Innuttaasunut

Pisiffimmi sulisoq inuiaqatigiit pingaartinnerullugit imminut tunulliuppoq

Paasissutissaq qangarnissaq

Akit, ammasarfiit, malittarisassallu il.il. uani saqqummiunneqartut qanganitsersimasinnaapput.

Coronaqarnerani tamatta suliatta saniatigut suliaqarnissarput pisariaqartinneqarpoq. Qaangiuttoorluni sulinerusinnaavoq, nutaanik suliassinneqarnerusinnaavoq allalli immaqa sulinerminnik aallussiinnarniarlutik pisunut naleqqussartariaqarsinnaapput. Inuiaqatigiinneq ataatsimoorneruvoq, tsamaattumik ataatsimoorluta sassartariaqarlutalu ikiuuttariaqarpugut, aamma naak nalinginnaasumik suliarisartakkanniit allaanerujussuarmik suliaqarnissat pineqaraluarpat. Kommuneqarfik Sermersuumi pingaartillugit sammineqassapput, pissutsini ilungersunartuni maannakkut atuuttuni inuiaqatigiinnut pingaaruteqarluinnartumik sapiitsuliornermik iliuuseqartut. Taamaattut amerlanerusut pisariaqartinneqarput. Pisariaqartinneqarputit.

Ole Olsen ulluinnarni sapiitsuliortut ilagaat, Nuuk Centerimi Pisiffimmi annilaangassuteqarani pisiniartitsilluni. ”Uanga suliartornissara akornutissaqartinngilluinnarpara”, taanna oqarpoq.

Piffissami inuppassuit siaruatsaaliuineq anguniarlugu angerlarsimaneranni, inuiaqatigiinni atuuffiit pingaaruteqartut ingerlatiinnarniarlugit allat, tunillatsissinnaaneq eqqarsaatiginagu imminut tunulliuttarput. Taakkunannga ilaavoq K. Ole Olsen.

”Inuit pisariaqartitaminnik assigiinngitsunik pisiniartuaannarsinnaanerat pingaaruteqarpoq, ulluinnat ingerlaqqiinnarniassammata, K. Ole Olsen oqarpoq, Nuummi matuneqartut amerlagaluartut, taassuma isumagisarpaa Pisiffimmi pisiniartuaannarnissat.

”Oqartussaasut innersuussutaat malippavut, tamakkulu maliinnarutsigit ajornavianngilaq, K. Ole Olsen oqarpoq. Ataatsimut eqqarsaatigalugu taassuma pisiniat, pisiniarfimmiinnerminni akiliinialernermilu qanippallaannginnissamik peqqussutit maleqqissaaraat malugisimavaa.

Naak suliassat ilaat pisarnertut ingerlanneqaraluartut, allanngortoqarnera suleqatit akornanni malunnarpoq. ”Eqitaarineq assammittarnerlu unitsinneqarput”.