Innuttaasunut

Tunisassiorfimmi sulinissaq soqutigineqarluartoq

Paasissutissaq qangarnissaq

Akit, ammasarfiit, malittarisassallu il.il. uani saqqummiunneqartut qanganitsersimasinnaapput.

Kommuneqarfik Sermersooq Tasiilaq Royal Greenland-lu pingasunngornermi ualikkut Tasiilami innuttaasunut ataatsimiititsipput. Ataatsimiinnermi anguniarneqarpoq Royal Greenlandip kitaani tunisassiorfiini sulisussanik pissarsiorniarneq.

Inuit 32-t soqutiginnillutik ataatsimiinnermut takkupput. Amerlanerit angutaapput ikittunnguillu arnaallutik. Takkuttut akornanni 30-t Royal Greenlandimi sulisoqarnermi sulisunik oqaloqatiginnikkumallutik nalunaarput.

Majoriami pisortaq Eli Abelsen aamma Royal Greenlandimi Koncern HR-mi pisortaq, Søren Olsen Damgaard tikilluaqqusipput takkuttorpassuarnullu qujallutik.

  • Nuanneqaaq takullugu taamak amerlatigisut takkummata, naak ippassaq aningaasarsiffiungaluartoq. Soorlu tusagassiutitigut tusarsimassagissi sulisunik aalajaatsunik sulisoqarniarneq ajornartorsiutigaarput. Taamaattumik kiniiserinik 36-nik tikisitsisariaqarsimavugut sulilu kiniiserinik 18-nik tikisitseqqilerluta, filippinerillu qulingiluat tikingajalerlutik, maannakkullu neriuppugut tununinngaanniit ukioq manna sulisussanik 20-30-nik pissarsisinnaassalluta.

Royal Greenland 38-nik tunisassiorfeqarpoq, kujataani Aappilattuniit avannaanut Qaanaaq tikillugu.

  • Uummannami, Upernaviup nunaqarfiini, Qeqertani, Ilulissani, Maniitsumi Sisimiunilu sulisunik amigaateqarpugut. Neriuppugullu ullumikkut takkuttut akornanni sulisussatsinnik nassaarsinnaassalluta. Kisianni piumasaqarpugut. Pingaarnertut piumasaraarput aalajaallusi sulisassasusi, piffissaq eqqorlugu suliartortarsinnaassasusi suliffissillu paarilluassagissi. Piumasaqaatit taakkua piviusunngortissinnaanngikkussigit sulisorilersinnaanngilatsigit, Søren Olsen Damgaard oqarpoq.
  • Saqqummeereeruma tamassi immikkut oqaloqatigineqassaasi, paasiniarusupparpummi tunisassiorfitsinni sulilernissamut piareersimanerlusi.

Suliffissaaleqisorpassuit

Majoriami pisortaq, Eli Abelsen: – Tasiilami nunaqarfinnilu suliffissaaleqisut 400-t sinnerpaat, taamaattumik ullumikkut soqutiginnillutik takkuttorpassuit takullugit nuannivippoq. Maani Tasiilami amerlasuunik suliffeqanngilaq taamaattumillu inuppassuit uninngaannarput. Ippassaq aningaasarsisoqarpoq taamaattorli nuanneqaaq soqutiginnillutik piumassuseqarlutillu takkuttut takullugit.

  • INUILI suleqatigaarput. Sap. ak 11-miit 13 tikillugu Tasiilaliartoqassamaarpoq pikkorissaajartoqarluni. Kitaanut suliartortussat pikkorissarneqassapput piareersarneqarlutillu, Eli Abelsen oqarpoq.
  • 32-t takkuttut saniatigut aamma nunaqarfimmiut 15-t sap. ak 11-mi Tasiilaliassamaarput. Royal Greenland maanga uteqqissaaq nunaqarfimmiunik oqaloqatiginnikkiartorlutik, tamannalu assut iluarisimaaraarput.

Kitaanukarusuppoq

53-nik ukiulik Bent Kuitse siornatigut Royal Greenlandip tunisassiorfiani sulereernikuuvoq, kitaanullu suliartoqqinnissaq pilerigivaa.

  • Tasiusamiinnikuuvunga Nutaarmiunilu misigisarlu nuanneqaaq. Ullumikkut maanga orniguppunga neriukkama aallaqqissinnaassallunga. Maani Tasiilami suliffissarsiorniarneq ajornakusoortorujussuuvoq taamaattumik maanngaanniit aallalaarsinnaaneq periarfissatsialaavoq. Piareersimavunga, ingerlaannaq aallariaannaangaluarpunga.
  • Sulisinnaatitaaneq inuummarinnaqaaq, kisianni aamma manna qimalaarlugu ulluinnarlu allanngortilaarlugu iluassaqaaq. Taamani Tasiusamiikkama Nutaarmiunilu tikilluaqqusaalluaqaanga nuannisaqaangalu. Suliartoqqikkusukkaluarpunga, Bent Kuitse oqarpoq.