Innuttaasunut

Tasiilami inuusuttunut kulturip illua nutaaq kalaallinut inuusuttunut inoorusussusermik sunngiffimmilu ataatsimoorfissanik qularnaarissaaq

Paasissutissaq qangarnissaq

Akit, ammasarfiit, malittarisassallu il.il. uani saqqummiunneqartut qanganitsersimasinnaapput.

Tasiilami innuttaasut inuusuttut siunissami toqqissisimanartumik toqqammavissamik aamma ilanngussuisutut sunngiffimmi atugaqarfissanik tunniussaqartussamik inuusuttunut kulturip illuanik nutaamik pissarsipput. Danmarkimi aningaasaateqarfiit pingasut inuusuttut taakku, aamma nunatsinni Kommuneqarfik Sermersooq qanimut suleqatigalugit takorluugaannik eqqortitsillutillu suliniut piviusunngortippaat.

Sannavimmi suliat, tsakker, tupilliornernik, qittannernik, kalaallit atisaannik mersornernik aamma nammineq pigisassanik qaanniornernik ilaqartut Tasiilami inuusuttunut kulturip illuata nutaap aamma nutaaliaasup inuusuttunut ilaatigut siunissami neqeroorutigisalissavai. Illup meeqqat inuusuttullu akornanni inoorusunneruneq akiuussinnaanerunerlu pilersissavai.

2015-imiilli suliniut ingerlanneqalersimavoq. Inuusuttut taanna taaguuserpaat ’Igdlo’. Maanna Tunumi illoqarfimmi Tasiilami innuttaasunut tamanut matui ammagaapput.

Tasiilami meeqqat inuusuttullu amerlasuut atugaqarnerliorput, nukissaq amigaatigaat, aamma ulluinnarni suliaqartarfissamik naapittarfissamillu amigaateqarput. Illup pinngortinneranut Danmarkimi aningaasaateqarfiit pingasut aningaasaleeqataapput, taakkulu, nunatsinni kommunimik peqateqarlutik, sumiiffimmi toqqammavilikkamik inuusuttunut kulturip illuanut – inuusuttut taakku peqatigalugit taakkununngalu tunngatillugu pilersinneqartumik – Kalaallit Nunaanni assersuutissat siullerpaat ilaannut aningaasanik atugassanik pissarsiaqarlutillu suliniutip ineriartortinnissaanut nukissanik pilersuisimapput.

Tasiilami Inuusuttut kulturip illuanik atuisoq Paula oqarpoq:

”Maani illoqarfimmi eqqasuuteqarluta inuusuttutut inuusuugut ajoraluartumik amerlavugut, aamma misigisanik oqimaatsunik nammataqarpugut. Nammineq sumiiffigisinnaasatsinnik peqarusuppugut – imigassartorfiunngitsoq nipilersornissamut pinngorartitsiffiusinnaasumillu, aamma piumagaangatta ataatsimoorfigisinnaasatsinnik. Workshoppinut peqataavugut. Tassani Tasiilami neriuuteqarneq, imminut naleqartinneq inoorusunnermillu tunngasunik sammisaqarpugut. Suliaqarnitsinni peqataatinneqarnerput tulluusimaarutigeqaarput. Inuusuttut Kulturikkut illuata takutippaa, pimoorunneqarluta sammineqarutta iliuseqartoqarlunilu, taava nunnersorsuarnik pisoqarsinnaasoq.

Tasiilami inuuttaasut 2.000-it missaanniipput. Sisamarterutai sinnerlugit 16-30-liisimasuupput. Illoqarfimmi tamaani inuusuttut illup ineriartortitaanerani qaammatini 18-ini peqataaqataasimapput, aammalu Danmarkimi aningaasaateqarfiit taakku aamma kommune suleqatigalugu isumassarsiat takorluukkallu demokraatiskitut ilusilimmik piviusunngortissimavaat.

Toqqissisimanartumik sunngiffimmi ataatsimoorfimmut ilaalernissamut qaangerniagassaq inuusuttut kulturip illuanni anigoruminarpoq. Ileqqorisatut tunumiut naleqartitaat illumi inuunermik ilisarisassaapput, aammali inuusuttunut navianartumi inissisimasunut suliarisat nutaanik pilersitsisinnaasut nutaat inooqatigiiffimmilu pilersitat ipput.

Jakob Færch, Lokale og Anlægsfondenimi ineriartortitsinermut siunnersorti oqarpoq:

”Inuusuttunut kulturip illuatigut toqqissisimalluni ornigussinnaaffimmik, aammalu sunngiffimmi pisuni inooqatigiiffimmilu ataatsimoorfinni peqataasinnaaffimmik inuusuttut pissarsipput. Navianartumi inissisimaffeqartunut sunngiffimmi inuuneq malunnartumik assigiinngissuteqarfiusinnaanera nalunngilarput, tamannalu Kalaallit Nunaanni pisariaqartinneqarpoq. Inuusuttut pilersitseqataasunngortinnerisigut illumik toqqissisimanarlunilu isumalimmik, takorluugaannik aamma inuunerminni angorusutaannik nukittorsaasinnaasumik, aammalu avatangiisuni nuannerlutillu eqqissisimanartuni kulturikkut suliarisassanut nutaanut piumassusermik tunniussisinnaasumik pilersitsivugut.”

Inuusuttut illuanik pilersitsineq tassaavoq illoqarfimmi amerlasuunik inuusuttunik navianartuni inissisimaffeqartunik artorsaateqartunillu atugassarisanik pitsanngorsaanissamut Kommuneqarfik Sermersuup periusissiaata ilaa.

Hjørdis Viberg, Kommuneqarfik Sermersuumi suliassaqarfimmut pisortaq oqarpoq:

Inuusuttut illuanni sammisaqartitsinerit piorsarsimassutsitsinnit toqqammaveqarput, inuusuttunullu aallaavileqataallunilu kinaassutsimik nukittuumik pilersitsissaaq. Illu kommunimi isumaginninnermut suliniutaanut taperseeqataavoq, inuusuttut inooqatigiinni tamaneersunut aamma sinaakkusiilluassaaq. Inuiaqatigiit pilersikkusutavut tassaapput sunngiffimmi sammisaqartitsinermi innuttaasuni inooqutigiinniit tamanit peqataatitsut. Anigaasaateqarfiit aningaasaliinerannut assut qujamasuppugut, taakku Tasiilap siunissaanut assut sunniuteqarluartussaapput.

Kommuneqarfik Sermersooq peqatigalugu Lokale og Anlægsfonden, 15. Juni Fonden aamma Kraemers Grønlandsfond suliniummik pilersitseqataapput, Bikubenfondenimit tapersersugaasoq, inooqatigiiffimmi-kultureqarnermi suliniut ’Fremtiden tilhører os – Siunissaq uagut pigaarput’, inuusuttut taakku peqatigalugit illumut isumassarsiarisanik saqqummiussaqarsimasoq suleqatigalugu.

Illu Tasiilap qeqqani inissisimavoq, ’Naasuliartarpimmut’ pinnersorsuarmut isikkiveqarluni, nunatsinnilu illunik titartaasarfimmik Titarnermik suleqateqartumit illu Sophus Søbye Arkitekter’imit titartarneqarpoq.

Ineriartortitsinermut siunnersorti, Jakob Færch, Lokale og Anlægsfonden, mobil: +45 2869 4774