1. juuni aallarnerfigalugu Sanaartornermut Avatangiisinullu Ingerlatsivik nutaamik pisortaanertaassaaq. Tanna tassaavoq Søren Pedersen 41-nik ukiulik, Tusass A/S-imi Facilities & Energi-p immikkoortortaqarfiani pisortatut atorfeqarsimasoq.
Pisortaaninngortussaq atorfimmi aallartinnissaminut qilanaarpoq.
”Suliassap aallartinnissaanut qilanaartorujussuuvunga. Ingerlatsiviup suliai ulluinnarni sulinermut aamma kommuni tamakkerlugu ineriartortitsinermut isumaqartorujussuupput, taamaattumillu suliassaq aallartitassara pissanganaateqartorujussuuvoq”, Søren Pedersen oqarpoq.
Søren Pedersen 2009-mili Kalaallit Nunaanniissimavoq, aammalu Tusass-imi, Nukissiorfinni, Namminersorlutik Oqartussani aamma Greenland Ruby-mi pisortatut atorfinni arlalinni issiasimalluni.
Atorfinitsitsisarnernut ataatsimiititaliamit isumaqatigissumit Søren Pedersen toqqarneqarpoq.
”Søren aqutsinermik misilittagaqarluartuuvoq, tamatumalu peqatigisaanik Kalaallit Nunaanni teknikkimut suliassaqarfinnik ilisimasaqarluarluni. Taamaattumik kommunitsinnut naleqqulluinnartuusoq qularinngilara”, kommunimi pisortaaneq Ole Jakobsen oqarpoq.
Søren Pedersenip qaammatit siulliit ingerlatsivimmi suliat suunerinik paasiniaanermut atorniarpai.
”Maniguullunga suliassaq tigussavara, aammalu qaammatit siulliit ingerlatsivimmi sulisut pikkorissut tamaasa ilisarisimalerniarnerinut atussavakka, aammalu suliassat suut suliarinerivut paasiniarluassallugu. Aqutsineq pitsaasoq qanilaartorlu pingaartippara, aammalu tatiginartumik, piginnaaneqartumik tatiginnilersitsiffiusumillu aqutsinikkut, aamma ingerlatsiviup akisussaaffeqarfiisalu ingerlatsivimmi sulisut, ingerlatsiviit allat kiisalu politikkikkut suliaqarfiit qanittumik suleqatigalugit ineriartortitsinikkut patajaassuseqarnissaq qulakkeerusuppara”, Søren Pedersen oqarpoq.
Søren Pedersen katissimavoq pingasunillu meeraqarluni. Qinngutsinni najugaqarpoq, sunngiffimminilu pingaartumik ilaquttani ilagisarpai, kangerlummi imaatigut angalaarneq nuannarilluaramikku.