taamaalilluni angutit nunaqqataasut tamarmik perngartap neqaanik angutinngoortoqarnera nalliuttorsiutigisarpaat.
Aasami piliniartarfiit kikkunnit tamanit ornigarneqarluartarput, ataatsimut sammisassaqarfiulluarlutik, piniaqatigiinnerit, pisat piliassatut suliarineqarlutik, ilaquttanik ikinngutinillu naapisimaaqatigiinnerit, allarpassuillu pinnguaatit aliikkusersuutillu, soorlu inngernerit, kristumiussutsip eqqunneqarnera sioqqullugu siammasissorujussuuvoq. Taamaattoqartillugu – inuit eqqartuussivianni – inuit akerleriissutillit kikkulluunniit aalajangiiffigineqartarput, imaluunniit nikassaatinik piserfigineqartarlutik.
Kalaallit nunaalli kalaallinit kisimi nunagineqanngilaq, avataanimmi tikinneqartarsimavoq, sinerissami takussutissarpassuit tamanna ersersippaat. Qallunaatsiaat – nungunissamik tungaanut – ukiut tuusintillit qaangiunnerini kristumioqarsimaneranik takussutissaqarpoq.[JB1] Taakkua Hans Egedep ujaraluarpai, naninagulu inuiaat allat tikippai, taakkulu kristumiunngortippai. Atugartuussuseq nunasiaateqarnerlu ”Kalaallit nunaata apostelia” 1721-mi nunamut tikimmat aallartissinnaanngorput.
Qaammarsaaneq, nunaannarsuarmi aviisit siullersaat qalipaasersugaq, ”Atuagagdliutit – ”Det, der udbydes til læsning”, nunap naalagaa Rink siuttoralugu kulturikkuinnaanngitsoq, kisiannili niuernerup tungaatigut inerisarneqarluarpoq, arferit orsui soqqaalu piniakkallu allat amii avammut nioqqutigineqartut ilagivaat. Kalaallit nunaata nunasiaataasutut oqaluttuassartaa atuagalliutitigut allaaserineqarluartarpoq, uanilu aviisi taaneqartoq kusanartumik assiliartalerneqarsimavoq ”aaqqissuisua alutornartoq, Lars ”Aqqaluk” Møller, saqqaani assiliartaalluni.
Nuna nukappiaqqani qiimasuni nuannersorsuuvoq, ingammik aasami sivisuumik qaamasarnera, eqqumiitsuliortup meeraanerminit eqqaamasai, taseq eqaloqarfik ornillugu assaannarmik eqalunnik pisaqartarneq – ilaanni anngajaarsuit pisarisarlugit! – sissarlu ammaloqisaanik quasartunillu tuapalik,
qaleriiaanik nakatseeriarlutik, niviarsiaqqat pinnarisamik atiinik atsikkaminnik nakatartarnerat, eqqorlugit uppitikkunikkit peerartaariumallugit, uniorumasanngeqaat!
Aammalumi uumassusilinnut uniorumasanngeqaat.
Qangarsuaanilli piniarneq ullumikkutut kalaallip ulluinnarsiutigaa, atorfiliugaanni imlt. ilinniaqanngikkaanni pinngortitameerusunneq, taassuma pissarititaanik atorluaarusunneq inuup ilorpiaani piujuarpoq. Soorlu uani tuttunniarnermi, ingerlaqqinnginnermi ikumatitap saavani qasuersaalaarnissaq pisariaqartoq.
Tusilartup naajallu angakkuakkap aamma oqaluffiup pingaartorsiornartuanut aqqut takivoq, taakkuli tamarmik kalaaliunerat takuneqarsinnaalluarpoq.Kulturi immikkuullarissoq tamatigoortuusorlu. Inissaqarluarpoq, ungasissumut isikkivigissorsuulluni. Silarluttumi tujorminartaqaaq, kissalaarneqarporli tunniusimanermik pigisaqarluni.Atortut tungaasigut pissaaleqiffiuvoq, piumassuseqarfiuvorli aammalu allannguinissamut sapiissusermik ersersitsilluni. Anguniagassat anguneqartarput, soorlu uani, eqqumiitsuliortup Nuup oqaluffiani
ajoqinngortinneqarnera.
