Innuttaasunut

Borgmesteri: Nuummi erngup nukinganik nukissiuuteqarfiup allineqarnissaa siuariarnerujussuussaaq.

Paasissutissaq qangarnissaq

Akit, ammasarfiit, malittarisassallu il.il. uani saqqummiunneqartut qanganitsersimasinnaapput.

Inatsisartut Nuup eqqaani erngup nukinganik nukissiorfiup allineqarnissaanik aalajangernerat Kommuneqarfik Sermersuumi borgmesterip Charlotte Ludvigsenip nuannaarutigeqaa. Alliliisoqarpat illoqarfiit pingaarnersaanni minguinnerusumik nukissiuuteqalernissamut nutaanik sulissuteqarnissaq kommunimut periarfissaalissaaq.

Kommuneqarfik Sermersuumi anguniarneqarpoq Nuuk tassaassasoq Issittumi attanneqarsinnaasunik nukissiuuteqarnikkut siuttoq. Illoqarfiit pingaarnersaat Utoqqarmiut Kangerluarsunnguannit erngup nukinganit innaallagissamik pilersorneqarpoq, kisianni tatsimi imeq annikilliartorpoq, Nuummi innaallagissamik atuineq illoqarfiup alliartornera aammalu innuttaasut suliffeqarfiillu amerliartornerat ilutigalugit tatsip pilersuisinnaanera inorsartuulermat.

”Kommunimi attanneqarsinnaasumik tunngavilimmik sulinitsinni Nuup erngup nukinganik pilersorneqarnerata  angummassinnaanngingajannera erseqqissaatigisimavarput. Alliliisoqanngippat minguinnerusunik nukissiuuteqarnissamut sulissuteqarnissarput ajornarnerujussuussagaluarpoq, minguinnerusumik nukissiuutissaarutissagatta. Taamaattumik Nuup eqqaani erngup nukinganik nukissiuuteqarfiup allineqarnissaanik Inatsisartut aalajangernerat assorsuaq nuannaarutigaara, aammalu allilerinissamut atatillugu kommunip Nukissiorfinnik suleqateqarluarnerata nangeqqinneqarnissaa qilanaaraara,” borgmesteri Charlotte Ludvigsen oqarpoq.

Kommuneqarfik Sermersooq Nukissiorfiit suleqatigalugit biilit innaallagiatortut orsersortarfissaannik ikkussuinikuupput, aammalu kommunip eqqakkanut ikuallaasarfia, maanna ESANI A/S-imit tiguneqarsimalereersoq, Nukissiorfiit pilersuinerisa saniatigut kiassarnermik pilersuinermi tapertalereersimalluni.

”Maanna nutaanik anguniagaqalereersinnaavugut innaallagissamik atuinitsinni minguinnerusumik atuilernissamik annertusaanissatsinnut, tamannalu atorluassavarput, taamaalilluni Nuuk siunissami minguinnerusumik atuiffiulersinnaaqqullugu. Nutaamik mittarfittaarutta soorunami Nuummi ikummatissamik atuineq annertunerulissaaq, kisianni allatigut iliuuseqarsinnaavugut. Assersuutigalugu umiarsualivimmi nunamit sarfalersuineq, biilit innaallagiatortut amerlanerit aammalu oliefyrit kiassaatinik innaallagiatortunik qamittakkanik taarsersornerisigut. Taamaattoqarsinnaasuuppat nuannissagaluarpoq, 2035-milu nukissiuutit nunap iluaneersut illoqarfimmi atorunnaarlugit: Periarfissarpassuupput, taamaasillunilu nukissiuutit attanneqarsinnaasut atorlugit ingerlatsinermik allilerisoqarpat, suut periarfissaanersut erseqqinnerusumik misissorsinnaalissavagut” Charlotte Ludvigsen itisiliivoq.

Nuummut tunngatillugu kommunip nammineq paasissutissaataani allassimavoq, illoqarfiup tamakkiisumik Utoqqarmiut Kangerluarsunnguanniit, 20%-imik innaallagissamik pilersorneqarnera minguitsuusoq taavalu sinneruttut 80 %-it tassaasut ikummatissanit nunap iluaneersunit pisut, soorlu pingaartumik imaatigut angallassissutinit, angerlarsimaffinni oliefyrinit, timmisartunit aammalu illoqarfimmi angallassissutineersuullutik.

”Nuuk tamakkiisumik CO2-mik aniatitsisuujunnaarsinnissaa ajornakusuussaaq, tamannalu akuerisariaqarparput peqatigitillugulu annertuunik anguniagaqarluta, arlaatigut allamik iliuuseqarfigisinnaasatsinni” Charlotte Ludvigsen naggasiivoq.