Nunatsinni meeqqat atuarfii assigineqaratik Igalikumi sisamanik atuartulinnit Nuummi atuarfittaami 1.200-nik atuartulimmut assigiinngitsigaat. Taamaammat assigiinngitsutigut aaqqiissutit suleqatigiinnerillu pisariaqartuupput. Kommunit ataatsimoorlutik meeqqat atuarfiinik ineriartortitsineranni tamarmik Kivitsisami pingaartinneqarput. Hempel Fonden, A.P. Møller Fonden, Villum Fonden aamma Oak Foundation Denmark-imit tamarmik immikkut 3,75 millioner kroninik katillugillu 15 millioner kroninik aningaasaliinerini tunngavissiilluarnissaq Kivitsisallu ineriartuinnarnissaa qulakkeerneqarput.
Nunatta isorartussusaa inuttussusaalu ilinniartitaanermi aaqqiissutit digitaliusut atorlugit pitsaassutsimik kivitsinissamut periarfissaqarluarneranik isumaqarpoq. Ukioq 2018 aallarniutigalugu Kivitsisa nunatsinni meeqqat atuarfiini tamani atortulersuutit digitaliusut atorlugit aqqutissiuivoq. Maanna atuartut ilinniarsimanngitsunik ilinniartitsisullit alimasissumit atuartinneqarsinnaapput, atuarfinnilu minnerusumi atuartut ukioqatitik imaluunniit soqutigisaqaqatitik peqatigalugit suliaqarsinnaallutik. Ilinniartitsisunut tamanna isumaqarpoq nutaanik periarfissaqalernermik, atuarfiit akunnerminni suleqatigiissinnaanerannik, sulianullu tunngatillugu avitseqateqarsinnaanermik kiisalu nittartagaq aqqutigalugu piginnaanertusarsinnaanermik. Nunarujussuarmi siammasissunik najugaqarfiusumi innuttaasukitsumilu atuarfinni suliniuterpassuit allatut ataqatigiilersitsipput.
Kivitsisa suliniutitut ataatsimoorussatut aallartinneqarpoq, kommunillu tallimaasut tamarmik qanimut suleqatigiinnertik ingerlateqqinniarlugu aalajangiussimavaat. Allaffeqarfik ataatsimoorussaq pilersinneqarpoq ukiunilu pingasuni ingerlanneqartussamik kommunit peqatigiillutik tunngaveqarnerulernissamut suliniut, katillugu 15 millioner kroninik Hempel Fonden, A.P. Møller og Hustru Chastine Mc-Kinney Møllers Fond til almene Formaal, Villum Fonden aamma Oak Foundation Denmark-imit aningaasalerneqartoq, ingerlanneqalissaaq.
“Ukiut kingulliit arfinillit Kivitsisa suleqatigiillualernermut meeqqallu atuarfiisa pissanganartumik nutaamik sammiveqalernerinut sinaakkusiisuuvoq. Ataatsimoorussamik allaffeqarnermi nutaanillu aningaasaliiffigitinnikkut tunngavissinneqarluarpugut aaqqiinerit pilersitatta ineriartortiinnarnissaannut taakkulu aaqqissuussaanerup atuarfeqarnerullu iluaniitilernisaannut suliaqarsinnaalerluta. Ineriartortitsineq sivisusarpoq, nuannaarutigeqaarpullu aningaasaateqarfiit sisamaasut aallaqqaataaniillu suliniut tapersersorusummassuk tunngavissiilluaqataarusummatalu”, Kivitsisap siulersuisuini siulittaasoq, Malene Broberg oqapoq.
Tunngaveqarnerulernissamut pilersaarut ilaatigut nuna tamakkerlugu allaffeqarfimmut ilikkariartornermut siunnersorteqalernissamik ilinniartitsisullu mentorillu akornanni piginnaanertusaanissamik kiisalu atuartitsissutissanik ineriartortitsinissamik imaqarpoq. Tunngaveqarnerunernissamut pilersaarut Ilinniartitaanermut Aqutsisoqarfik aammalu Ilinniarnermut Ilisimatusarfik, suliaqarnissamut pingaaruteqartumik inissisimasussaasut, qanimut suleqatiginerini pilersinnaqarpoq.
“Inersiartortitsiniarutta ataatsimooruttariaqarparput. Taamaammat assut nuannerpoq Kivitsisap suliaqaqqinnissaa ilaatigut Ilinniartitaanermut Aqutsisoqarfik Ilinniarnermullu Ilisimatusarfiup qanimut suleqatigineqarnerani pilersinneqarmat. Suliniut nutaat aallartinnissaannut assut qilanaarpugut. Qularutiginngilluinnarparput atuartunut ilinniartitsisunullu ulluinnarnik ilikkarfiulluartunik kinguneqarumaartoq”, Malene Broberg oqarpoq.