Ukioq manna Kommuneqarfik Sermersuumi ukiumi ilungersuussilluartunik kingumut nersorinnittoqarpoq, nersorneqartut tamarmik immikkut nammineq kajumissutsimik suliniarnikkut kommunimi kulturikkut, innuttaasunut peqatigiinnermullu iluaqutaasunik immikkuullarissuliorput.
Ukioq manna ilungersuussilluartut tassaapput: Karoline Josvassen, Aviaja Rohmann Hansen aamma Bodil Karlshøj Poulsen.
Tamarmik immikkut allanut iluaqutaasunik, illoqarfimmi, nunaqarfimmi kommunimiittunulluunniit tamanut ataatsimoortitsisumik iluaqutaasumillu immikkut suliniuteqarsimapput. Ilungersuussilluartut tallimanngormat Kommuneqarfiup Allaffiani pingaartorsiutigineqartumik borgmester Avaaraq Olsenimit nersorniarneqarput, inuit marluk Maalikkut Mariusilu akunniliillutik tusarnerluinnartumik erinarsorlutillu appittarput.
Karoline Josvassen
Karoline inunngorfimmini Tasiilami ukiut 25-t sinnerlugit Tunumiut kulturiannik attassiinnarnissamik ilungersuutiginnittuullunilu siammarterisarpoq, kommunitsinnilu Nunattalu sinnerani angalasarpoq, qilaatit inngerutillu pillugit workshopertitsineq takutitsinerillu ingerlattarlugit.
Borgmester Avaaraq Olsen Karoline-mut oqaatsimini ilaatigut oqaatigaa:
”Kalaallit ileqquinik inooriaasiannillu ilungersuussisuullutillu allanik avitseqatiginnittarputit. Tamannalu sulianni erserpoq, ilaatigut qilaatersornermik inngernermillu meeqqanik inuusuttunillu ilinniartitsisarnikkut. Suliaq sunngiffinni aallutarisarpat.
Inuiaat pilerfitsik ilisimanngikkunikku, nalussavaat sumut ingerlassanerlutik. Taamaattumik ilinnut qujaniarnissatsinnut pissutissaqarpugut. Pilerfipput pillugu eqqaasippatsigut, kulturikkullu ileqqutoqqavut attatiinnarniassagatsigit – eqeersaanerinnaanngitsumik – annertuumilli uummarissaanikkut annertuumik suliniarsimavutit.”
Karoline aaqqissuussap ingerlanerani qanigisaminit avatangerneqarsimalluni skærmersuakkut Tasiilamiit malinnaavoq. Ima oqaluttuarpoq: ”Suliniarnera nersorniarneqarniartoq paasitinneqarama assut tuppalleqaanga. Qilaatersorneq pillugu workshopertitsiartornikuullunga Ittoqqortoormiiniit uteqqammerlunga tamanna pillugu paasitinneqarpunga. Tulluuttorujussuullungalu nuannaajallaqaanga, ullumikkullu nalliuttorsiorninni ilaquttama nalliuttorsioqatigalunga najuunnerat nuannaarutigalugu.”
Aviaja Rohmann Hansen
Aviaja nammineerluni akissarsiutiginagu meeqqanut aliasuuteqartunut tapersersoqatigiittarfiannik pilersitsinikuuvoq, allallu namminneq kajumissutsiminnik sulisut suleqataanissaannut isumassarsititsilluni. Illoqarfinni allani kommuninilu allani nammineq kajumissutsiminnik meeqqanut aliasuttunut oqaloqatiginnittarfiliornissamik eqqarsaateqartunut ilitsersuusiuleruttorpoq.
Aviaja oqaaseqarnermini borgmester Avaaraq Olsenip naqissuserpaa, imaannanngitsumik pisariaqartumilli pingaartitaminik Aviaja suliniuteqartoq:
”Meeraq angajoqqaaminik qanigisaminilluunniit toqukkut annaasaqartoq eqqarsaatigiinnarlugu alianaqaaq. Eqqarsaat artornarnermik inersimasut amerlasuut qanoq oqassanerlutik nalusarpaat. Inuit ilaasa kukkusumik oqarnissartik merseralugu meeraq oqaluunnaveersaarsinnaasarpaat.
Aviaja Rohmann Hansen, illilli taamaaliunngilatit Ukiorpassuarni meeqqat qanigisaminnik toqukkut qimagaasimasut imaluunniit angajoqqaavi avissimasut sullissimavatit. Tuppallersartarsimavatit, aliasunnermi aniguiniarneranni ikiorlugit, inuunermilu ingerlariaqqinnissaannut nikuiteqqillugillu aqqutissiussimavatit. Meeqqat taarsiorsimasut neriuuteqalerseqqissimagakkit tamanna pillugu ilinnut qujamasupput. Inuiaqatigiiusugut annertuumik qujassutissaqarfigeqaatsigit.”
Aviaja Rohmann Hansen killitsisimaaqisoq nersorneqarnini qujassutigaa ilallugulu oqarluni:”Suliara pingaartitarilluinnagarivara, taamaattumik sulinera qujamasuutigineqarmat nuannaarutigaara. Suliaq taanna tamakkiisumik aallussinnaalerusullugu palasitut sulinera taamaatippara. Palasitut sulineq soorunami maqaasigaluarlugu, oqalugiarnikkut pikkorissaanikkullu inunnut amerlanerpaanut anngunnissara kiisalu kikkut tamarmik ikiuunnissaminnut piareersimanissaannut aqqutissiuussinissaq anguniagaraara. Ilaquttakka qaniginerpaasakka ullumikkut maani najuupput tapersersormanngalu nuannaarutigeqaara. Ilaquttanit tapersersorneqarneq nuannerluinnartuuvoq.”
Bodil Karlshøj Poulsen
Ilungersuussisut ilaat pingaartitaminnik ataasiinnarmik aallussaqarlutik illoqarfimminni, nunaqarfimminni kommuniminni tamarmi ataatsimuussuseqarnermut tunniussaqartarput. Tamannali Bodil Karlshøj Poulsenimut atuutinngilaq, Sermersuumimi inuussutissarsiornermi ataatsimuussuseqarnermilu kisissaanngitsunik tunniussaqarsimavoq.
Borgmester Avaaraq Olsen Bodilimut oqaaseqarnermini Bodilip ukiut ingerlaneranni tunniussarpassuisa ilamininngui marlussuit taavai:
”Ukiumi ilungersuussilluartumut nersornaat’ inunnut ataatsimuussuseqarnermi tunniussaqarsimasunut tunniunneqartarpoq. Tupinnaqaarlu Bodil Karlshøj Poulsen, illit siusinnerusukkulli tamanna pisimanngikkit. Nuummi ukiorpassuarni nammineq kajumissutsimik suleqataasarnikkut tunniussaqartarsimavutit. Ukiuni qulinit amerlanerusuni Unnuarissani suleqataavutit. Utoqqaat pillugit Siunnersuisooqatigiinni ilaasortaanikuuvutit aamma NSP-imi Transparency International Greenlandimilu siulersuisuni ilaasortaaqataasarsimavutit.
Meeqqat utoqqaallu pineqartillugit inuiaqatigiinniluunniit pissuserissaarneq pineqartillugu nammineq kajumissutsimik suleqataarusuttarlutillu inoqatinnik ikiuukkumatuujuvutit. ”Eqqarsaatigisinnaanngilaraluunniit Nuuk ilittut ittumik peqanngippat qanoq isikkoqarsimassagaluarnersoq.” Amerlasuunik aallutaqarlutit Nuuk illoqarfittut nuannersunngortinnissaanut peqataasarputit.”
Oqalugiarnerup kingorna Bodil oqaluttuarpoq: ”Illoqarfimmut nuukkamali NSP-mi ilaasortanngorpunga. Klubip meerartaasa kioskimi paarlattarpaannga unammiuaarnerni peqataaninni ammatinneqarsinnaaniassammat. NSP klubitut assersuutissaqqippoq, namminermi kajumissutsimik suleqataarusunninni anguniarusutama ilarpassuinik anguniagaqarfiusarpoq. Tamanik peqataatitsiffiusarpoq. Piumasaqaateqanngilaq. Kikkulluunniit peqataasinnaapput.”
Ilungersuussilluartunik nersorinninnissaq pingaartuuvoq
Borgmester Avaaraq Olsen pingaartorsiorneq naggaserlugu nammineerluni ilungersuussilluartunut qujassuteqarpoq, ilallugulu oqarluni: ”Nuannaarlungalu maniguuppunga, ukiumi ilungersuussilluartunik nersorinninnermi siullermeerlunga tunniussisuusinnaagama. Innuttaasut taakkutut ittut inuiaqatigiittut ingerlaannartitseqataasarput, isumaqarpungalu taamatut ittunik suliniuteqartut nersorneqarnissaat pingaaruteqartuusoq. Neriuppunga, ullumikkut nersorinninnermik ersersitsivigisagut allanut kajumilersitsisuussasut immikkut suliniuteqarusussuseqalernissamik.”
Ukiumi ilungersuussilluartut suliaat pillugit qujaniarfigalugit diplomimik, naasunik aamma 15.000 koruuninik tunineqarput.