Ukiut marluk iluanni Kommuneqarfik Sermersooq ataasiaannarluni poortuutigineqartartunik kommunip suliffeqarfiutaani tamani atuiunnaassaaq.
”Saviit, ajassaatit, alussaatit tiitorfiillu plastikkimik sanaajusut taarsernerisigut avatangiisinik illersuinermut ilaassaagut, Carsten Jensen, Pisiortortarnermut, Aningaasaqarnermut Sulisoqarnermullu Kiffartuussivimmi immikkoortortami aqutsisuusoq oqarpoq.
”Avatangiisinik mingutsitsisuunngitsunik taartissarsiuleruttorpavut, taamaalillunilu tigussaanerullunilu aningaasanik atuilluarnerujussuussaaq. Qaammatit tulliuttut ingerlaneranni saviit ajassaatillu ataasiaannarlugit atugassiat ajunnginnerusunik taarsissavavut. Assersuutigalugu puugutaasat angisuut palmip pilutaanik sanaajusut aamma puuguttat sukkerrørsfiberinik sanaajusut misissornikuuavut. Aamma tiitorfiit papinik sanaajusut arrortikkuminartut plastikkiniillu sanilliullugit avatangiisinut mingutsitsinnginnerusut misissornikuuavut.
Ataasiaannarlugit atugassiat plastikinik sanaat 2021-mi EU-mi atorneqaqqusaajunnaassapput. Imavissuarni plastikki annertuumik ajornartorsiutaavoq, qanittumilu arfeq Sardinienimut tipisimavoq. Arferullu pilallugu misissorneqarnerani paasinarsivoq, toqungasumik illaaqartoq aamma puussiaq plastikki, puuguttat plastikkit, qassutit aamma errorsinermut qaqorsaatit pooq ataaseq aqajarormiorigai.
”Periutsivut allanngortittariaqarpavut. Kinguaassatta pitsaasumik atugassaqarnissaat sulissutigisariaqarparput. Nunarsuatsinni avatangiisit illersorniarlugit nunarsuaq tamaat suliniartoqarnera nuannerpoq. Nioqqutissat avatangiisinut mingutsitsisuunngitsut suliffeqarfinni atornerulissavagut, taamaattumillu Kommuneqarfik Sermersuumi nioqqutissiat avatangiisinut mingutsitsinnginnerit atoqqinneqarsinnaasullu atornerulernissaat ukkatarineqassaaq, Carsten Jensen oqarpoq.