Inuiattut ullorsiorneq 2018/Asii Chemnitz Narup

Eqqumiitsuliortunut timersortartunullu nersorinnissut.

Asasakka nunaqqatit, tamassi iterluarsimagisitoq  – inuiaqatigiittut nalliuttorsiortarnitta kusanarnerpaat ilaannik nalliusseqatigiartorluta aggerassi qujanarujussuaq.

Ullumikkut silap qanoq ikkaluarneraluunniit soqutaavallaanngilaq, seqinnarippat, masannarpat nittaalarpalluunniit.

Ullumikkummi Nunatsinnut tunngasut tamaasa nalliuttorsiutigaavut – nalliuttorsiutigaarput nuna alianaatsorsuaq assigiinngitsorpassuarnik kiinnersinnaasoq.

Nunatsinnut asanninnerput  qilassuarmut allaaqqissorsuarmut seqinnarissuarmullu tunngassuteqaannanngilaq.

Aammalumi anorersuaqarpoq, siku sermersuillu, aasarissup qaammarinnera, ukiup qaamarngisa nikerarneri, tamakkulu tamaasa asaqaavut sakimmeralugillu, aammalu qaqqarsuatta kusanaqisut assigiinngitsorpassuartigut kinnerfigaluta kusanassutsiminnik tunniussuuttagaat asaqaavut.

Nunatta peqqarniitsorsuusarnera, saamalluinnarlunilu sallaattarnera uummatitsigut asaqaavut. Nunarput sutigut tamatigut, uatsinnullu tunniussuutai tamaasa asaqaavut.

Aap, Nunatsinnut qujarusuummerlunga misigaanga – qujanaq nunagigakkit. Uatsinnut misigititsinernut illiniliuussinernullu qujanaq.

***

Illerngillu uatsinnut sunniuteqartartut taagakkit:

…….ilississaaq maluginiarpisigt suut tamarmik naajorarlutillu alliartorneri – eqqumiitsuliornikkut kulturikkullu ingerlaarnitsinni.

Ileqqutoqqavut kulturikkullu kingornutavut takkussuuteqqilersut, aammali nutaanik periuseqarlutik iluseqarlutillu?

Pisoqqat tupinnartumik nutaamillusooq inuuneqalerlutik Nunatsinnut nutartikkamut takkussuutut.

Nipit eqqumiitsuliornermik erinnersaartutullusooq nipiliortitsisut amerliartuinnarput atitusiartuinnarpullu.

Killittinnartuusoraara nunatsinni inukikkaluaqaluta taama amerlatigisunik nukittutigisunik atitutigisunillu eqqumiitsuliornermik suliaqartoqaratta.

Nunarput isiginnaartitsisarfeqarpoq, assilialianik eqqumiitsuliortoqarpoq, qiperuisartoqarpugut, nipilersortartoqarlutalu, taalliortoqarpugut, atuakkiortoqarluta allarpassuillu.,

Tamarmik inoqarfinnut ataasiakkaannut sorlaqarfeqartunik.

Nunarput eqqumiitsuliornermik sulilaqartunut anersaakkut sunniisarmat; eqqumiitsuliortullu pinngorartitsisinnaanerannik nukimmik pigisaqalersittarlugit.

Nunarput inuit iluminni eqqumiitsuliorusussutsimik pigisaqalersittarpai.

Uatsinni kulturi sikkerartuarpoq  – ukiorlu naallugu sikkerartarpoq.

Isumaqarpunga ilaatigut eqqumiitsuliornikkut pisuussutivut taamaattussaannaasutut isumaqarfigilersarivut – taamaattussaannartulli isumaqarfigilinngisaannartigu.

Eqqumiitsuliorneq kulturilu paaqqutarisassaapput isumagineqarlutillu.

Eqqumiitsuliorneq tamatta ataatsimoorullugu akisussaaqatigiiffigaarput; akisussaaffillu angeqaaq, tassami eqqumiitsuliorneq kulturilu tassaammaata qitornatsinnut ingerlateqqitassavut.

Tamakkuupput uagut nunatut inuttut kulturikkullu tumiliornivut nipivullu kinguaariinniit kinguaariinnut ingerlateqqittakkavut.

Uagorpiaq nalitsinni pisimasut assilineri, kingornutassiassavut. Eqqumiitsuliornerup kulturillu paaqqutarijuarnissaa pingaaruteqartuuvoq.

Inuup timiusaq kisiat inuussutigisinnaanngilaa, tamannalu pingaartumik aamma meeqqanut atuuppoq.

Meeqqattaaq kulturilerinissaminnut pisinnaatitaaffeqarput, tamannalu uagut aalajangiusimajuassavarput, tassami taakku oqaasiisigut eqqarsaataasigullu nunatta siunissaa ilusilersorneqassammat,

Nunallu nipaa nukittunerpaaq kulturilerinermit aamma eqqumiitsuliornermeersuukkajutarpoq – 1970-ikkunni SUME-kut nunatta nipaattut sunniutaat eqqaaginnartigit.

Eqqumiitsuliornerup nipaa kimeqaqaaq naliitsuullunilu. Tamakkulu ataatsimoortilersarpaatigut.

Eqqumiitsuliat attortinnartut, qamuunalu pisuunerulersitsisartut pigaavut. Eqqumiitsuliat apeqqusiisut takorusunngisanillu ammasumik uparuaasartut uititsisartullu pigaavut.

Eqqarsaatitsinnik qamanngaanneersunik eqqumiitsuliornermut kulturilerinermullu qujamasulluta aallartitsisa, inuiattut ullorsiornerput taamatut atorluartigu.

Eqqumiitsuliortunut: qujanaq inuunerput ilorleq pisuunngortittarassiuk, siunissamullu neriuutigisatut takorluukkatsinnik kingoqqiffitsinnillu eqqaasittarluta.

Tamanut: Eqqumiitsuliat atorluartigit – eqqumiitsuliat pinngorartsitsigit – eqqumiitsuliat ammaatsigit.

***

Alla ulluni makkunani uatsinnik tiguaaruloortoq pissangatitseqisorlu malinnaaffigisarput tassaavoq assamik arsarluni pissartanngorniunnerit.

Ippassaanikkunni nunatta Uruguayimut unamminera qiiaammernartumik pissangatitsivoq. Pikkunartumik unammineq, isiginnaartugissaarluinnaqqissaarnerlu.

Ullumikkullu inuiattut ullorsiornerput ilutigalugu Pan Am-imi assammik arsartartutta pikkorissorsuit unammisarnerini illoqarfipput tamarmi pissanganerup pianik aalaaluttuinnaasartoq – tulluusimaaqqinnerusoqarsinnaasanngilaq.

Unamisarnerni tulleriinni tapersersuilluta nilliallutalu suaartartarpugut, pissanganerup pianik sianijutikassavut erfattuinnagortillugit – illersuigaluarnermik.

Kalaallit qalipaataannik atikkersortarpugut, unammisartuvut pikkoreqisut tapersersungaarlugit nilliasarluta, soorlusooq ullut unammiffiit tamarmik tassaasartut inuiattut ullorsiorfiit.

Tamakku tulluusimaarutigeqaakka – taama pitsaatigisunik qaffasitsigisunillu pisinnaassusilinnik kalaallinik unammisartoqaratta.

Aammali nunatut illoqarfittullu aammaarluta takutikkatsigu, pisussanik angisoorujussuarnik aaqqissuussillutalu ingerlatsisinnaanerput, inuppassuit peqataaffigalugulu katersuuffigisaannik.

Nuannerluinnartumillu naliitsumik misigisaqarfigisaannik.

Pan Am tassaavoq nunarsuarmioqatigiinni timersornikkut pissartanngorniunneq Nuummi ingerlanneqartoq siulleq. Ukiut marlussunnguit matuma siornatigut Arctic Winter Games ingerlappavut. Maannalu tassa Pan Am ingerlapparput.

Timersornerup uatsinnik inuiaqatigiittut ataatsimuulersitsisarnera nuannersuuvoq, ataatsimoorluinnassutsimik misigisitsisartoq.

Ullumikkut 21. juni, qutsaviginiarpakkattaaq inuppassuit nukippassuarnik atuillutik Pan Am-imi suleqataasut, pisumullu nuannersorsuarmut kusanarluinnartunik avatangiisiinik pilersitseqataasut.

Piffissami nalitsinni assortuunnernik isumaqatigiinnginnernillu sakkortuumik pilersitsiffiusartumi – maanna ataatsimooqatigiilluinnarnerput, minguilluinnartumillu peqatigiinnerput, nuannaarutigilluaqqissaartariaqarparput.

Unamminissat sinnerini unammisartuvut tapersersungaarlugit isiginnaariartarumaarpakka.

Qujanaq ullumikkut maannga aggerassi. Ullumikkut ullumi nuannersumi, Kalaallit Nunatsinnut asanninnissinnik,  tamatta avitseqatiginiarluta aalajangernissinnut qujanaq.

Inuiattut ullorsiornitsinni pilluangaaritsi/-ta, ullorsiorluarisi!