Aallaqqaasiut

Meeqqanut suli atualinngitsunut perorsaanikkut inerikkiartuutaasunik ulluunerani neqeroorutinut innersuussinermi malittarisassaq. Innersuussutit malinnagit immikkut akuersisoqassappat, tamanna Meeqqanut Atuarfeqarnermullu Ingerlatsivimmi Meeqqeriveqarnermullu immikkoortortamut allakkatigut qinnutigineqassaaq.

Inatsisit

Malittarisassat nutarterneqarput siusinnerusukkut malittarisassat Meeqqanut, Ilaqutariinnut Atuarfeqarnermullu Ataatsimiititamit ulloq oktobarip 7-ni 2013, akuerineqartut tunngavigalugit.

Malittarisassat nutaat suliarineqarput Meeqqanut suli atualinngitsunut perorsaanikkut inerikkiartuutaasumik ulluunerani neqeroorutit pillugit Inatsisartut inatsisaat nr. 62, novembarip 20-ani 2023-meersoq aallaavigalugu. Malittarisassat ulloq 19.november 2024, Kommunalbestyrelsimit akuersissutigineqarput.

Ulluunerani neqeroorutinut inissamik innersuussineq

Kommuneqarfik Sermersuumi Meeqqanut Atuarfeqarnermullu Ingerlatsivik inissamik innersuussisarpoq Inatsisartut inatsisaat nr. 62, 20. november 2023-meersumi § 7, 8 & 9 naapertorlugit.

• Inissamik innersuussineq Nuummi allaffissornikkut sulisunit, pisariaqartitsinikkullu perorsaanermi siunnersortit suleqatiginerisigut pisarpoq
• Inissamik innersuussineq allaffimmi sulisumit immikkut suliamut attuumassuteqartumit suliarineqassatillugu, tamanna pisariaqartitsisoqartillugu Nuummi allaffissornikkut sulisunit imaluunniit perorsaanermi siunnersortinit suleqateqarnikkut pisassaaq

Utaqqisut allattorsimaffiannut ilanngussinissamut piumasaqaatit naliginnaasut

Utaqqisunut allattorsimaffimmut ilanngunneqassagaanni kommunimi najugaqartutut nalunaarsorsimasariaqanngilaq.

Utaqqisut allattorsimaffiannut allatsittarneq

• Utaqqisut allattorsimaffiannut allatsissinnaaneq siusinnerpaamik qinnutigineqarsinnaavoq, meeqqap tallimanik qaammateqalerfiani
• Qinnuteqartut aallaavittut najugaqarfigisamik suliffigisamilluunniit eqqaaniittumik qinnuteqartassapput
• Ulluunerani neqeroorutinik amerlanerpaamik pingasunik kissaateqartoqarsinnaavoq

• Qinnuteqartoq Kommunimut nuunnissaq ukiup affaanik sioqqullugu utaqqisut allattorsimaffiannut allatsinnissamut qinnuteqarsinnaavoq

Killiffimmik imaluunniit paasissutissat attuumassutillit allat allanngorneri

Killiffiup allanngornera pillugu qinnuteqartoq paasissutissiinissaminut pisussaatitaavoq ukunatigut: Inooqateqarnermut tunngasut, sulinermut tunngasut paasissutissallu allat attuumassutillit utaqqisunut allattorsimaffimmut pingaarutillit.

Utaqqisut allattorsimaffiannit piiaaneq

Kommunimut allamut najugaq nuunneqarpat, qinnuteqaat kalerriinertaqanngitsumik peerneqassaaq.

Utaqqisunut allattorsimaffimmi utaqqinerup sivisussusaa

• Allatsinnermi ulloq tassaavoq ulloq taanna ulluunerani neqeroorutinut inissamik qinnuteqaammik immersorsimasumik kommunip tigusaqarfia, taanna ulloq utaqqinerup sivisussusaanut aalajangiisuulluni atorneqassaaq
• Utaqqinerup sivisussusaa kommuninit allanit Kommuneqarfik Sermersuup utaqqisunut allattorsimaffianut nuunneqarsinnaanngilaq
• Utaqqinerup sivisussusaa Kommuneqarfik Sermersuup iluani illoqarfimmit/nunaqarfimmut nunaqarfimmiit/illoqarfimmut aamma illoqarfimmit/illoqarfimmut nuunnermi nuunneqarsinnaavoq, taamaattorli sivikinnerpaamik qaammatit pingasunik allatsissimareernissaq piumasaqaataavoq

Utaqqisut allattorsimaffianni piumasaqaatit pingaarnersiuinerlu

Illoqarfinnut nunaqarfinnullu taakkununnga attuumassuteqartunut tamanut immikkut utaqqisunut allattorsimaffeqarput. Utaqqisut allattorsimaffiat qaammatit tamaasa ullormi suliffiusumi siullermi nutarterneqartarput aaqqissuunneqartarlutillu.

Utaqqisut allattorsimaffiat kisinneqarnerani eqimattat A, C, D aamma E ilaanngunneqassapput, kisianni eqimattani C aamma D-miittut maannakkut ulluunerani neqeroorummi inissamik pisariaqartitsisuinnaat ilanngunneqassapput.

Kisitsinermi eqimattat B, F aamma G ilanngunneqassanngillat.

Pingaarnerutitaq 1: Eqimattat A (Meeqqat immikkut pisariaqartitsisut)

Meeqqat §12, imm. 2 aamma §3 imm. 4, naapertorlugit Meeqqanut Ilaqutariinnullu Ingerlatsivimmit innersuunneqartut, perorsaanikkut immikkut pisariaqartitsinerat imaluunniit pissutsit allat tunngavigalugit meeqqap ineriartornera aarlerinartorsiortinneqarpat.

Pingaarnerutitaq 2: Eqimattat B

Meeqqat, ulluunerani maannakkut neqeroorutini atuisut, ukiutik tunngavigalugit nuuttussat.

Pingaarnerutitaq 3: Eqimattat C

Nuummi ilinniartut meerai – ilinniartut nassuiarneqarput ima; angajoqqaaq kisimiittoq ilinniartoq imaluunniit aappariit tamarmik ilinniakkamik ingerlatsisut, immikkut isumaqatigiissut naapertorlugu.

Pingaarnerutitaq 4: Eqimattat D

Meeqqat ulluunerani neqeroorutiniit utaqqiisaasumik anisikkallarnikut anigallarnerullu piffissaliussap naanissaata tungaanut utaqqisut.

Pingaarnerutitaq 5: Eqimattat E

Meeqqat ulluunerani neqeroorutiniinngitsut eqimattanilu A-D/F-G-mi piumasaqaatinik naammassinninngitsut.

Pingaarnerutitaq 6: Eqimattat F

Kommuneqarfik Sermersuup iluani nammineq illoqarfigisami/nunaqarfigisami neqeroorutini allamut nuunneq, Meeqqeriveqarnermut immikkoortortamit akuerineqartoq.

Pingaarnerutitaq 7: Eqimattat G

Kommuninit allanit ulluunerani neqeroorutinut inissamik qinnuteqartut, utaqqisut allattorsimaffiannut aallartisarneqarnissaminnut utaqqisut (tassunga tunngasumut piumasaqaataasut immikkoortumi “Kommuneqarfik Sermersuup avataanit qinnuteqartut” takukkit).

Kommuneqarfik Sermersuup avataanit qinnuteqartut

Kommunip imaluunniit nunatta avataanit qinnuteqartut, ass. ilinniagaqartut ilinniakkaminnik naammassinningajalersut, kommunimut nuunnissartik ukiup affaanik sioqqullugu ulluunerani neqeroorutinut inissamik qinnuteqarsinnaapput.

Utaqqisut allattorsimaffianiilerneq aallartinneqartarpoq, qinnuteqartoq meeralik kommunimi najukkamut nuunnermik nalunaarsuigaangat. Utaqqinerup sivisussusaa ullormit allatsiffimmit naatsorsorneqartarpoq.

Ullormit allatsiffimmit ukiup affaata qaangiunnerani, qinnuteqartoq najukkamut nuunnermik nalunaarsuisimanngippat, qinnuteqaat kalerriinertaqanngitsumik peerneqassaaq.

Ulluunerani neqeroorutinut inissamik innersuussineq

Inatsisit kiisalu Kommuneqarfik Sermersuumi malittarisassat malillugit utaqqisunut allattorsimaffimmit meeqqamik toqqaaneq pisassaaq.

Utaqqisut allattorsimaffiannit meeqqanik toqqaanermi uku naapertuunnersut qulakkeerneqassapput:

• Meeraq siusinnerpaamik inissamik innersuunneqarsinnaavoq, meeraq arfineq-marlunnik qaammateqalerpat (taanna ernereernerup kingorna sulinngiffeqartarneq atuuttoq malillugu naleqqussagaavoq)
• Ulluunerani neqeroorutini kissaatigisani inissaqanngippat, inissamik naleqquttumik allamik neqeroortoqassaaq. Inissaq naleqquttoq qinnuteqartup ineqarfigisaata eqqaani imaluunniit suliffigisaata eqqaani inissisimasoq
• Ulluunerani neqeroorutini meeqqat suiaassutsikkut ukiumikkullu sapinngisamik siammasinnissaat. Taakkuninnga naammassinnittoqarsinnaanngippat, inissaq meeqqamut, utaqqisunut allattorsimaffimmi sivisunerpaamik utaqqisimasumut neqeroorutigineqassaaq, naak ulluunerani neqeroorummi suiaassutsikkut ukiumikkullu amerlaqatigiinnginnerannik kinguneqaraluartoq
• Meeqqat immikkut pisariaqartitsisut imaluunniit ikorfartortillit ulluunerani neqeroorutini sapinngisamik siammasissumik inissisimanissaat
• Meeraaqqerivimmi inimi ataatsimi aallaavittut meeqqanik amerlanerpaanik sisamanik 0 – 1-nik ukiulinnik meeraqarnissaa
• Meeqqat ulluunerani neqeroorutini ataatsikkut aallartittut amerlanerpaaffissaat aallaavigineqartussaq tassaavoq:
  • Meeraaqqerivimmi/kommunep angerlarsimaffiani aaqqissuussat meeqqat 4
  • Meeqqerivimmi meeqqat 5
  • Angerlarsimaffimmi paarsisartuni meeraq 1

• Ulluunerani neqeroorutini nutaatut pilersinneqartumi ulluunerani neqeroorutip aqutsisuata aamma Meeqqeriveqarnermut immikkoortortap akornanni meeqqat amerlassusissaat immikkut isumaqatigiissutigineqassaaq

Qinnuteqartoq neqeroorummut naaggaarsinnaavoq immersuiffissaq “Ulluunerani neqeroorutini inissamik innersuussineq” atsiorneratigut sulilu utaqqisunut allattorsimaffimmi nalunaarsorneqarneq taamatullu utaqqinerup sivisussusaa tigummiinnarlugu.

Qinnuteqartup inissaq akueralugu immersuiffissaq ”Ulluunerani neqeroorutini inissamik innersuussineq” atsiorpagu, atsiorneq pituttuisuuvoq kingornalu tamatuminnga peqqissimineq aninissamut malittarisassat malillugit pissaaq, inissamik atuinngikkaluarluni akiligassaq akiligassaassaaq.

Ukiut pissutigalugit nuunneq

Ukiut pissutigalugit nuunneq pisinnaavoq meeqqap inuttut normua inerisimassusaalu aallaavigalugit kiisalu kommunip ulluunerani neqeroorutaani inissat atorluarneqarnissaat pillugit.

Meeraaqqerivimmiit/angerlarsimaffimmi paarsisarfimmiit meeqqerivinnut

Meeraq nuunneqarsinnaavoq inerisimassutsikkut meeqqerivimmut piareersimappat. Ulluunerani neqeroorummiit nalilerneqassaaq aqutsisullu allakkatigut meeraq meeqqerivimmut piareersimanersoq Meeqqeriveqarnermut immikkoortortamut nalunaarutigissavaa.

Meeraq meeraaqqerivimmit meeqqerivimmut nuunnissamut piareersimasutut nalunaarutigineqartoq, meeqqerivittaanilu inissaqanngippat, angajoqqaat kissaatigippassuk tassani ulluunerani neqeroorummiiginnarnissaa meeraaqqerivimmiikkallarsinnaavoq. Angajoqqaat qaqugukkulluunniit meeqqerivimmik allamik kissaateqarsinnaapput, nuunnissamut utaqqineq sivisuallaalerpat.

Angajoqqaat inissamik allamik ingerlaavartumik neqeroorfigineqartassapput, immikkoortortamit takuneqarsinnaappat meeqqerivimmi allami naapertuuttumik inissaqartoq.

Meeqqerivimmiit AKO/SPO-mut

• Meeqqat meeqqerivimmiittut atualertussanngortut, AKO-mut SPO-mulluunniit (atuareernerup kingorna ornittagaq), meeqqap atuarfigiligassaanut attuumassuteqartumut nuussapput
• Meeqqat meeqqerivimmi imminut pigisumiittut meeqqatut allatulli kommunip meeqqeriviutaaniittutut nuutsinneqassapput

Ulluunerani neqeroorutiniit allamut nuunneq

Illoqarfimmi nunaqarfiulluunniit iluani

Ulluunerani neqeroorummut allamut nuunniuteqarnissamik qinnuteqarnissamik ataatsimik periarfissaqarpoq, ataani tunngavilersuutit allaqqasut atorlugit:

• Meeqqap atugai peqqissutsinullu tunngasut pissutigalugit (perorsaanermik siunnersorti naliliissaaq aamma aaliangiissaaq)
• Najukkamut allamut nuunnermi tunngaveqartumik – taamaallaat immikkoortut pingasut akornanni atuuppoq Nuuk, Nuussuaq aamma Qinngorput
• Angallassinikkut pissutsit ajornakusoornerat tunngavigalugu – Tasiilami kisimi atuuppoq
• Qatanngutigiit ulluunerani neqeroorummi ataatsimi katersuutsikkusullugit

Illoqarfimmut imaluunniit nunaqarfimmut nuunneq

Kommuneqarfik Sermersuup iluani illoqarfimmut imaluunniit nunaqarfimmut allamut najugaq nuukkaanni ulluunerani neqeroorutinut nuutitsisoqarsinnaanngilaq.

Ulluunerani neqeroorutinut allatut nuunneq

Meeqqeriveqarnermut immikkoortortaq ulluunerani neqeroorutit akornanni meeqqanik nuutitsisinnaavoq, tamanna ulluunerani neqeroorutini inissanik tamanik pisariaqartumik atorluaaneruppat, assersuutigalugu ulluunerani neqeroorutinik matusinikkut.

Ulluunerani neqeroorutinut allamut nuutitsineq

Pilersuisup nuutitsineq isumaqatiginngippagu pilersuisullu nuutitsineq itigartippagu, meeraq ulluunerani neqeroorutiniit anisinneqarneranik kinguneqassaaq.

Naammagittaanneq, suleqatigiinnermik ajornartorsiuteqarneq, ulluunerani neqeroorutini illumi pissutsit sulisullu aaqqissugaanerat ulluunerani neqeroorutini nuutitsiniarnermut tunngavilersuutitut atorneqarsinnaanngillat ulluuneranilu neqeroorummi aaqqinneqassaaq imaluunniit Ingerlatsivimmi perorsaanermi siunnersortinit siunnersortinnikkut ilitsersorneqarnikkullunniit.

Nuummi ilinniartunut immikkut isumaqatigiissut

Septembarip ulluisa tallimaanni 1988-imi kommunalbestyrelsip ataatsimiinnerani aaliangerneqarpoq, meeraaqqerivinni/meeqqerivinni inissat 110-t Nuummi ilinniartunut sineriammiillu ilinniariartunut tunniunneqassasut.

Inissarititat 110-t ukiumi ilinniarfiusumi ulikkaarneqanngippata, kommune ulluunerani neqeroorutinut inissanik atorneqanngitsunik atuisinnaatitaassaaq.

Ilinniartutut nassuiaaserneqartarpoq, ilinniartoq kisimiittoq imaluunniit ilinniartut aappariit tamarmik ilinniartut kiisalu ilinniakkamik katillugu sivikinnerpaamik qaammatini qulini sivisussuseqartumik ingerlatsissasut.

Inissaq ukiut atuarfiusut tamaasa tunniunneqartarpoq ukiorlu atuarfiusoq naammassitinnagu uppernarsaqqinneqassaaq. Tamanna inissamik suli piginnissinnaatitaaneq sulilu piumasaqaatinik eqquutsitsisoqarnersoq qulakkeerniarlugu.

Ilinniarneq unitsiinnaraanni/naammassigaanni imaluunniit piumasaqaatinik eqquutsitsiunnaaraanni, inissamik piginnissinnaatitaaneq atorunnaassaaq meerarlu ulluunerani neqeroorutiniit aninissamut malittarisassat atuuttut malillugit anisinneqassaaq.

Inissaq ilinniartutut tunniunneqarsimappat, qinnuteqaat utaqqisunut allattorsimaffimmut nalinginnaasumut nalunaarsorneqassaaq utaqqinerup sivisussusaata tikinnissaata tungaanut, kingornalu inissaq kommunimi inissamut nalinginnaasumut allanngortinneqassaaq.

Inissaq ilinniartumut tunniunneqarsimappat, utaqqiisaasumik anigallarnissaq qinnuteqaatigineqarsinnaanngilaq.

Ulluunerani neqeroorutiniinneq tikeraatut

Illoqarfimmi nunaqarfimmiluunniit allami sivisunerpaamik qaammat ataaseq tikeraatut neqeroorutimiititsisoqarsinnaavoq. Tamanna meeqqamut, Kommuneqarfik Sermersuumi ulluunerani neqeroorummiittunut taamaallaat atuuppoq (meeraq ulluunerani neqeroorummi isersimaffigeriikkamini nalunaarsorsimaannassaaq).

Meeraq tikeraatut isigineqassappat, piumasaqaatit tulliuttut qinnuteqartumit eqquutsinneqartariaqarput:

• Pikkorissarneq/Isumasioqatigiinneq
  • Peqqinnissaqarfimmi uninnganeq (meeraq ilagisariaqaraangat)
  • Sulinermut tunngasoq
  • Ilaquttanut tunngasoq (sulinngiffeqarneq minillugu)
  • Ilinniarneq

Ulluunerani neqeroorutini inissaqartillugu taamaallaat meeqqanik tikeraartoqarsinnaavoq.

Ulluunerani neqeroorutinit anigallarneq

Anigallarnissaq sivikinnerpaamik qaammatinik pingasunik sivisunerpaamillu ukiumik ataatsimik sivisussusilimmik               qinnuteqaatigineqarsinnaavoq.               Sivikilliliinissamik                sivitsuinissamillu

qinnuteqartoqarsinnaavoq, taamaattorli sivikinnerpaamik qaammatit pingasut sivisunerpaamillu ukiup ataatsip iluani sivisussuseqarsinnaavoq.

Anigallarnerup kingorna ulluunerani neqeroorutiniiffigisimasami innersuunneqarnissaq naatsorsuutigineqarsinnaanngilaq aamma inissaqalernissaata tungaanut utaqqisinnaanissaq naatsorsuutigineqassaaq.

Anigallarnissami ulluliussap akuerineqartup killigititaa, qaammammik ataatsimik sioqqullugu qinnuteqartup suli ulluunerani neqeroorutini inissaq kissaatiginerlugu Meeqqeriveqarnermut Immikkoortortamut allakkatigut nalunaarutigissavaa. Tamanna piffissaliussap iluani Meeqqeriveqarnermut immikkoortortamut nalunaarutigineqanngippat, anigallarnera kalerriinertaqanngitsumik allattorsimaffimmit peerneqassaaq.

Ulluunerani neqeroorummi aqutsisoq isumaqatigiissuteqarfigineqarsinnaavoq anigallarnissaq qaammatini pingasunit sivikinnerussappat. Isumaqatigiilluni anigallarneq qaammatini pingasunit sivikinnerussappat peqannginnertut nalunaarsorneqassaaq aamma akiliisussaatitaaneq ingerlaannassaaq naak inissaq atorneqanngikkaluartoq.

Piumasaqaatit tulliuttut anigallarnissamut eqquutsinneqartariaqartut

• Kommunimut allamut imaluunniit Kalaallit Nunaata avataanut nuunneq Sulinermut atatillugu piffissamik killilikkamik nuunneq (uppernarsarneqassaaq)

• Meeraq pinartumik napparsimatillugu imaluunniit peqqinnissaqarfimmi/Rigshospitalet-imi uninnganeq. Piffissaq napparsimaffik tamarmi akuerineqassaaq (uppernarsarneqassaaq)

• Sungiusarneq aamma/imaluunniit unammiarluni nunani allamiinneq tamarmi akuerineqassaaq (uppernarsarneqassaaq)

• Inuuniarnikkut aqqusaagaqarneq imaluunniit illoqarfimmut allamut nuunneq Inuuniarnikkut atugarisat annertuumik allanngorneri, ataasiakkaatut nalilersorneqartut: Pinartumik napparsimasoqartillugu

Avinneq Toqusoqarnera Suliffissaaleqineq assigisaallu

• Kommuneqarfik Sermersuup avataani ilinniarneq

Ilinniarneq tamarmi akuerineqassaaq (uppernarsarneqassaaq)

• Ernisimalluni sulinngiffeqarneq

Angajoqqaat ernereernerup kingorna sulinngiffeqarallartup, qaammatit amerlanerpaamik sulinngiffeqarallarfii akuerineqassapput (uppernarsarneqassaaq)

• Angajoqqaat marluullutik angajoqqaatut oqartussaaffeqarpata Meeraq utaqqiisaasumik angajoqqaap aappaaniippat akuerineqassaaq

• Angerlarsimaannartoq Akuerineqassanngilaq

• Meeqqat ulluunerani neqeroorutini namminersortuni isersimasut Akuerineqassanngilaq

• Sivisunerusumik nunani allaniinneq (Sulinngiffeqarneq) Akuerineqassanngilaq

Ulluunerani neqeroorutinit anisitsineq

Pilersuisup kalerriineratigut, meeqqamik ulluunerani neqeroorutiniikkunnaartitsinerit qaammammik ataatsimik sioqqutsilluni ilimasaarereernikkut allakkatigut pisarput, qaammatip ulluisa aallaqqaataaniit atuutilersumik pisassapput.

Ulluunerani neqeroorutini inissat atorneqanngitsut

Meeraq inissaminik ullut tallimat tulleriit atuinngippat pilersuisoq ulluunerani neqeroorummut takkutinnginnissaq pillugu nalunaaruteqarsimanngippat, ulluunerani neqeroorummi aqutsisup pilersuisut qulaajaanissaq takkuttarnissamullu isumaqatigiissuteqarnissaq siunertaralugit attavigissavai. Meeraq ulloq isumaqatigiissutaasoq aallartinngippat meeqqap peqanngittarnera pillugu ulluunerani neqeroorummi aqutsisoq Meeqqeriveqarnermut immikkoortortamut nalunaaruteqassaaq.

Meeqqeriveqarnermut immikkoortortaq pilersuisuusumut allakkatigut attaveqassaaq, meeraq ulluunerani neqeroorummi inissamik pisariaqartitsinera apeqqutigalugu. Akissuteqarnissamut piffissaliussap iluani qisuariartoqanngippat meeraq ulluunerani neqeroorummit anisinneqassaaq anisitsisarnermut malittarisassat atuuttut naapertorlugit, aamma Meeqqanut Ilaqutariinnullu Ingerlatsivimmut allakkap assilineqarnera ilisimatitsissutigineqassaaq.

Ulluunerani neqeroorutini inissamut akiitsut

Akiliisussaatitaasut akiitsoqalerpata aammalu akileeqqusisoqartaraluartoq akiligassat akilersornissaat pillugu pineqartoq pineqartulluunniit isumaqatigiissuteqarsimanngippata, meeraq aninissamut malittarisassat atuuttut malillugit anisinneqassaaq. Ilutigalugu akiliisussaatitaasoq, akiitsoqarneq pissutigalugu meeqqap anisitaanera pillugu nalunaarfigineqassaaq, aamma isumaginninnermi oqartussaasut aalajangiineq pillugu nalunaarfigineqassapput.

Akiitsut ullut 14-it sioqqullugit tamakkerlugit akilerneqarpata imaluunniit akiliisussaatitaasoq naafferartumik akilersuinissamik isumaqatigiissusiorsimappat, anisitsinissamik aalajangiineq atorunnaassaaq.

Meeqqeriveqarnermut immikkoortortap meeqqap utaqqisunut allatseqqinnera imaluunniit meeqqap ulluunerani neqeroorummiittaleqqinnissaa itigartitsissutigisinnaavaa akiitsoq suli akilerneqarsimanngippat imaluunniit akiitsup akilersorneqarnissaanut isumaqatigiissusiortoqarsimanngippat. Meeraq allatseqqinneqarsinnaavoq akiitsut akilerneqarsimappata imaluunniit akiitsut akilersornissaanut isumaqatigiissusiortoqarsimappat. Tamannalu uppernarsarneqassaaq.

Meeqqeriveqarnermut immikkoortortaq meeqqamik ulluunerani neqeroorummi tigusinissaminik imaluunniit meeqqamik utaqqisunut allattorsimaffimmut inissiinissamut itigartitsisinnaanngilaq, akiliisussaatitaasup meeqqamik allamik qatanngutaanilluunniit akiliiniarnerminik eqquutsitsinnginnera tunngavilersuutigalugu.

Meeqqeriveqarnermut immikkoortortaq meeqqamik utaqqisunut allattorsimaffimmut tigusinissaminik ulluunerani neqeroorummut akeqanngitsumut allamut (ass. atuareernerup kingorna ornittakkami) imaluunniit inissiinissaminnut itigartitsisinnaanngilaq, akiliisussaatitaasup akiliiniarnerminik eqquutsitsinnginnera tunngavilersuutigalugu.

Kommunip ulluunerani neqeroorutaani oqaatsinut tunngaviit

Sulisup inunnguutsiminik oqaasii ulluunerani neqeroorutini tunngavittut oqaatsitut atorneqartarput.

• Sulisoq kalaallisut oqaaseqartoq kalaallisut oqaluttarpoq, meeqqat inunnguutsiminnik oqaasii suugaluarpataluunniit
• Sulisoq qallunaatut oqaaseqartoq qallunaatut oqaluttarpoq, meeqqat inunnguutsiminnik oqaasii suugaluarpataluunniit

Taamaattumik angajoqqaat meeqqaminnik neqeroorutiniititserusuttut, sulisut inunnguutsiminnik kalaallisut oqaasillit qallunaatut oqalussasut imaluunniit sulisut inunnguutsiminnik qallunaatut oqaasillit kalaallisut oqalussasut piumasaqaatigisinnaanngilaat.

Oqaatsit pillugit ilisimasat sulisullu katiterneqarneri aallaavigalugit, kommune isumaqarpoq, aaqqiissut pitsaanerpaaq tassaasoq, sulisup oqaatsit kukkuneqanngitsumik oqaaserisani atussagai meeqqallu taamaalinikkut ilitsoqqussarinagit oqaatsit eqqortumik ilinniassagai. Taamaaliornikkut meeraq inunnguutsiminik oqaatsimi saniatigut oqaatsinik allanik sungiussinissaminut periarfissaqarluassaaq.

Meeqqap ulluunerani neqeroorutip avataani inunnguutsiminik oqaatsiminik angajoqqaaminik oqaloqateqartarneratigut, angajoqqaat meeqqap inunnguutsiminik oqaatsinik attassiinnarnissaa isumagissavaat.

Kommune meeqqanut aalajangersimasumik inunnguutsimik oqaasilinnut ulluunerani neqeroorutaateqanngilaq. Kommuneqarfik Sermersuumi kalaallisut oqaatsit oqaatsitut pingaarnertut atorneqarput. Taamaattumik sulisut oqaatsinik aalajangersimasunik oqalunnissaat aallaavigalugu ulluunerani neqeroorutini inissamik kissaateqartoqarsinnaanngilaq.