Quppernermi uani nassaarisinnaavatit uumasuutinik akiuussutissamik kapuuinermut paasissutissat pingaarutillit.
Uumasuutitit – illit akisussaaffitit
Kapoorinermi akit januaarip aallaqqaataaniit 2018:
Qimmeq/Qitsuk 686 kr. (perlerornermut kapitinneq)
Qimmeq 695 kr. (Qimmit nappaataannut- parvovirusimullu kapitinneq)
Ataatsimut akia perlerornermut, qimmit nappaataannut parvovirusimullu: 814 kr.
Uku akit innersuussutaapput, annerusumik takusaqarit uani www.donnasdyreklinik.gl/priser
Kapitinnermi tunniunneqartarput perlerornermut akiuussutissamik kapineqarsimanermut uppernarsaat/kapineqarsimanermut atuagaq aamma perlerornermut akiuussutissamik kapitissimanermut allagartaq uumasup qungasequtaanut.
Qimmit qitsuillu perlerornermut, qimmit nappaataannut parvovirusimullu kapitinnissaat inatsisitigut pisussaaffiuvoq.
Uumasuutilittut uumasuutitit kapitikkusunngikkukkit, kommunalbestyrelsimut nalunaarutigineqassapput. Kommunalbestyrelsip uumasut pinngitsaaliissuteqarnikkut kapitissinnaavai, tamannalu ajornassappat uumasup/uumasut toqunneqarnissaannik (kommunalbestyrelse) piumasaqarsinnaalluni.
Perlerorneq sunaava?Perlerorneq nappaataavoq tunillaassuuttartoq, qaratsamik sianiutinillu saassussinermigut qaratsap aseruuttoorneranik toqumik kinguneqartartoq.
Perlerorneq qiseq aqqutigalugu tunillaasarpoq. Virusi annertuunngorluni uumasuni tunillatsissimasuni qisermi nassaassaasarpoq, kiisinerillu qisiillu kilernernut kimillannernullu attuunnerisigut tunillaassuuttarluni.
Perlerorneq Nunatsinni teriannissat akornanni siammarsimajuarpoq. Teriannissat inunnut perlerornermik tunillaasinnaapput, qimminut qitsunnullu ass. kiisinikkut. Qimmit qitsuillu inunnik tunillaasinnaapput. Uumasuutivit kapitinneratigut, perlerorneq pinngitsoortissinnaavat. Taamaattumik pisariaqarpoq qimmit qitsuillu perlerornermut akiuussutissamik kapitinnissaat, nappaatit uumasunut inunnullu tunillaasinnaanerat pinngitsoortinniarlugu.
Uumasoq perlerortoq qanoq isikkoqartarpa?
Uumasut perlerortut pissusilersornermikkut allanngortarput. Teriannissat perlerortut nujuartaanertik katattarpaat. Takussutissat allat tassaasinnaapput: ungillerinerujussuit, eqqissiveqannginnerujussuit, annilaanganeq, sunik tamanik kimmaaniarnerit – soorlu nunamik ujaqqanillu, niaqqup allaanerusumik inissisimanera, kamarujussuarnerit, nuffiornerit, alleqqup quttoqqalluunniit nukillaarneri.
Akiuussutissamik kapiteqqinneq tunniunneqartarpoq uumasoq sapaatip akunnerinik 12-nik utoqqaassuseqaleraangat qimmit/qitsuutit kapitittassapput ukiut pingasukkaarlugit.
Ilimatsaassaqaruit uumasoq perlerornermik eqqorneqarsimasoq, erniinnaq politiinut Uumasunut Nakorsaqarfik Inuussutissalerinermullu Oqartussaqarfimmut nalunaarutigissavat.
Qimmit nappaataat sunaava?
Qimmit nappaataat siammasissuuvoq tuniluutttuullunilu, qimmini, teriannissani, amaqquni assigisaanilu takuneqarsinnaalluni soorlu minkit frittellu nunarsuarmi tamani. Nappaat takkuttarpoq pingaartumik qimmini piaqqani, kisianni aamma inersimasut utoqqaanerusullu tunillatsissinnaallutik.
Tuniluunneq pisarpoq qimmeq peqqissoq qimmimik napparsimasumik atassuteqarnermigut, imaluunniit qimmip qiseq pippagu, qinersinit seerisoq isiniit qingamiillu, anamiit imaluunniit quumit. Qimmeq peqqissoq assersuutigalugu tutisinnaavoq qimmip napparsimasup quuanut, kingusinnerusukkullu uumasup isikkani aluttorsinnaallugu. Qimmiutillip skuumi atungaatigut tuniluuttoq angerlaassinnaavaa.
Qimminut nappaammut nakorsaateqanngilaq, malunnaataali nakorsarneqarsinnaavoq amerlanertigulli qimmeq toquinnartarpoq qimmit nappaataannik tunillanneqarsimaguni.
Qimmit nappaataat qanoq pinngitsoortinneqarsinnaava?
Qimmit nappaataat pinngitsoortinneqarsinnaavoq akiuussutissamik kapitinnikkut.
Parvovirusi sunaava?
Parvovirusi virusiuvoq nassat-inalukkat sulluanni nappaateqalersitsisoq.
Parvovirus qanoq tuniluuttarpa?
Parvovirusi inalukkani amerliartortarput aamma virusip ilai sananeqaatit millionillit qimmip anaani nassaarineqarsinnaapput. Virusip sananeqaatai manngertuupput qaammatillu arfinillit uumasinnaallutik, aamma silami issittumi. Tamanna pissutaagunarpoq qimmit amerlanerit tunillanneqartarmata nunamiittunit tunillanneqarnikkut. Tunillatsinneq pisarpoq qanikkut.
Parvoviruseqarnerup ersiutai suuppat?
Sunniutai siulliit aallartittarput tunillanneqarnermiit ullut 1-14 qaangiukkaangata. Nappaatip ilisarnaatai siulliit nikallunganeq, neriumajunnaarneq kissarneqarnerlu. Ullualuit qaangiuppata takuneqarsinnaapput:
- Meriarneq (amerlasuutigut sakkortuumik)
- Timminneq amerlasuutigut aattalik.
- Kissarneqarneq
- Panertooriartorneq, ajornerpaamillu uippallernermik kinguneqarsinnaalluni.
- Nappaatinut allanut akiuussinnaaneq millisarpoq.
Qimmit tamarmik parvovirusimik eqqorneqarsinnaapput. Nappaatip pingaartumik qimmit piaqqat eqqortarpai, kisianni aamma qimmit inersimasut utoqqaallu tunillanneqarsinnaallutik.
Parvovirus qanoq katsorsarneqartarpa?
Parvovirusimik toqoraasinnaasumik katsorsaateqanngilaq, malunnaataali nakorsarneqarsinnaavoq amerlanertigulli qimmeq toquinnartarpoq parvovirusimik tunillanneqarsimaguni.
Parvovirusi qanoq pinaveersaartinneqarsinnaava?
Parvovirusi pinaveersaartinneqarsinnaavoq akiuussutissamik kapitinnikkut.
Qimmit nappaataannut- parvovirusimullu kapuut pingasoriarluni tunniunneqartarpoq ukiup ataatsip iluani kingornalu ukiut pingasukkaarlugit.
Eqqaamajuk: Arnaviap kapoorneqarneri ajunngikkunik piarai virusimut illersugaassapput uumanerini qaammatini siullerni pissutigalungu stoffi akiuussutissaq immummeersoq.
Qimmit qitsuillu sorliit akiuussutissamik kapineqassappat?
Qimmit qitsuilu tamarmik 4 aamma 6 akornanni qaammateqalereersimagunik perlerornermut akiuussutissamik kapineqassapput. Tamatuma kingorna ukiut pingasut allortarlugit kapitittassapput. Qimmit nappaataannut parvovirusimullu akiuussutissamik kapisinerit aallartissinnaapput qimmeq sapaatip akunnerinik 8-nik utoqqaassuseqalerpat.
Qimmit qitsuillu kapitinnerminni nappaalanitillu peqqissuussapput.
Uumasut napparsimarpasissut, soorlu kissarneqartut, “nuffasersut”, neriumajunnaartut timmittulluunniit kapitissanngillat, taamatuttaarlu uumasut qasoqqasut saluppallaalersimasullu kapiteqqusaanatik. Uumasoq nukillaangasoq akiuussutissamik kapitikkuni, akiuussutissaq pitsaanerpaaffianiissanngilaq, uumasorlu nappaatinut illersungaanaviarani.
Piaqqisut qitsuillu ilumittut kapitissinnaapput.
Ukioq naallugu kapisisoqarsinnaavoq.
Qimmit qitsuillu nalunaaqutsernerat
Kapisinerup kingorna allagartamik qimmip/qitsuup qungasequtaanut aalajangerlugu ikkussisoqassaaq. Kapoorisup/uumasup nakorsaata illilluunniit allagartaq aalajangissavat, kapoorisoq/uumasup nakorsaa isigitillugu.
Allagartaq uppernarsaataavoq uumasup perlerornermut kapitissimaneranut. Allagartap ilusaa qalipaataalu paasinarsitissavaa qanga kingullermik uumasoq kapitissimanersoq. Uumasoq perlerornermut kapiteqqippat ukiut pingasut qaangiuppata, allagartaq nutaamik taarserneqassaaq.
Qanoq uumasuutitit kapitissinnaavigit?
Qimmit qitsuillu kommunimiittut tamakkerlutik kapitittarnissaannik piginnittup isumaginnissalluni pisussaaffeqarpoq.
Kapisineq kommunip kapoorisartuanit isumagineqassaaq, tassunga ilinniarsimasumik imaluunniit uumasut nakorsaannit.
Eqqaamajuk:
- Illit akisussaaffigaat uumasuutivit kapitinnissaat.
- Qimmit qitsuillu allagartamik qungasermioqassapput, kapitissimanerannut uppernarsaammik.
- Kapoorisoq ikiussuat uumasup kapitinnerani.