Innuttaasunut

Kommunip paaqqinnittarfiini atuarfiup kingorna ornittakkanilu sulisut pikkorissartut

Paasissutissaq qangarnissaq

Akit, ammasarfiit, malittarisassallu il.il. uani saqqummiunneqartut qanganitsersimasinnaapput.

Nuummi paaqqinnittarfinni kiisalu atuarfiup kingorna ornittakkani sulisut ilinniagaqarsimanngitsut piginnaanngorsaqqinneqarnertik sapaatit akunnerisa qulinganni aallartippaat. Pikkorissarneq Ulluunerani meeqqanik sullissinermi ikiortinnguarniarnerup ataani inissinneqarsimasup, Kommuneqarfik Sermersuumit aningaasaliiffigineqartoq Perorsaanermik Ilinniarfik suleqatigalugu pilersinneqarpoq. Piginnaanngorsaqqiineq kommunip ulluunerani paaqqinnitarfiutaanni sulisunik piginnaanngorsaqqiineq aammalu suliffimmi avatangiisinik pitsanngorsaanissamut suliniummut annertunermut ilaavoq.

Kommuneqarfik Sermersuup sulissutigiuarpaa, ulluunerani paaqqinnittarfinni piginnaanngorsaqqiinissaq taakkunanilu neqeroorutit pitsanngorsartuarnissaat. Taamaattumik sulisut pikkorissut 25-t Nuummi ulluunerani paaqqinnittarfinnit aammalu atuarfiup kingorna ornittakanit aqutsisuminnit toqqarneqarsimasut piginnaanngorsaqqinneqarput. Modulit tallimaasuni siulleq Nuummi ingerlanneqarpoq martsip arfernganit qulingata tungaanut.

Kommuneqarfik Sermersuup qanittukkut avammut saqqummiuppaat ulluunerani neqeroorutinut immikkoortortamut immikkoortumut pilersaarut 2022-2030. Immikkoortumut pilersaarummi suliniuterpassuit ilaanniippoq ulluunerani paaqqinnittarfinni sulisut ilinniagaqarsimanngitsoq piginnaanngorsarluarneqarnissaat. Tamanna aallaavigalugu Kommuneqarfik Sermersuumi politikkerit akuersissutigisimavaat sulisut ilinniarsimanngitsut pikkorissarneqarnissaat aningaasaliiffigissallugit. Meeqqanut Atuarfeqarnermullu Ingerlatsivik Perorsaanermik Ilinniarfik suleqatigalugu Nuummi Ulluunerani meeqqanik sullissinermi ikiortinngorniarnermik ilinniagaq pilersippaat, taamaattumik aaqqiissuteqarneq siullersaavoq.

Ulluunerani meeqqanik sullissinermi ikiortinngorniartarneq nalinginnaasumik Ilulissani imaluunniit Nuup avataani nunaqarfinni illoqarfinnilu ukiumut ataasiarluni taamaallaat ingerlanneqartaraluarpoq. Pikkorissaaneq siullerpaamik Nuummi ingerlanneqarmat, paaqqinnittarfinni sulisunit peqataarusussuseqarluarnerata ingerlatsivimmiit naqissuserneqarpoq najugarisaq qimanngikkaluarlugu ilinniarsinnaaneq pisariaqartinneqarluni soqutigineqartupilussuusoq. Piffissaq ilaanna atorlugu ilinniarneq periarfissiivoq suliffigisaq qimanngikkaluarlugu ilinniagaqarsinnaanermik.

”Ilinniartitsineq pikkorissaanerlugu ukkatarilluinnakkatta ilagaat. Taamaattumik nuannerpoq ilinniarsimanngitsortagut pikkorissarsinnaagatsigit Perorsaanermik Ilinniarfik suleqatigalugu. Sulisugut ulluinnarni atorluarsinnaasaminnik ”sakkussanik” amerlanerusunik peqalissapput, paaqqinnittarfinni paaqqinninnermik pitsaanerulersitsisussaq, tamannalu meeqqanut angajoqqaanullu iluaqutaassaaq”, Meeqqanut Atuarfeqarnermullu Ingerlatsivimmi pisortaq Lone Nukaaraq Møller taama oqarpoq.

Ullut pissarsilluarfiusut

Piginnaanngorsaqqiinermi peqatasuni 25-usuni ilaavoq Nuka Lene Sakariassen. Taanna meeqqerivinni ukiuni arfinilinni sulisimavoq, ullumikkullu meeraaqqeriviutigaluni meeqqerivimmi Uilormi sulisuuvoq. Aqutsisuminiit aperineqarami peqataarusunnerluni, akuersisimavoq:

”Peqataanissannut akuersivunga ilimagigakku pissarsilluassallunga, aamma tamanna eqquuppoq. Ulluinnarni atorsinnaasatsinnik ilikkakkanik ulikkaarpugut. Assersuutigalugu pinnguarnerit sammisaqartitsinerillu assigiinngitsut, meeqqap ineriartornerata killiffia aallaavigalugu ingerlanneqarsinnaasut. Modulit tulliuttunut qilanaalereerpunga”, Nuka Lene Sakariassen oqaluttuarpoq.

Nuka Lene Sakariassen – Meeraaqqeriviutigaluni meeqqerivimmi Uilormi sulisoq

Sulisut 25-t toqqarneqarsimasut pikkorissarneqartut aqutsisuminnit toqqarneqarsimapput, sapaatit akunnerisa qulingannilu Perorsaanermik Ilinniarfimmi ilinniartitsisumiit Emilie Siegstadimit pikkorissarneqarput. Sulisunit pikkorissaaneq ataavartumik ingerlanneqarumaarpoq, modulit tallimat atorlugit, moduli kingulleq aasareerpat septembarimi ingerlanneqarumaarluni.

“Meeqqerisut 25-usut pikkorissareernerminni suliaminnut piginnaasaat pitsanngoriassapput. Modulit tallimat ingerlatassaat tassaapput meeqqerisut kommunip paaqqinnittarfiini sulinerminni piginnaasaannik kiisalu suliffimmi suleriaatsip pitsanngorsarnissaanut toqqammaviliisussat”, Perorsaanermik ilinniarfimmeersoq Emilie Siegstad oqarpoq.

Pikkorissartut 25-usut modulit tallimat ingerlatereerunikkit pikkorissarsimanertik pillugu allagartartaassapput. Tamatuma kingorna periarfissaqarput modulit arferngat ingerlatissallugu, taannalu naammassippassuk Ulluunerani meeqqanik sullissinermi ikiortitut allagartaqalissapput.