Meeqqat ulluunerani paaqqinnittarfinniittartut atugaat Kommuneqarfik Sermersuup pitsanngorsaavigiuarpaa. Nuummi meeqqeriviit arlallit Danmarkimi Gerlev Idrætshøjskolemeersumit Lars Hazeltonimit ukiap ingerlanerani pulaarneqaramik immikkuullarissumik misigisaqarput.
Larsip qangaaniilli pinnguaataasartut meeqqanut inersimasunullu ukiorpassuarni ilinniartitsissutigisarpai, taassumalu ilisimasani perorsaasunut meeqqanullu ingerlateqqillugit ukioq manna septembarimi oktobarimilu Nuummiippoq. Tikeraarnini nammineq tamaat akilerneqarani isumagaa, pissutigalugu taassuma kalaallit perorsaasut ilikkagaqarfigerusukkamigit, pinnguarnerlu meeqqerivinni qanoq atorneqarnersoq takorusukkamiuk.
Ullut qulit ingerlaneranni meeqqat perorsaasullu meeqqerivinnit assigiinngitsunit qulineersut pinnguaatinik tallimanik misilittaapput, tamanna Inussivimmi meeqqerivinnilu assigiinngitsuni pivoq. Arpattoqarpoq, illartoqarluni, nilliasoqarluni suleqatigiittoqarlunilu, perorsaasullu amerlasuut ulluinnarni pinnguartitsillutik aalatitsillutillu sulinissaminni nutaanik isumassarsipput.
”Pitsanngorsaaniartuaannarpugut. Taamaammat meeqqanut ulluinnarni nuannaarnerulersitsisinnaappat aalanerulersitsisinnaappallu avataaniit isumassarsiorfissatut neqeroorut qujarutissavarput,” meeqqerivinnut fagchefi, Marianne Schmidt Lund oqarpoq.
Kalaallit meeqqeriviini pissutsit qanoq innerat Larsip nuannaralugu immikkut maluginiarpaa.
”Nuummi meeqqat uummaarillutillu alapernaapput, kisiannili eqqissisimallutik. Naak kalaallisut oqaatsit sisamaannat nalunngikkaluarikka meeqqat silatugamik paasivaannga. Pinnguarneq aallartimmat pissutsit nunarsuarmi allamisulli ipput – nipiliorneq, pinnguarneq illarnerlu,” taanna oqarpoq.
Perorsaasuttaaq eqqissisimasumik pissuseqarlutik meeqqerisarnerat taassuma maluginiarpaa.
”Perorsaasut eqqissillutik naammagittarlutillu pinerat maluginiarluakkama ilagaat. Naveersisunik tusaanngilanga, meeqqalli perorsaasutik naalalluinnarpaat. Takullugu nuanneqaaq,” Lars Hazelton oqarpoq.
Ulluni pinnguarfiusuni pinnguaatitoqqat aamma nutaat soorlu Klim-klem, Dag & Nat aamma Ræven rask over isen pinnguaatigineqarput. Meeqqattaaq pinnguaataasartoq nutarterlugu pinnguaatiliaat nuannarineqarluarpoq: Nanok i Ishavet.
”Meeqqat pinnguatinik nuannarinninnerat aamma perorsaasut namminneq isumassarsiatik atorlugit pinnguaatinik nutarterillutik tulluarsaanerat takullugu nuanniveqaaq,” Marianne Schmidt Lund oqarpoq.
Ulluni pinnguarfiusuni misilittagaalersut aallaavigalugit pitsaasumik suleriuseqarnissamut aamma meeqqerivinnik inerisartortitsinissamut atorneqarnissaat, Paaqqinnittarfinnut ingerlatsiviup piareersarpaa. Suliniuteeqqat annertuumik allannguuteqartitsisinnaapput, taannarpiarlu kommunip ineriartortitsinermi anguniagaraa: siuariartornerit, sulisut meeqqallu peqatigalugit.
”Kalaallit perorsaasut eqqissillutik erseqqissuliorlutillu sulinerat takusara isumassarsiorfiuvoq. Misigisaq nuannerluinnarpoq, neriuppungalu ullut arlaanni maanngaqqissinnaassallunga,” Lars Hazelton oqarpoq.
”Pitsaanngorsaajuarnissaq pisariaqarpoq. Meeqqat pitsaanerpaanik misigisaqartinneqartariaqarput, tamatigut ilikkagaqartarpugut nutaanillu misiliisarluta,” Marianne Schmidt Lund oqarpoq.