Uani Nuup qeqqani atuarfissaq ulluuneranilu paaqqinnittarfissaq nutaaq pillugit annertunerusumik atuagaqarsinnaavutit.
Atuarfiup aamma ulluunerani paaqqinnittarfiup sananeqarnerinut tunuliaqutaasut
Nuummi atuarfimmut nutaamut takorluukkat
Ulluunerani paaqqinnittarfimmut takorluukkat
Illup titartarneqarnera
Atuarfiup aamma ulluunerani paaqqinnittarfiup sananeqarnerinut tunuliaqutaasut
Nuup qeqqani atuarfimmik nutaamik aamma ulluunerani paaqqinnittarfimmik nutaamik sanaartortoqarpoq. Atuarfiliornermi aamma ulluunerani paaqqinnittarfiliornermi pitsaassuseq ilutsillu, ukiorpassuarni tulliuttuni ilinniarnissamut avatangiisit pitsaasuunissaannik aallussiffiusussat sanaartorneqarnissaat takorloorneqarpoq. Atuarfik 2024-mi naammassissaaq aammalu ulluunerani paaqqinnittarfik 2023-mi naammassissalluni.
Nuup qeqqani atuarfik, illoqarfiup atuarfiinut marlunnut, Atuarfik Ukaliusamut (USK) aamma Atuarfik Samuel Kleinschmidt-imut (ASK), nungullarsimallutillu tulluukkunnaarsimasunut taartaasussaq sananeqarpoq. Atuarfik atuarfiit pioreersut marluk pisinnaasaannut naleqqiulluni piginnaasat sinnerlugit sananeqarpoq, taamaalilluni siunissami Nuummi atuartut amerlinissaat piareersimaffigineqarluni.
|
Atuarfiup paaqqinnittarfiullu sananeqarnerat pillugit paasissutissanik atuarnerugit
|
|
|
|
Atualeqqaartunut atuarfiup qanitaani ulluunerani paaqqinnittarfik sananeqarpoq, Nuummi ulluunerani paaqqinnittarfinnik atorfissaqartitsineq naammassiniarlugu suliniuteqarnermut ilagitillugu.
- Atuarfik aamma ulluunerani paaqqinnittarfik 2020-mi upernaakkut sananeqarlutik aallartinneqarput.
- Atuarfik aamma ulluunerani paaqqinnittarfik islandimiut entreprenøreqarfiata Ístak-ip illussanik titartaasarfik siunnersortaasoq KHR Architecture aamma ingeniøreqarfik Verkis suleqatigalugit sanavai.
- Atuarfik tamakkerluni 16.500 m2-nik angissuseqarpoq, aammalu atuarfittut sisamanik aallaavilittut atorneqarluni aallartissaaq.
- Siunissami atuarfimmi atuartut 1.200-t, aallaavinnut tallimaasunut agguarneqartut inissaqartinneqassapput.
- Atuarfimmi atuartunik paaqqinnittarfik (AKO) aamma immikkut ittumik atuartitsinermut immikkoortortaqarfik inissaqartinneqassapput. Ulluunerani paaqqinnittarfik tamakkerluni 1.285 m2-nik angissuseqarpoq. Ulluunerani paaqqinnittarfimmi meeqqat 96-it, ininut arfinilinnut agguarneqartut inissaqartinneqarput.
Atuarfiup atuarfinnut allanut immikkoorutigaa, atuarfiup ilaa najukkami avatangiisinut ammasussaammat, tassanilu atuartitsinermut atortut ilaatigut timersortarfimmut, inersuarmut, café-mut, qitittarfimmut il.il., peqatigiiffinnit kiisalu kulturikkut aaqqissuussinernut sammisaqartitsinernullu atorneqarsinnaasunut atassuserneqarnissaat siunnerfigineqarpoq. Taamaattumik Nuup atuarfissaata nutaap ilusiligaanerani ilinniartitsinissamut sinaakkutissat pitsaanerpaat pilersinneqaannaratik, aamma atuarfiup illoqarfimmi innuttaasunut katersuuffittut atorneqarnissaa siunnerfigineqarpoq.
|
Nuummi atuarfimmut nutaamut takorluukkat
Nuummi atuarfik nutaaq atuarfiup ilinniartitsinerullu annertunerusumik inuiaqatigiinnut avatangiisunut ineriartortitsinermut malinnaatinneqarnissaanik kissaateqarneq aallaavigineqarpoq, taamaalillutalu meerartagut inuusuttagullu inuiaqatigiinnut nunarsuarmiunngorsarneqarsimasunut siunissamilu teknologiimik qaffasissumik atuiffiusussanut suleqataalernissamut piareersartissavagut.
|
Nuummi atuarfik nutaaq pillugu takorluukkat pillugit atuarnerugit
|
|
|
|
Inuiaqatigiinni inuusuttut nassaarsiorsinnaasut, suleqataasinnaasut, isornartorsiuillutik eqqarsarsinnaasut suliassaqarfiillu akimorlugit sulisinnaasut piumaneqarnerat annertusiartorpoq. Piginnaaneqarfiit taakku atuarfimmi atuartunut ingerlateqqinniarneqassapput. Tamanna pissutigalugu atuarfimmi avatangiisit atuartitsiffiusut sulianut iluaqutaasussat kaammattuiffiusullu, kisiannili aamma nalinginnaasumik atuartitsinermut naleqqiullugu allatut ilinniagaqarfiusut tapersernissaannut periarfissiiffiusut pilersinniarlugit ilusiliisoqassaaq.
Init naleqquttut, atuartut pisariaqartitaannut naleqqussakkat atorlugit ilinniartitsinikkut sinaakkutissat, atuartut pitsaanerpaamik ilinniarnissaannut periarfissiiffiusut pilersissavagut.
Ilinniartitsinissamut avatangiisit imaattut pilersinnissaat siunnerfigineqarpoq; ”atuartut ataasiakkaat pisariaqartitaannik aallaaveqarnissarput, aammalu atuartunut ilinniagaqarusulersitsinissarput”
|
Allatut iliorluni ilinniagaqarneq
Atuartitseriaatsimik eqqarsaqqinnerit taperserniarlugit, aammalu atuartut ataasiakkaat aallaavigalugit atuartitsiffissanik pilersitsiniarluni, ininut atuartitsiffiusunut paasinnittariaatsit qimallugit eqqarsarnissaq pisariaqarsimavoq.
Atuarfinnik ullumikkut ingerlatseriaaseq tamakkerlugu aaqqissuuteqqinneqassaaq, aammalu atuarfimmi atuartitseriaatsinik tamatigoortunik qulakkeerisoqassaaq, taamaalillunilu atuartut pisariaqartitatik malillugit ilinniarsinnaassapput. Ilisimatusarnerni takutinneqarpoq, atuartut ilinniarnerminni aalasut annerpaamik pissarsisartut. Inini atuarfinni nalinginnaasuni nalinginnaasumik atuartitsinermi ilinniartitsisoq kisimi aalasuusarpoq.
|
Allatut iliorluni ilinniagaqarneq pillugu atuarnerugit
|
|
|
|
Avatangiisini atuartitsiffiusuni ilinniartitsisup sinaakkusersuisarnissaa ilinniartitsinermullu tunngavissanik pilersitsisarnissaa siunnerfigineqarpoq, kisiannili atuartut sulisartussaapput aalasartussaallutillu, ilinniarnerminni ujattuisuusussaallutik ilinniartussaallutillu. Taamaattumik ilinniartitsinissamut sinaakkutissanik, atuartut aalanissaannut atuarnerminnilu peqataanissaannut iluaqutaasussanik pilersitsisoqassaaq.
Illuni nutaani avatangiisitigut sinaakkutissat, inip atuartitsiffiup avataani allani ilinniarnissamut periarfissiiffiusut, aammalu atuartut ilinniartitsisullu allatut iliorlutik ilinniarnissaannut tunngaviliisut pilersinnissaannut periarfissarititaasut asseqanngitsuupput. Assersuutigalugu init atuartitsiffiusut tamarmik assersuutigalugu majuartarfinnik ingerlatitseqqiffiusussanik pilersorneqassapput, tassanilu atuartut suliassaminnik aallartitsinnginnerminni paasissutissanik tunioqqarneqartassapput. Taakku saniatigut init ataatsimoorfiit suliaqarfiillu, kiisalu issiaffissat minnerusut, suleqatigiilluni suliaqarnissamut piareersarfissat pilersinneqassapput.
Taamaattumik atuarfiup sananeqarnerani ilinniartitseriaatsit nutaat, inini atuartut pinnguarnissamut ilinniarnissamullu kajumissuseqalerfigisinnaasaanni ingerlanneqarnissaannut tapersiinissaq siunnerfigineqarpoq. Taakku ilaat aamma Ipad atorlugu suliniutip Kivitsisa-p ilagai. Tablet-ip atuartitsinermi atorneqalernerani atuartitseriaatsip periaatsit nutaat allaasullu atorlugit ingerlanneqarnissaanut nutaamik eqqarsarneq atuutsinneqalissaaq.
Aamma atuarfimmut nutaamut ikaarsaarnermut atatillugu Meeqqanut Atuarfinnullu Ingerlatsivimmiit sulisut piginnaanngorsarneqarnissaat, taamaalillutillu atuartitseriaatsimik allaasumik ingerlatsilernissamut piareersartinneqarnissaat eqqumaffigineqarpoq. Ilinniartitsisut atuartitsinernik naleqqussaaniarluni piginnaaneqarfinnik eqqortunik tunineqassapput, tassanilu atuartut suliassat imminnut isumallit suliassartaviinik naammassinninniarnerminni ilisimasatik piginnaaneqarfitillu atussavaat. Taamaalillutik tunniusimaneq kaammattuutaasartoq, aaqqiinissamullu allanut siunnersuuteqartoqarsinnaanersoq paasisassavaat. Iliuuseqarnerusinnaalissapput, taamaalillutillu siunissami assatik qaratsatillu, kiisalu pisinnaasatik takorluuisinnaanertillu atorlugit sulisinnaalissapput.
|
Atuartunut sinaakkutissat toqqissisimanartut ineriartortitsisullu – annertuup iluani annikitsoq
Atuarfik 1.200-t tikillugit atuartoqarsinnaammat, atuarfimmi avatangiisini sinaakkutissat atuartut tamarmik immikkut ulloq atuarfiusoq tamakkerlugu toqqissisimaffigisinnaasaannik ilorrisimaarfigisinnaasaannillu sinaakkusiinissap aallunneqarnissaa pingaaruteqarpoq. Taamaattumik atuartunut ataasiakkaanut ataatsimoorfinnik mikisunik toqqissisimanartunillu pilersitsinissaq pingaaruteqarpoq. Tamanna pissutigalugu atuarfik ukioqatigiit akornanni ersarissumik immikkoortitsisoqassaaq, taamaalilluni atuartut tamarmik immikkut atuarfik nammineerlutik atuarfigigitsik misigisinnaassavaat, tamatumalu peqatigisaanik ukioqatigiit tamarmik imminnut atasutut, taamaalillunilu atuarfik tamanut ataatsimoorfiusoq misigissapput.
|
Atuartunut sinaakkutissat toqqissisimanartut ineriartortitsisullu pillugit atuarnerugit
|
|
|
|
Immikkut ittumik atuartitsivinni atuartunut aamma tunngatillugu, atuarfimmi immikkut ittumik atuartitsinerit ingerlannissaannut sinaakkutissat suli pitsaanerusut pilersinneqarnissaat kissaatigineqarpoq. Atuartut immikkut ittunik pisariaqartitallit aamma sinaakkutissanik pitsaanerpaanik, ilinniarnissamut toqqissisimanissamullu kaammattuiffiusinnaasut neqerooruteqarfigineqarnissaanissaat pingaaruteqarpoq.
Taamaattumik sinaakkutissanik, immikkut ittumik pisariaqartitaannik eqqarsaateqarfiusinnaasunik pilersitsisoqassaaq, tamatumalu peqatigisaanik aamma sinaakkutissanik, atuartut sinnerinut akuusinnaanissaannut ataatsimooqateqarsinnaanissaannullu tapersiiffiusunik pilersitsisoqassalluni. Tamanna ilaatigut imikkut ittumik atuartitsinermut immikkoortortaqarfimmik, siunertamut atorneqartussatut ilusilikkamik pilersitsinikkut anguneqassaaq. Tamanna ilaatigut nipit/akisunnerit immikkut ittumik iliuuseqarfigineqarnerinik, ininut minnernut immikkoortunulluunniit mikisunut immikkoornissamut periarfissaqartitsinermik, kiisalu tapertaasunut, isumaginninnermi siunnersortinut, atuartitsisunut angajoqqaanullu atugassatut allaffinnik ininillu oqaloqatiginnittarfinnik pilersitsinissamik isumaqarpoq.
Kisiannili immikkut ittumik atuartitsinermut immikkoortortaqarfik illup sinneranut atasuussaaq, taamaalillunilu atuartut atuarfimmut ilaasutut misigisimassapput, aammalu immikkut ittumik atuartitsinermut immikkoortortaqarfimmi atuaqatiminnut ornigunnissamut tassanngaanniillu qimagunnissamut periarfissaqassallutik.
|
Sulisut atuartullu – atuarfinnik atuartunillu paaqqinnittarfinnik kattussinissaq
Aamma Nuummi atuarfiup nutaap sananeqarnerani Atuarfik Ukaliusami aamma Atuarfik Samuel Kleinschmidt-imi sulisut atuartullu, kiisalu AKO Illu-mi aamma AKO Narsarmiutaq-mi sulisut meeqqallu kattunneqassapput.
Tamanna sulisunut, meeqqanut angajoqqaanullu annertuumik allannguisussaavoq.
|
Sulisut atuartullu – atuarfinnik atuartunillu paaqqinnittarfinnik kattussinissaq pillugu atuarnerugit
|
|
|
|
2021-p naanerani sulisut siunnerfigalugit kattussinissamut suliamik aallartitsisoqarpoq.
Perorsaasut ataatsimut ulloqartinneqarnerini suliffeqarfinni assigiinngitsuni sulisut imminnut ilisarisimanerulerniarlutik, aammalu sullivimmi pissutsinik ataatsimoorussanik pilersitsiniarlutik naapeqatigiissinneqarnissaat siunnerfigineqarpoq.
Tamatuma saniatigut perorsaasut ataatsimut ulloqartinneqarneri ukununnga atorneqarput:
- Suliap ingerlaneranut toqqissisimatitsilernissaq
- Atuarfissap sananeqarnera pilersaarutillu pillugit sulisunut paasissutissiineq
- Sullivimmi pissutsinik ataatsimoorussanik, takorluukkanik naleqartitanillu pilersitsinissaq
- Sulianut tunngasunik saqqummiussisoqarneratigut ataatsimoorlunilu sulititsinikkut nutaanik isumassarsiornissaq
- Sanaartorfimmut pulaarneq
- Atuartut kattunnissaannut pilersaarutit aamma angajoqqaanut paasissutissiinissaq pillugit suleqatigiinneq
- Init il.il. ilusilersorneqarnissaannut atortulersorneqarnissaannullu isumassarsiuineq
Suliaq Meeqqanut Atuarfinnullu Ingerlatsivimmit aallartinneqarpoq, aammalu 2024-mi atuarfiup atorneqalernissaata tungaanut ingerlasussaalluni. 2023-p aallartinnerani atuarfimmi nutaami Atuarfiup pisortassaa atorfinitsinneqassaaq, taannalu sulisut atuartullu kattunnissaannut suliap ingerlaqqinnerani suleqataassaaq.
|
Suliat aallarniutaasut – tunngavissat naleqartitanullu tunngaviusut pingaarnerit
Suliat aallarniutaasut 2018-imi aallartinneqarput. Sanatitsisunut siunnersortit Arpe aamma Kjeldsholm aammalu Orbicon Arctic suleqatigalugit suliassamut tamarmiusumut atuisussanut pilersaarut suliarineqarpoq.
Atuisussanik misissuinermi suleqatigiit Meeqqanut Atuarfinnullu Ingerlatseqatigiiffik, kiisalu atuarfinni pisortat, suleqatigiinnut pisortat, immikkut ittumik atuartitsinermi ilinniartitsisut perorsaasullu suleqataatillugit pilersinneqarput. Atuisussanik misissuinermi suleqatigiit 2018-ip aallartinnerani paasisassarsiorlutik Danmarkimut angalapput, tassungalu NCD-mi suliassanut pisortat, kiisalu sanatitsisunut siunnersortit peqataatinneqarput.
|
Tunngavissat naleqartitanullu tunngavissat pingaarnerit pillugit atuarnerugit
|
|
|
|
Suliassaqarfiit akimorlugit atuisussanik misissuinermi suleqatigiissitami atuisut pisariaqartitaasa sapinngisamik naammassineqarnissaat, aamma atuarfiup ulluuneranilu paaqqinnittarfiup sapinngisamik siunissamut qulakkeerneqarnissaat siunertarineqarpoq. Paasisassarsiorluni angalaneq takorluukkat pillugit sammisaqartitsinermik, suliap ingerlaqqinneranut aalajangersimasunik immersuiffiusussamik kinguneqarpoq.
ERSARISSUMIK ILINNIARTITSINEQ
- Illumi oqaaseq “ersarissumik ilinniartitsineq” taperserneqartussaavoq. Ersarissumik ilinniartitsineq, ilaatigut atuartut angusassaat siunnerfiginagit ilinniartitsinermi anguniakkat ersarissut atorlugit.
- Illu ingerlatitseqqiffiusinnaasunik, sammisaqartitsiffiusinnaasunik eqqarsaqqissaarfiusinnaasunillu initalersorneqassaaq.
ILLUP ILUANI SILAANNAQ PITSAASOQ
- Illu aallaqqaataaniit illup iluata silaannaanut aaqqiissutissanik, ilorrisimaarnissamik aallussiffiusunik salliutitsiffiulluni aaqqissuunneqassaaq.
TOQQISSISIMANEQ QANILAARNERLU
- Illu atuisut toqqissimallutik qanilaarlutillu misigiffissaannik sinaakkusersugaassaaq.
- Toqqissisimanissamut sinaakkutissat ilisarnaatigisat tassaasarput amerlanertigut ilisarnassuseq, paasiuminassuseq, atoruminassuseq ersarissuserlu. Tassalu illu iseruminartuussaaq, naleqquttuussaaq, qanorluunniit ukiulinnut angallavigissallugu sumiissusersiorfigissallugulu ajornaatsuussaaq.
ATAQATIGIINNERUP NUKINGA
- Illu perorsaanerup ilusianut perorsaariaatsinullu sulinermi atorneqarusuttunut tapertaassaaq.
- Illup iluata ataqatigiinnerata ingerlaarnera ataqatigiinnerup nukinganik illumilu tamarmiusumi– illup iluani avataanullu – suleqatigiinnermut nukittorsaataasaaq.
- Atuartut, angajoqqaat sulisullu akunnerminni ataqatigiinneri atuanngitsoortarnernut annikillisaassaq aammalu ilinniarnissamut sulinissamullu kajumissutsimik qaffassaassaaq ataqatigiinnermillu misigititsissalluni.
- Illup ilusiligaanerani sammisaqartitsinerit ataatsimoornerillu, atuartut ataasiakkaat tamatigoortumik ineriartornissaanut, namminersorsinnaanissaanut oqartussaaqatigiinnermillu paasinninnissaannut siuarsaataasut inissaqartinneqassapput, kiisalu meeqqat inuusuttullu ataqatigiinnernut ataatsimoornernullu pisussaaffiliisunut akuusinnaanermut ineriartornerinut iluaqutaassallutik.
INITUSSUSEQ
- Sumiiffik, kikkunnut tamanut inissaqartitsiffiusoq
- Akuutitsiffiusoq
- Oqartussaaqatigiiffiusoq innuttaaqataaffiusorlu – najukkami avatangiisit
AALASARNEQ QASUJAALLISARNERLU
- Illu nutaaq atuartut sulisullu ulluinnarni aalasinnaanerinut qasujaallisarsinnaanerinullu tapertaassaaq.
- Illumi aalanissamut unammilligassaqarnissamullu periarfissat pitsaasut ilaatinneqassapput.
SULIFFEQARFIK PILERINARTOQ
- Illumi nutaami sullivimmi avatangiisit nutaaliorfiusut, sulisussanut pilerinarsinnaasut suliinnartitsisinnaasullu neqeroorutigineqassapput.
- Sulisunut sanaartukkami teknikkikkut aaqqiissutissat, ulluinnarni sulineq sinnerlugu atorneqarsinnaasut, aammalu ataatsimooqatigiinnissamut tapertaasut pigineqassapput.
- Sinaakkutissat naleqquttuussapput, inissaqartitsiffiullutik, aammalu sulianut assigiinngitsorpassuarnut tapertarineqartussatut ilusuligaassallutik, taakkununngalu ilinniartitsisut piareersartarneri, ataatsimiittarnerit inillu oqaloqatigiiffiusut ilaatinneqarput.
|
Ulluunerani paaqqinnittarfimmut takorluukkat
Kommuneqarfik Sermersuumi ulluunerani neqeroorutissat qaffasissumik pitsaassuseqarlutik meeqqat toqqissisimanissaannut, peqqissusaannut, ineriartornerinut ilinniarnerinullu tapertaapput.
Ilisimatusarnermi ulluunerani neqeroorutini ilikkagaqarsinnaanerit, meeqqat inuunerminni kingusinnerusukkut naammassisaqarsinnaanerinut pingaaruteqartorujussuusut takutinneqarpoq – pingaartumik meeqqanut immikkut ajornartorsiortunut. Tamanna tunngavigalugu kommunip kinguaariippassuit tulliuttut kommunimi ulluunerani neqeroorutinik atuinerminni ilorrisimaarnissaannut ineriartornissaannullu sinaakkutissanik pitsaanerpaanik pilersitsinissaa pingaaruteqartorujussuuvoq. Taamatuttaaq illut, meeqqat ukioqanngitsuniit arfinilinnut ukiulinnut perorsaanikkut ineriartortitsiffissatut neqerooruteqarnissamik siunertaqarluni sanaajusut tamatuma iluatsinnissaanut pingaarutilinnik sinaakkuteqartussaapput.
Paaqqinnittarfiup titartarneqarnerani avatangiisitigullu sinaakkusersorneqarnerani perorsaanikkut suliassat pitsaanerpaamik ingerlanneqarnissaannut naammassinneqataaffiussapput.
Illup titartarneqarnera perorsaanermullu tapertaasumik ilusilerneqarnera
Kommunimi ulluunerani paaqqinnittarfiit nutaat titartarneqarnermikkut perorsaanermut tapertaassapput, aammalu meeqqat ineriartornissaannut kaammattorneqarnissaannullu sinaakkutissat pitsaanerpaajussallutik. Ulluunerani paaqqinnittarfik nutaaq meeqqanut ukioqanngitsuniit arfinilinnik ukiulinnut sanaajuvoq, aammalu silarsuaannut naleqqussagaavoq, taamaalillutillu inini, pinnguarnissamut paasisassarsiornissamullu kaammattuiffiusuni ilorrisimaarsinnaassapput ineriartorsinnaassallutillu.
|
Illup titartarneqarnera pillugu atuarnerugit
|
|
|
|
Illup ilusiligaanerani ataatsimoornissamut inissaqartitsisoqarpoq periarfissaqartitsisoqarlunilu, taakkunanilu meeqqat ukiui inaallu akimorlugit naapitsinneqarsinnaassapput, kisiannili aamma meeqqat ataasiakkaat tunuarfeqarnissamut aammalu namminneq silarsuartik pillugu eqqarsaqqissaarnissamut periarfissaqartinneqassapput.
Paaqqinnittarfimmi angisuumi eqqarsartaatsip ‘annertuup iluani annikitsoq’-p, tassalu mikisoq tassaalluni ‘uanga najugassara’, angisoorlu tassaalluni ‘tamatta najugarput’ ilaatinneqarnissaa pigiinnarneqarnissaalu pingaaruteqarpoq.
’Annertuup iluani annikitsoq’ qulequtaavoq, paaqqinnittarfimmi angisuumi qanitanik tunngaveqarneq pigiinnarniarlugu immikkoortunik mikinerusunik pilersitsinissamik kissaateqarfiusoq. Taamaalilluni meeqqat avinngarusimasumi sumiiffinnik mikinerusunik ininillu immikkoortunik, pisuni immikkut ittuni tunuarfigisinnaasaminnik nassaarnissamut periarfissaqassapput.
Tunngaviusumik meeqqat tamarmik aalajangersimasumik aallaaveqartussaapput, tassalu sumiiffimmik attuumassuteqarfigisaminnik, inersimasut ikinngullu aalajangersimasut ilagalugit ataatsimoorfigisinnaasaminnik.
|
Tunngaviit
2021-mili Meeqqanut Atuarfinnullu Ingerlatsivimmi paaqqinnittarfiit ilusilersorneqarnissaat annertusisamik aallussimavaat. Ilusiliinermi sulisut suliffimminni avatangiisiinik pitsanngorsarneqassapput, aammalu meeqqanut sinaakkutissat pitsaanerpaat pilersinneqassallutik. Meeqqat mikisut atortunik misissuillutik, meeqqanillu allanik peqateqarlutik ilikkartarput. Taamaattumik meeqqat avatangiisiisa timikkut, eqqarsartaatsikkut, inooqatigiinnikkut misigissutsitigullu ineriartortitsiffiusinnaanissaat pingaaruteqarpoq.
|
Tunngaviit pillugit atuarnerugit
|
|
|
|
Init ilusilersugaanerpiaanni Tunngaviit arfineq marluk, Kommuneqarfik Sermersuumi perorsaanikkut sulianut atorneqartut taperserneqarsinnaassapput.
Tunngaviit aqqutigalugit perorsaasutut atorfillit meeqqat pinnguarnerinut akuunissaasa pingaaruteqassusia erseqqissarneqarpoq. Taamaalilluni oqaasii, eqqarsartarneri imminnullu naleqqussarsinnaaneri ineriartortinneqartarput.
Tunngaviit arfineq marluk
- Ataatsimoorluni pilersitsiffiusunik sammisaqarneq
- Oqaatsitigut ineriartorneq aamma allassinnaanerit atuarsinnaanerillu aallarnisarneqarneri
- Ataqatigiissitsilersinnaaneq
- Apeqqutit aqqutigalugit pisariusunik eqqarsarneq
- Oqaloqatigiinnikkut ilinniarneq
- Ilusilersuineq, Takusassiorneq aamma Saqqummiineq
- Sammisat meeqqanit aqunneqartut
Perorsaanermi sulisut Tunngaviit tunngavigalugit sulisinnaanissaannut tapersersorniarlugit init sammisaqartitsiffilersorneqassapput. Ini sammisaqartitsiffilik assersuutigalugu atuarnissamut, aalanissamut, eqqumiitsuliornissamut aamma katiterinissamut ilusilersuinissamullu immikkoortortalerneqarsinnaapput.
Ulluunerani paaqqinnittarfinni Tunngaviit tunngavigalugit sulineq ingerlaavartuussaaq, tassanilu sulisut ingerlaavartumik piginnaanngorsarneqartassapput, kisiannili paaqqinnittarfiup nutaap illutarpiaa inillu ilusilersorneqarsinnaassapput, taamaalillunilu aallaqqaataaniit perorsaanikkut suleriaatsit tapersersorneqassapput.
|
Illup titartarneqarnera
Illup titartarneqarnerani pinngortitaq annertoorsuaq, alianaatsoq atoruminaassinnaasorlu isumassarsiorfigineqarpoq, tassungalu illup iluani initussutsit, meeqqap qanitamini toqqissisimasunik atorsinnaasunillu avatangiiseqarnissaa ilaatinneqarpoq.
Atuarfimmi Kalaallit Nunaanni pinngortitap oqaluttuassartaata inuunermut tunngaviunera aallaavigineqarpoq. Tamatuma peqatigisaanik illup iluata pitsaasumik silaannaqarnissaa, ulluunerani qaamanerup atorneqarnissaa initussutsillu alianaatsut, inuit inuuffigisinnaallugit ilorrisimaarfigisinnaasaat sallertut pingaartinneqarpoq. Atuarfik illoqarfimmut ilisarnaataassaaq, aammalu illoqarfiup immikkoortuanut ilaaginnartutut isikkoqassaaq, tamatumalu peqatigisaanik nunamut sumiiffigisaminut qanilluni inissisimassalluni.
|
Illup titartarneqarnera pillugu atuarnerugit
|
|
|
|
Annertuup iluani annikitsoq
Atuarfik ilutsimigut pingaarnertut immikkoortunut mikisunut agguagaassaaq, “illunut”, ukioqatigiiaat akornanni ersarissumik agguagaassalluni. Taamaalilluni atuartut tamarmik immikkut “atuarfiup iluani atuarfimmi” atuartutut misigisimasinnaassapput, aammalu ataasiakkaanut ataatsimoorfinnik toqqissisimanartunik mikisunik pilersitsisoqassaaq.
Silami nunaminertat
Aamma atuarfiup Nuummi illoqarfimmi inuunermut pioreersumut atasunngortinneqarnissaa, aammalu Nuup illoqarfissuartut immikkooruteqarluinnarneranut tapertaasutut inissisimanissaa pingaaruteqarpoq.
Illup titartarneqarnermini pingaarnermi saaqannginnissaa tunoqannginnissaalu takorloorneqarpoq, taamaattumillu silami aneerfissat illoqarfiup innuttaasa, qanorluunniit ukioqaraluarunik ataatsimut aalaffiusunik sammisaqarnissaannut kajungernarput. Silami nunaminertat ukiup qanorluunniit iluani atorsinnaassapput, aammalu innuttaasunut illoqarfiup immikkoortuatut toqqissisimanartutut ornikkuminartutullu pilersinneqassallutik.
Silami aneerfiit atuarfiup illoqarfimmi katersuuffittut nutaatut atuunnissaanut pingaaruteqarput – tassani kikkut tamarmik persuarsiorfiunngitsumik najuunnissaannut, pinnguarnissaannut sammisaqarnissaannullu qaaqquneqarsinnaassapput, aammalu tassani silami sammisaqarfiit, illoqarfimmi suli nassaassaanngitsut, ataatsimoorfinnik nutaanik pilersitsiffiusinnaasut neqeroorutigineqarsinnaassapput.
Sumiiffimmi nunap ilusii – Nuup qeqqani narsarsuarmi manissumi – sammisaqarfiit annertuut atorneqarnissaannut periarfissiiffiussapput, aputeqaratik arsarfigiuminarsinnaassapput, aammalu ukiuunerani assersuutigalugu Nuummi apummik ilusilersuinermut aamma orpiup ikinnissaanut atorneqarsinnaassallutik.
|
