Kommunimi qinersineq 2017-p kingorna Kommunalbestyrelse ulloq siulleq aallarniutigalugu meeqqat inuusuttullu atugarliortut pillugit suliniuteqarneq pitsanngorsarniarlugu oqartarneq iliuuseqarfiginiarlugu kissaatigaat. Inuit Ataqatigiit, Demokratit Atassullu politikkikkut suleqatigiinnissamik isumaqatigiissut ilaatigut aallaavigalugu suliassaqarfimmi immikkut ittumik siuariartortitsinissaq kissaatigineqarpoq, ilaatigut Isumaginninnermut, Naligiisitaanermut Inatsiseqartitsinermullu Qullersaqarfimmi inatsisitigut isornartunik Nakkutilliinermut nalunaarusiat marluk pisooqataallutik ingerlanneqarpoq: Ittoqqortoormiit, Paamiut Nuummilu meeqqanut suliassaqarfiup iluani Isumaginninnikkut malittarisassat suliarineqarnerinut tunngatillugu nakkutilliineq kiisalu Tasiilami meeqqanut susassaqarfiup iluani Isumaginninnikkut malittarisassat nakkutiginerannit malitseqarnissaq.

Ineriartortitsinermut pilersaarusiap uuma ilusilersuutigaa, qanoq Meeqqanut Ilaqutariinnullu Ingerlatsiviup politikkikkut meeqqat ilaqutariillu suliassaqarfiani piffissami 2017-miit decembarip qaammataanut 2018-p tungaanut ineriartortitsinissamit kissaateqarnerup pilersinneqarnissaa issanersoq.. Pilersaarusiap immikkoortoorartaasa pitsaassusaat 2017-mi suliniuteqarneq eqqarsaatigalugu qaffasippoq 2018-milu suliniut pitsaannginnerulaarlutik.. Tamanna pissutaavoq, 2018-mi suliniutit meeqqanut ilaqutariinnullu suliassaqarfiktamakkerlugu kiffartuussinermi misissuinissaq: Aatsaat susassaqarfik misissorneqareerpat, annertussusaata pitsaassusaata pisariaqartitaatalu ilisimaneqalereernerata kingorna ingerlatsivimmit immikkoortortaqarfiup ilai ataasiakkaat ineriartortitsinermut pilersaarusiap mikisualuttortai ilanngullugit suliarineqarsinnaapput. Kiisalu 2018-mi meeqqat inuusuttut ilaqutariillu pillugit politikkeqarnissaq suliarineqartussaavoq. Politikki taanna meeqqanut ilaqutariinnullu suliassaqarfiup politikkikkut immikkuullarittumik pinngorsaatigissavaa, pingaarnertut politikkikkut suleqatigiinnissamik isumaqatigiissummit naleqqiullugu.

Meeqqanut Ilaqutariinnullu Ataatsimiititap ulloq 9/8 2017 Ineriartornissamit pilersaarusiaq oqallisigissavaat.

Politikkikkut pinngorsaatissaq

Politikkikkut anguniakkanit isumaqatigiissut ”Kommuneqarfik Sermersooq – kommune illoqarfittut pingaarnersaqarfik siumukarfiusoq. Siuariartorneq – Toqqissisimaneq– Inerikkiartorneq” meeqqanut ilaqutariinnullu tunngasunik ineriartortitsinissamut ukiuni sisamani tulliuttuni aallaaviussaaq.

Meeqqanut inuusuttunullu atugarliortunut suliniutit annertuumik pitsanngorsaavigineqassapput. Isumaqatigiissutaasumi siullersatut suliassaqarfiit ukkassaasussat makku takuneqarsinnaapput:

Siusissumik suliniuteqarneq aqqutigalugu meeqqanut inuusuttuaqqanullu navianartorsioqqajaasunut suliniutit annertusarnissaat – aamma meeqqanut tamanut pitsaasunik nalinginnaasumik neqerooruteqarnissaq.

Siusinnerusukkut Meeqqanut ilaqutariinnullu politikki, pilersitseqqinnissamullu pilersaarusiaq aamma ineriartortitsinermi pilersaarut nalinginnaasumik pinngorsarneranut atuupput, ima:

  • tunngaviusumik angajoqqaat akisussaaffigigaat, meeqqaminnut isumassuinissaq
  • suliniut akuutitsinnginnerusoq toqqarneqaqqaassasoq
  • Kommuneqarfik Sermersooq meeqqap ilaqutai attaviilu akuutillugit pinaveersaartitsinertalimmik ataatsimut paasinarsakkamik sulissasoq

Kukkunersiuisut nalunaarutaat

Kommunip kukkunersiuisuisa meeqqanut inuusuttunullu susassaqarfimmut tunngasoq 2014- meersoq ingerlatsinermut kukkunersiuisut nalunaarusiaat tallisitaq, soorlu aamma sulianit uppernarsaasiornissap pitsanngorsarneqarnissaanut pisariaqartitsineq tikkuarpaat kiisalu susassaqarfimmi aqutsisunit nakkutilliineq suliamut ilisimannittumit pilersitsinissap pisariaqartinneqarnera.

Nakkutilliinermi nalunaarusiat isornartut

Juunip qaammataagaa 2017 Kommuneqarfik Sermersooq nakkutilliinermut nalunaarusiat marluk tiguai, tassani sualummik takuneqarsinnaalluni Nuummi meeqqat pillugit sullissinernut tunngasut ilimagisamik isornartoqarnerujussuusut nalilerneqarsimasut.

Ilanngussami 2-mi nalunaarusiani taakkunani marluusuni innersuussutit tamakkerlugit tulleriiaartumik oqaaseqarfigineqarsimapput, soorlu aamma ilanngussaq 1-p qulequtaani innersuussutit ataasiakkaat immikkut sorlermut ingerlanneqassanersut takuneqarsinnaasut.

Meeqqanik ikiorsiisarneq pillugu inatsit nutaaq

Juulip qaammataataa aallaqqaataani 2017 Meeqqanik ikiorsiisaneq pillugu inatsit nutaaq atuutilerpoq. Inatsisip nutaap atuutsilernera aamma ineriartornermi pilersaarusiamut ilanngunneqassaaq.

Ineriartortitsinermi pilersaarut sumik imaqarpa?

Ineriartortitsinermi pilersaarut meeqqanut, inuusuttunut ilaqutariinnullu tunngasut suliat tamakkerlugit imarai.

Nakkutilliinermi nalunaarusiat isornartut pingaartinnerusimavaat oqartussaanermut tunngassutillit kisianni suliassaqarfimmut suliniutip iluaqutaanissaa aalajangeeqataanissaalu, ikiuutaasinnaasut isiginiarneqartassapputtaaq, atoriaannaat - annertussusissaa eqqarsaatigalugu aamma imarisaa eqqarsaatigalugu.

  • Ikiuutaasinnaasut atorfissaqartinneqartut tigoriaannaappat?
  • Imarisassai eqqortut tassaniippat aamma eqqortumik akisussaaffigineqarpat?

Taamaalisukkut isigisariaqarportaaq qanoq suliassaqarfimmi pisariaqartitsineq tunngavigalugu sulisoqassanersoq, tassunga atatillugu paasiniaatitsinerit isummernissamillu kulturikkut suliaqarneq aqqutigalugu pinaveersaartitsinermut suliamut aamma tunngasut isigisariaqarnerat. Sulinermi tassanga iluatitsinngikkaanni meeqqat ajoqusersimasut asuli allanngoratik ingerlaannarnissaat - imaluunniit immaqa siunissami amerliartornissaat ilimanaateqarsinnaanerat.

Meeqqat ilaqutariillu suliassaqarfiani suliassat assulli pikkunarput Kommuneqarfik Sermersuup Isumaginnittoqarfiata ajornartorsiutit iluarsinissaat kisimi nammassinnaanngikkai.

Taamaattumik suleqatigiinneq pillugu immikkoortoq assut pingaaruteqarpoq: Namminersorlutik Oqartussat qullersaqarfii, Isumaginnittoqarfiup qullersaqarfia meeqqanullu suliassaqarfiini peqatigiiffiit Naalagaaffiimmit aqunneqanngitsut, peqatigiiffiit suliamut tunngasut, aap suliniuteqartut tamaasa, peqataallutik suliassamit iluarsiinissamut ilanngussinnaasut, Kommuneqarfik Sermersuup matuminnga suliniummut pingaarutilimmut suleqatiginissaat kissaatigaa.

Taamaattumik aamma suliniutip pingaarnersiornissaa pisariaqarpoq taamaalilluni pissutsinut tunngasut tuaviuussassaanerusut siulliullugit ukkanneqartariaqarnerat. Tassunga atatillugu pingaarnersiornissaq annertusarneqassaaq:

  1. siullerpaamik qulakkeerneqassasoq suliassat nutaat eqqortumik suliarineqarnissaat
  2. tulliatut pingaarnersiorneqassapput suliassat pioreersut suliarineqarnerisa nalilersoqqinneqarnissaat
  3. kiisalu neqerooruteqarneq aqqutigalugu anguniakkat imaqqortussutsillu naleqqussarneqarnissaata sulissutigineqarnissaat

Pingaarnertut piffissatut pilersaarut

Politikkikkut 2017-p sinnera 2018-llu naanera ilanngullugu ineriartortitsinermi pilersaarusiaqarnissaq kissaatigineqarpoq.

2014-mili suliassaqarfik assut suliarineqarpoq naatsorsuutigineqarsinnaavorlu meeqqanut inatsisip nutaap nalunaarusiorneqarnera aatsaat 2017-mi ukiakkut imaluunniit 2018-mi upernassakkut inerneqarumaartoq.

Suliassaqarfik 2018 naatinnagu ersarissumik inerniliinermik takutinneqartussaassaaq taamaattorli siunnersuutigineqarpoq, suliniutip ataatsimut allineqarnissaa pillugu takutinneqarnissaa 2020-p naaneranut pissasoq.

Ineriartortitsinermut pilersaarusiap taamaalilluni suliassaqarfiit tamaasa imarissavai – taamaattumillu aamma suliniut assut annertulluni, tassungalu atatillugu piviusunngortinnissaanut piffissaq annertooq atortariaqartoq.

Suliniutit arlallit aallartereerput – amerlanerillu pilersaarutaapput - susassaqarfimmut kommunimi suliniutit nukittorsarneqarnissaat siunertaalluni.

Tunngavissat pitsaanerpaat anguniarnerini suliniutit tigussaasut nalilersornissaannit pisariaqartitsineq pillugu suliniutit kiffartuussinermi misissoqqaarnissaat pisariaqarallarpoq taamaalilluni kukkusumik nukiit atorneqannginniassammata.

Aammattaaq Aningaasaqarnermut Ataatsimiititap meeqqat inuusuttullu suliassaqarfii ingerlatsinermut kukkunersiuinissamut tallissamut 2017-mi toqqarsimavaat.

Nukissanik pitsaanerpaamik atorluaanissaq anguniarlugu, taakku misissuinerit ataqatigiisinnissai toqqarneqarpoq, imaalillugu taakku inernerat ataatsimut ineriartortitsinermut pilersaarusiap ineriartortittuaannarnissaanut pitsanngorsaqqittuaannarnissaanullu tunngavissat pitsaanerpaat pilersinneqarnissaat.

Taamaalilluni kiffartuussinermi/ingerlatsivimmi kukkunersiuineq makku imarissavai:

  • Politikkikkut aqutsinermi tunngavissat
  • Fællesområdet (strategi, organisation og ledelse)
  • Ataatsimut suliassaqarfiit (periutsit, aaqqissugaaneq, aqutsinerlu)
  • Oqartussaasut suliassaqarfii (nukissat, piginnaasat, ingerlariaatsit ikiuutaasussallu)
  • Iliuuseqartussat suliassaqarfii (Meeqqanut Ilaqutariinnullu sullissiviit, meeqqat angerlarsimaffii nukissat eqqarsaatigalugit allanik ilallugit, piginnaaneqarneq iliuutsillu)
  • Oqartussaasut iliuuseqartussallu akunnerminni sikkinik attaveqarnermullu tunngasut (Ilaatigut Meeqqanut Ilaqutariinnullu sullissiviit kommunimilu aaqqiissutit allat, ilaatigut avataaneersut Namminersorlutik Oqartussat ulloq unnuarlu paaqqinnittarfii Paaqqinnittarfiillu Nammineq pigisut)
  • Illup iluani allanik suleqateqarneq (ingerlatsiviit allat)
  • Avataanit allanik suleqateqarneq (politiit, kajumissutsiminni suleqataasartut peqatigiiffii, soqutigisaqatigiit il.il.)

Siunnersuutigineqarpoq KS-p Deloitte kiffartuussinermi misissuineq/ingerlatsivimmi kukkunersiuineq ingerlassinnaaneraa qinnuigissagaa.

Maaji qaammataagaa 2017 Kommunalbestyrelsip aalajangerpaa meeqqanut suliassaqarfiit aaqqissuusaanerat allanngortinnissaat suliniutit nukittorsarnissaat siunertaralugu, ilaatigut meeqqat atugarliortut pillugit (meeqqat ilaqutariillu susassaqarfiini) ilaatigullu nalinginnaasumik suliassaqarfiit (Atuarfiit, ulluunerani paaqqinnittarfiit sunngiffimmilu susassaqarfiit).

Aalajangiussaq taanna aalajangiunneqarpoq, maannamut aaqqissuussaanerup ingerlanneqarnera meeqqanut suliassaqarfiit katitigaanerat nassuerutigineqarnerata kingorna. Maannamut Meeqqanut Ilaqutariinnut, Atuarfinnullu Ingerlatsivik maajip qaammataagaa 2017 agguataarnissaa taamaattumik aallartisarneqarpoq.

Ingerlatsivik nutaaq

MI-ingerlatsivimmik pilersitsinerup kinguneraa meeqqanut ilaqutariinnullu suliassaqarfiit aqutsisoqarfia annertunerulersoq. Suliassaqarfik namminerisaminik pisortartaarpoq soorlu aamma sulisut amerlisut kiisalu aamma fagcheffinik marlunnik suliassaqarfiup ineriartortinnissaa ingerlatsineralu qularnaatsumik ingerlanneqarnissaa pillugu sulisoqalersoq.

Aaqqisuussaanerup allanngortinneqarnera aqutsisullu amerlineri aaqqissuusaanerup aqqutaa tamaat ilanngullutik amerlissapput.

Pisortap fagcheffimminut tunngatillugu sinaakkusiinermi pilersitsinissamit, ineriartortitsinerup aallartisarneqarnissaanut, akuutitsinermi malinnaaneq, nakkutiliinermi, ikiuinermi ilisitsersuinermi il.il. suliassaqarfiit killeqarnerugaluartut periarfissaqassaaq.

Assigisaanik fagcheffit tunngaviusumik akisussaaffiisa ikilinerisigut immikkoortortaqarfiit pisortaannut tapersersuinissamit, nakkutilliinissamit il.il. pitsaanerusumik periarfissaqalissapput.

Suliassaqarfittaaq nukittorsaataasumik ataqatigiissaarisoqalerpoq.

Kiisalu pilersaarutaavoq qitiusumik pisortanik marlunnik Tasiilami Paamiunilu pilersitsinissaq illoqarfinni suliatigut akimut aammalu akimut aaqqissuusaanermi suleqatigiinneq nukittorsarnissaat siunertaralugu.

Ingerlatsivimmik nutaamik pilersitsinissamut ilaavoq suliniutit sammisassallu allat amerlasuut, ilaatigut allaffik nutaaq pilersinneratigut aamma nammineq missingersuutinik atugassanik pilersitsineq1.

Kulturikkut suliniutit – akisussaassuseq ukkallugu

Ittoqartoormiit, Nuuk Paamiullu pillugit nakkutilliinermi nalunaarusiami takuneqarsinnaavoq, meeqqanut ilaqutariinnullu suliassaqarfiit ingerlatsiviup ilaanut tunngasoq, suliassamut naammassinnissinnaaneq pillugu sulisut ilaat akisussaassuseqarnerisa nukittorsarneqarnissaannit pisariaqartitsisut.

Chefgruppe nutaap tamanna ulloq siullermiit AKISUSSAASSUSEQ ingerlaannartumik aaqqissuussaanermi naleqartitaq ukkanneqarnissaa suliassanngortissimavaa.

Ingerlaannartumik akissussaassuseq ukkanneqarneranit, immikkuullarittumik suliniummik aallartitsisoqarpoq ingerlatsiviup ilaanit kulturikkut allanngortitsineq pilersinnissaa siunertaralugu. Suliap ingerlarnga, ilusilerneqarsimasoq oqartussaasut immikkoortortaqarfianni (BFA) Nuummi ingerlanneqarpoq. Suliap ingerlarnga assingusoq suliniutit toqqakkat allanut tunngasut pilersaarutigineqarput, tassani ajornartorsiutit assingusut takuneqarsinnaapput.

Tunniussaq Inernerit Pissarsiassat
Immikkoortortaqarfik tamakkerlugu suleqatigiit ingerlarnga 1 Immikkoortortami unammillernartunik ataatsimut isiginninneq Immikkoortortami sulineq pitsanngoriarnissaanut sunniuteqarnerulernissaanullu ingerlarngata allanngortinnissaanut pisariaqartitsinerup akuersaarneqarnera mere effeImmikkoortortami sulineq pitsanngoriarnissaanut sunniuteqarnerulernissaanullu ingerlarngata allanngortinnissaanut pisariaqartitsinerup akuersaarneqarnera
Immikkoortortaqarfik tamakkerlugu suleqatigiit ingerlarnga 2 Immikkoortortaqarfimmi pisariaqartitsineq malillugu pissutsinik allannguinernut pingaarnernut sorlernik paasinninneq Atukkat pillugit piviusumik takunnissinnaaneq taamaalillunilu pissutsit allanngornissaannut sinaakkutaasut akuersissutiginerat
Immikkoortuni allanit qitiusumik peqataatitsineq Inuit kikkut paasissutissat suut qanorlu pissaneraat pilllugit paasinninneq Qanoq suliassat naammassineqarnissaanut sinaakkusiinissat sunnernissaannut periarfissat - qanorlu pingaarnersiorneqarnissaat
Qitiusumik innuttaasunut tunniussat qulaajarnerat Immikkoortortaqarfimmi innuttaasunut tunniussineq minnerpaaffissamik piumasaqaateqarneq pillugu isumaqatigiinneq- tamassumalu suna piumasaqaatitarineraa Immikkoortortaqarfimmi sinaakkutit suut sunnerneqarsinnaanerannut qanorlu sunnerneqarsinnaanerannut paasinninneq

Ingerlatsivimmik nutaamik pilersitsinermut atatillugu aamma suliassaqarfimmut tunngasumik ataatsimiititamik pilersitsisoqassaaq (suleqatigiinnissamut ataatsimiititaq), taassuma ingerlatsivimmi aqutsisut sulisullu akornanni suleqatigiinneq kinguneqartussaq qulakkeerneqarnissaanut peqataassaaq.

Suleqatigiinnissamut ataatsimiititap ilaatigut illup iluani maleruagassat ineriartortitsinissaq/atuutsitsinissaq tunngavigalugu pilersinneqassaaq suliffiup sivisussusaanik atorluaanissaq sunniuteqarluartoq ukkanneqassaaq.

Illup iluani nakkutiginninneq nukittorsagaq

MI-p ingerlatsiviani sulisut tarnikkut sakkortuunik artorsaatissinneqartarput suliaasa pissusaat pissutaallutik.

Nakkutilliineq periaasiuvoq misilittagaqarfiusoq sulisut suliaannut tunngasut siuarsarnissaannut aamma sulisut meeqqanik inuusuttunillu suliaqartunut stress nukissaarunnerlu pinaveersaartinnissaannut.

Stress nukissaarunnerlu maanna ingerlatsivimmi immikkoortortaqarfinni naammassisaqarluarnissamut ajortumik sunniivoq. Tamakku saniatigut soorunami sulisunut pineqartunut annernarpoq.

Ajornartorsiut taanna aallaqqaammut ingerlatsiviup iluani siunnersuisumik atorfinitsitsinikkut naammassineqassaaq. Illup iluani siunnersuisup ilaatigut siunnersuutit pioreersut saniatigut suliarissavai ilaatigut ajornannginnerusumik, sulisut siunnersuisutut ilinniagallit, maanna aatsaat iluamik siunnersuinermi piginnaasatik suliffimmut iluaqutissanngorlutigit atortariaqaraat.

Piginnaaneqarneq pillugu pilersaarummik misissuineq

Piginnaaneqarneq pillugu pilersaarutip erseqqissarpaa aalajangersakkat assigiinngitsut aaqqissuusaanermi qaffasissutsimi sorlermi aalajangerneqarsinnaasut: Suliani ataasiakkaani soorlu sullissisup qaffasissusaaniikkaanni iliuutsit sorliit aalajangerneqarsinnaanersut, sorliit immikkoortortaqarfiup qullersaata akuersissutigissavai, sorliit fagcheffip ilaalu ilanngullugit.

Piginnaaneqarneq pillugu misissuinissaq marlunnik patsiseqarpoq:

  • Siullermik inatsisip nutaap piumasaraa pilersaarut meeqqanut ikiorsiissutinut tunngasoq nalilersoqqinneqassasoq.
  • Aappaattut meeqqanut suliassaqarfimmut aalajangiinissap tungaanut piuminarnerulersinnissaanut ilimanaateqarmat taamaalillunilu nukissamik atuineq pitsanngorsarneqarluni. Tamatuma saniatigut pingaaruteqarpoq piginnaaniviusut aaqqissuussaanermi piginnaaneqarneq pillugu pilersaarusiamut tulluarsarnissaat tassunga ilanngullugu malitsigisaanillu pitsaassutsimik qulakkeerinninneq nakkutilliinerullu pisariaqartinneqarnera.

Suliamut tunngasut sullissinerit immikkuualuttortai atassuteqartut tamaasa ilanngutsinneqarnissai qulakkeerniarlugu, Deloitte suleqatigineqarnissaanik isumaqatigiissuteqarfigineqarnissaa siunnersuutigineqarpoq.

Nalunaarusiat maannakkut pisut qangalu pisimasut, sullissinerup ingerlarngani nukissanik pitsanngorsaaneq, periutsit, systimimillu ikorfartorneqarneq, piginnaanernillu pisariaqartinneqarnerinik tikkuussipput.

Nalunaarusiaq maannakkut pisoq tassunga atatillugu assersuutigineqarsinnaavoq, 2017-mi Deloitte-p Isumaginninnermut, Ilaqutariinnermut, Naligiisitaanermut Inatsiseqartitsinermilu Naalakkersuisoqarfimmut suliaa eqqaneqarsinnaavoq.

Misilittakkat tamakkua tunngavigalugit kiisalu kiffartuussinermut misissuinerit tunngavigalugit ingerlatsivimmi suliassaqarfiit/immikkoortortat tamaasa ataasiakkaarlugit ineriartortitsinermut pilersaarusiaq itinerusumik suliariniarneqarpoq.

Isumaginninnermut qullersaqarfik sapinngisaq tamaat sullissinermik nukittorsaanissaq pillugu suleqatigineqassaaq aamma pilersitsiniarnerit suliareqqinnissaat pineqartillugit, ilaatigut Deloitte- p nalunaarusiaa tunngavigalugu - qitiusumik suleqatigiinnit pilersinneqartut.

Ataani periutsit allassimasut sullissinermi atuutsinneqalereerput.

Isummat erseqqissaavigineqarnerat

Isummat assigiinngitsut arlallit atorneqarneri tamatigut paatsuugassaanngitsumik atorneqarneq ajorput, massuma ataani isummat pingaarutillit soorlu nalunaarutiginninneq, suliaq ingerlasoq, suliamut oqimaatsumut assigiinngitsunik anguniakkat il.il.

Taamaattumik suliniut ingerlanneqassaaq, isummat tamakku nassuiaasersorneqassapput aaqqissuussanermullu nalunaarutigineqarlutik, taamaalilluni isummat atorneqartarneri siunissami paatsuugassaajunnaarlugit atorneqartalissapput.

Suliassat nalilersoqqinnissaat

Nakkutilliinermut nalunaarusiami takuneqarsinnaavoq inissinneqartartut tamarmik eqqortumik tunngavilimmik inissinneqarnissaat qulakkeerneqartassasut siunertaasoq.

Suliallu maannakkut ingerlasut aamma tulleriiaarnerusumik aaqqissuusaanerusumillu malitseqartinnissaat pisariaqartinneqarpoq.

Taamaattumik Isumaginninnermut qullersaqarfik Deloitte-lu suleqatigalugit periuseq piareersarneqarpoq, ilaatigut inissinneqartut pillugit suliat misissornissaat qulakkeerlugit ilaatigut suliat maannakkut ingerlasut piffissamilu ukiuni pingasuni aggersuni misissorneqarnissaat qulakkeerlugit.

Suliat misissorneqarnissaat ima pingaarnersiorlugit aaqqissuunneqarput, suliat akisunerpaat siulliullugit misissorneqassapput – tassunga atatillugu periutsinik allanik suliarineqarsinnaanersut nalilersorneqarnissaat periarfissillugit.

Oqartussaasut suliaqarfiisa sulisui sapinngisaq tamaat piareersaanissap misissorneqarneranut atatillugu ilinniutigisinnaanissaat qulakkeerneqassaaq. Deloittemit suliassat amerlasuut suliassanik akisussaasut ataasiakkaat suleqatigalugit misissorneqassapput, kingorna suliassanik akisussaasut ataasiakkaat namminneq suliassat aalajangersimasumik amerlassusillit misissussavaat, tamassumalu kingorna siunnersuisoq peqatigalugu nalilersorneqassallutik.

Suliassat aallaaviisa misissorneqarnissaat ima qulakkeerneqassapput:

  • Suliap uppernarsarneqarnerata pitsaassusia
  • Suliakkiissutip attuumassutaanut ingerlatitseqqinneq
  • Suleqataasunik sullissisut ataasiakkaat ilinniartinneqarnerat

Oqartussaasut suliaqarfiisa sulisui sapinngisaq tamaat piareersaanissap misissorneqarneranut atatillugu ilinniutigisinnaanissaat qulakkeerneqassaaq. Deloittemit suliassat amerlasuut suliassanik akisussaasut ataasiakkaat suleqatigalugit misissorneqassapput, kingorna suliassanik akisussaasut ataasiakkaat namminneq suliassat aalajangersimasumik amerlassusillit misissussavaat, tamassumalu kingorna siunnersuisoq peqatigalugu nalilersorneqassallutik.

Suliassat aallaaviisa misissorneqarnissaat ima qulakkeerneqassapput:

Signs of Safetymik atulersitsineq

Sullissinermi tamakkiisumik meeqqamut paasinnissinnaaneq Signs of Safety-p qulakkiissavaa aamma meeqqap atugarissaarneranut tunngasut unammillernartut nukissaqarnerlu ukkanneqartariaqarput. Taamaalilluni meeqqap ilaqutaasulluunniit sapigaat kisiisa ukkanneqaratik kisiannili sapinngisaat aamma ukkanneqassapput. kiisalu periutsip meeraq pillugu attaveqatigiilluni suleqatigiinnerup tunngavilersorpaa, meeqqamut ilaqutaasunullu ikiuutaasinnaasut pillugit faggruppit attuumassutillit ilanngutitinneqarnissaat.

Aammattaaq periutsimut ilaapput meeqqat kuffertiat atortussanik assilissanillu imalik, meeqqat ajornartumik oqaloqatigineqarnissaannut tapersiisussatut atortussat. Assiliaqarpoq, meeqqap misigissusaannut oqaasinngortitsinissamik ikiuutaasinnaasut aamma meeqqap ulluinnarni misigisartagaanut atatillugu nukissaqarneq unammilligassanullu titartaallutik ikiuutaasinnaasunik. Atortussat kalaallit pissusaannut naleqqussagaapput nutserneqarnikuullutillu, taamaattumik atortussat kalaallisut danskisullu pigineqarput.

Periutsip taassuma atorneratigut, sullissinerup ingerlarnga aalajangersimanerusumik periuseqarnissaq qulakkeerneqarpoq soorlu aamma sullissisoq meeqqat ajornakusoortumik oqaloqatiginissaannut tigussaasunik atortussaqartut. Atortut aamma angajoqqaanut atorneqarsinnaapput, aallaavittut meeqqap atugarissaarnera pillugu eqqarsaatissiisinnaasut taamaalilluni oqallisigineqarnerata unammillernartua ajunngitsumik kinguneqartussamillu ingerlanneqassaaq.

Meeqqat inuusuttullu navianartorsiortut pillugit suliaqarneq aallaavigalugu ataatsimut suleqatigiinnerup nukittorsarneqarnissaa siunertaavoq, iliuuseqartussat atuarfeqarnermullu suliassaqarfiit sulisuinut ajoqersuussutigineqarportaaq.

KRITHimik atulersitsineq

KRITH (Piginnaanerit, Nukissat/attuumassutit, Ilanngutsitsineq, Tatiginninneq/atugarissaarneq/toqqissisimanissamillu periuseq, Ulluinnarni inuuneq) angajoqqaarsianut atortakkatsinnut isiginninneq tamanut paasinnissinnaanerulerneq meeqqanullu inissiineq taama ittoq.

Angajoqqaarsiat meeqqat tigunissaannut piareersimanerussapput tamatumani meeqqat toqqissisimanerusumik naapertuunnerusumillu inissinneqarnerat qulakkeerneqassaaq.

Periutsip taamaalilluni meeraatitsinnut inuusuttuutitsinnullu inissiinissaq toqqissisimasumik pitsaasumillu qulakkiissavai. Aamma angajoqqaarsianut nalinginnaasumik periutsip atornera pikkorissaaqataavoq.

SBSYSip atulersinneqarnera

Digitalimik sullissineq sulianut tunngatillugu pitsanngorsaataavoq pingaarutilik.

Allakkanik nalunaarsuutit eqqortumik sullissineq ikorfartorpaa sullissisoq ersarissumik nassuiaallugu

Soorlu assersuutigalugu sullissisumut iliuusissatut pilersaarut nutarterneqartussanngoraangat imaluunniit inuusuttup 18-nik ukioqalernissaa qanilligaangat eqqaassutissamik nassitsisarpoq. Allakkanik nalunaarsuutit aamma systiimip suliat ataasiakkaat ikorfartorsinnaavai, pitsanngorsarneqarnissaannik pisariaqartitsisoqassappat.

Tassunga atatillugu suliassaqarfimmi aqutsinikkut ilisimatitsissutit pissarsiarinissaannut allakkanik nalunaarsuutit eqqortumik ikkussuunnerinit pingaarutilimmik pissarsiaataasinnaavoq - tassunga atatillugu suliat ingerlasut amerlassusaat suliarineqarnerannut atatillugu, sullissinermi piffissaatitat, suliat ataasiakkaat pillugit attaveqarfigineqarsinnaasut amerlassusaat il.il.

SBSYS-p atuutilersinneqarnissaa Isumaginninnermut qullersaqarfik kommunillu allat suleqatigalugit pissaaq.

Najugaqarfinnut atuutitsilernissaq

Ulloq unnuarlu angerlarsimaffinnut IT systiimeqalernissaq anguniagaavoq aamma MI-p ulloq unnuarlu angerlarsimaffiini marluusuni atuutilereerpoq. Meeqqat inissinneqarnerminni ineriartornerisa nakkutigineqarnerata pitsaanerulernissaa qulakkiissavaa.

Taamaalilluni meeqqap pisariaqartitai tigussaasut tunngavigalugit angerlarsimaffiup suliniutai anguniarneqarsinnaapput aamma siusinaarluta meeqqamut iliuuseqarsinnaanerput pitsanngussaaq, meeraq inissinneqarnermi nalaani iluamik misigisaqarsimanngippat. Meeqqamut ineriartortitsinermut pilersaarusiaq systimip ikorfartorsinnaavaa aamma meeqqap inuulluataarneranut atatillugu allanngorarneq takuneqarsinnaalissaaq soorlu aamma piffissap ilaani malitseqarsinnaalissalluni.

Ulloq unnuarlu angerlarsimaffiit amerlasuut meeqqamut tunngasunik allattuiffiit atortarpaat assersuutigalugu meeqqap ullup ingerlanerani pissusaa qanoq innersoq sulisussamut tullermut tunniuttarlugit. Ima isumaqarpoq meeqqap inuulluarnissaa ineriartorneranilu paasissutissarpassuit annaaneqartartut.

Najugaqarfiup meeqqap oqaluttuassartaa qulakkeertarpaa, tamanna siunissami meeqqamut suliniutaasinnaasunullu nutaanut iluaqutaasinnaapput.

MI(A) suliniutip ingerlarngata nalaani naalakkersuisoqarfik aamma ulloq unnuarlu angerlarsimaffiit nammineq pigisut qaaqqusimavai, taamaalilluni systimi meeqqanut inissinneqartunut tamanut iluaqutaasussanngorlugu.

Ajoraluartumik ataaserluunniit takkunniarluni nalunaarsimanngilaq taamaattumik suleqatigiinnissap ineriartortinneqarnissaa ilippanarpoq.

Aqutsinikkut nakkutilliineq ilinniutaasoq fagitigullu ineriartortoq allannguutinut kissaatigineqartunut naammassineqarnissaanut ammaassisuupput pingaarutillit.

Aqutsinikkut nakkutilliineq ilinniutaasoq fagitigullu ineriartortoq allanngoriartornerani ingerlarngata tulleriiaarneri ima tunngaveqarput:

  • Suliassat erseqqissarneqassapput sulisullu oqaluttuunneqassapput, qanoq ilillutik suliassat naammassineqarnissaat kissaatigineqarnersoq.
  • Sulisut ilinniartillugit, siunnersorlugit ajoqersuullugillu
  • Suliassat suliarineqassapput
  • Sulisut ataasiakkaarlugit ataatsimut suliap naammassineqarnera nalilersorli, ersarissumik utertiffigineqarli siunissamilu suliap aaqqiissutissaanik pitsaanermik ikiuineq pili
  • Suliassat suliarineqassapput
  • Nalilersuineq
  • il. il.

Taamaaliornikkut ilinniarnerup ingerlarnga ajunngitsumik pilersinneqassaaq, tassani suliassap naammassineqarnera ulluinnarni patajaatsumik ingerlaannartumik pikkorissaanerni ineriartortitsineq sulisunillu ataasiakkaani sungiusarneq tunngavilerneqassalluni.

Aqutsinermut nakkutilliineq ilinniarfiusoq ineriartortorlu ukkanneqarnera allakkanik uppernarsaatinik aalajangiisuuinnarani aamma tunniussinissamut piffissarititat eqqortinneqarnissaat (tunngaviusumik piumasaqaatit) kisimi pineqanngilaq kisiannili aamma ingerlarngata aalajangiiffigineqarneralu tunngaviussapput, tassungalu atatillugu taakkua politikkikkut akuersissutigineqartut suliassaqarfimmilu periutsit suliarineqarnerat naapertuuttussaapput.

Siunnersuutigineqarpoq kommunip Deloitte qinnuigissagaa, aqutsinermut nakkutilliineq pillugu atuutsitsineq ineriartortitsinerlu pillugit ikiuussinnaanersut.

Tamassuma saniatigut illup iluani nakkutilliinermut siunnersortissamik sulisoqalernissaq aallarnisarneqarpoq, aqutsinermut nakkutilliinerup naammassineqarnissaa qulakkeerneqarnissaa pillugu, malittarineqarnissaa ineriartorteqqinneqarnissaalu.

Suliarinnittarfik Oqartussaaffeqarfittulli sullissilluni misissuinermi ilaatinneqartassaaq. 2014-imi aaqqeeqqinnissamik pilersaarutip ”Ilaqutariit qitiutillugit aqqutit nutaat” saqqummiunneqarneranut atatillugu, suliassaqarfimmi iliuuseqarfigisariaqakkat arlallit erseqqissarneqarput.

Sulisoqarniarnikkut peqquteqartumik iliuuseqarfiginiakkat ilaannai kisimik suliarineqarput taamaammallu iliuuseqarfigisassat killiffiisa qulaajarneqarnissaat misissuinermi takutinneqassapput tassanngaanniillu pisariaqartut naliliiffigineqassallutik.

Katsorsaanermut neqeroorutit ersarissarneqartariaqarput sapinngisamillu naleqqussarlugit aammalu iliuuserisat sunniutaasa allagaatitigut uppernarsaatigilernissaat pisariaqangaarpoq, taamaalinikkummi periutsitigut iluaqutaanerusumik peqalissammat inuillu ataasiakkaat najuuttarnissaat isumalluutaavallaassanani.

Peqataanillu nuannersumik periuseqarluni ilikkariartornissamik siunniussaqarnissaq, aamma suliassaqarfimmi matumani, pingaaruteqarpoq. Taamaammat iliuusissat immikkoortitat taamaalillutillu allakkatigut uppernarsaatit nukittorsarneqassapput.

Matumani sulisut oqartussaaffeqarfimmi sulisut aqqusaarsimasaasa assinganik suliniuteqarfigineqartariaqarput, immikkoortortani akisussaassuseq, kiffartuussineq pissusilersortarnerlu qitiutillugit.

Suliassaqarfimmi immikkoortortatigut sulisunik taarseraattoqarpoq, taamaammat sulisut atajuaannartut aqutsinikkullu malinnaaniarneq ajornartorsiutaangaatsiarput.

Tamatuma saniatigut pingaartumik Nuummi suliassaqarfimmi illut atorneqartut, pitsaanerpaamik sullissinissaq ataavarnissarlu sulinermi pitsaasumik tunniussinissap qulakkeernissaa eqqarsaatigalugu, ilungersunarput.

Taamaalilluni tullinnguuttut pillugit annertuumik iliuuseqarfigineqartariaqarput:

  • Sulisut
  • Periutsit katsorsaanerlu
  • Inissatigut atugassarititaasut

Siunnersuutaasut sullissinermilu misissuinermit isumasioqatigiinneq tunngavigalugit, suliassaqarfinni ataasiakkaani aalajangersimasunik inerisaanissamut pilersaarusiortoqassaaq.

Allatigut misissuinerit naapertorlugit, oqartussaaffeqarfiup (isumaginninnermut siunnersortit) suliarinniffiullu (isumaginninnermi perorsaasut/perorsaasut/tarnip pissusiinik ilisimasallit) akornanni suleqatigiinnerat nukittorsarneqarsinnaasoq ilaatigut suliatik, sulinermi tunniussatik oqaatsillu atorneqartut paasilluarsinnaagunikkit.

Sullissinermi misissuinikkut tamanna uppernarsineqarsinnaappat, suliassaqarfiit marluusut akornanni suleqatigiinnerup nukittorsarnissaanut ataatsimut nukittorsaaqatigiinneq aallartisarneqassaaq.

IS aamma MI kommunimi ingerlatsivinnut allanut tunngatillugu arlalinnik iluarsiissutissaqarput.

Taamaammat suleqatigiinnerup malittarisassiuunnissaa pingaaruteqarpoq. Matumani ataqatigiissaarisarfiit, ataatsimiinnerit iluseqartinnissaat paasisanillu avitseqatigiinnerit pineqarput (ilaatigut inunnut paasissutissat pillugit inatsit il. il. unioqqutinnagit).

Inuusuttup inersimasunngornerani sulianik pitsaanerusumik tunniussisarneq pillugu oqaloqatigiinnerit aallartinneqarput.

Inuit innarluutillit pillugit sullissivimmi sulisut suleqatigineqarnerat pingaaruteqarpoq, tassanilu iluarsisassat pillugit nukittorsaasoqarluni.

Ilaqutariit MI-mit sullinneqartut eqqarsaatigalugit, ineqarnikkut ilungersunartumik inissisimapput. Taamaammat ineqarnermut suliassaqarfimmi sulisut suleqatigillualernissaat pingaaruteqarpoq.

Kiisalu amerlanertigut ilaqutariinni ilungersunartumik atornerluinermik ajornartorsiorneq takussaakkajuttarpoq, tamannalu KS-imi IS-imi akisussaaffigineqarluni. Tamakkiisumik iluatsittumik suliniuteqarnissaq qulakkeerniarlugu, suleqatigiinneq taamaalilluni pingaarnerpaatut inisissimavoq.

Ilungersunartumillu inissisimasut sullissilluni misissuinermi ilaatinneqassapput, tamatumalu kingorna inerisaanissamut pilersaarummi sukumiisumik ilanngunneqarnissaannut innersuussutigineqassapput.

Pingaartumik angerlarsimaffiup avataanut inissiinermut suliassaqarfimmi Namminersorlutik Oqartussat inissiisarfiutaat aamma inissiisarfiit imminnut pigisut namminersortullu suliaqartartumit isumagineqartarput.

Neqeroorutit tamakku namminerisamik neqeroorutinut toqqaannartumik aqunneqarsinnaallutik ilitsersuutitaqartunut sanilliullugit allaanerupput, taamaammat oqaloqatigiinnikkut isumaqatigiinniarnikkullu suleqatigiinnerinnaq nukittorsarneqarsinnaavoq - tunngaviatigut suliffeqarfimmik niueqatigisamik suugaluartumilluunniit taamaattoqarsinnaavoq.

Sullinneqarnermut akiliuteqartoqartarpoq, taamaammat sullinneqarnerup uppernarsaasiorneqartarnissaa pissusissamisuuginnarpoq, soorlu sullissinermi pitsaassuseq - tamatumalu sunniutai - aamma uppernarsaasioineqarsinnaasariaqartut.

Angerlarsimaffiup avataani inissiisarfiit imminut pigisutut Namminersorlutik Oqartussat inissiisarfiutaannut naleqqiullugu, inerisaanermut pilersaarut suliffiup avataani suliffeqarfinnik isumaqatigiissuteqarfigisanut sanilliullugu oqaloqatigiinneq, suleqatigiinneq allagaatinillu uppernarsaateqartarneq pillugit suliniartoqarumaarpoq.

Inerisaanermut pilersaarut tamatuma saniatigut namminerisamik neqeroorutit siuarsarneqarnissaannut pisariaqartitsineq naliliivigineqarnermik imaqartinneqassaaq, matumani ulloq unnuarlu inissiisarfittut neqeroorutit ilanngullugit.

Namminersorlutik Oqartussani Naalakkersuisoqarfinnik, Aqutsisoqarfinnik il. il. suleqateqarneq.

Isumaginninnermut, Ilaqutariinnut, Naligiissitaanermut Inatsisinullu Atuutsitsinermut Naalakkersuisoqarfillu, Isumaginninnermut Aqutsisoqarfillu kiisalu Peqqissutsimut Pinaveersaartitsinermullu Naalakkersuisoqarfillu suleqatigiinneq nukittorsarneqartariaqarpoq

Piumasaqaatinik ingerlatsivimmit malinninnissaq eqqarsaatigalugu Isumaginninnermut, Ilaqutariinnut, Naligiissitaanermut Inatsisinullu Atuutsitsinermut Naalakkersuisoqarfik malittarisassaliortuuvoq. Taamaammat oqartussaaffeqarfimmi MI-mut naalakkersuisoqarfimmik suleqateqarneq pingaaruteqarpoq.

Isumaginninnermut Aqutsisoqarfik eqqarsaatigalugu, suliassaqarfik pillugu ataatsimut iliuuseqartoqarnissaa siunniunneqarpoq, matumani ilaatigut Isumaginninnermut Aqutsisoqarfiup immikkoortortaqarfii assigiinngitsut suleqatigalugit. Tamatuma saniatigut qitiusumik utaqqisut allattorsimaffiat aqqutigalugu ulloq unnuarlu inissiisarfittut neqeroorutinut naleqquttunut inissanik innersuussisarnissaq eqqarsaatigalugu, oqaloqatigiittarnerup nukittorsarneqarnissaa pisariaqartinneqarpoq.

Peqqissutsimut Naalakkersuisoqarfik pingaarutilittut inissisimavortaaq, pissutigalugu ilaqutariinnut ilungersunartumik inissisimasunut katsorsartinnissamut neqeroorutisulli pinaveersaartitsinermi sulineq eqqarsaatigalugu peqqinnissaqarfillu suleqatigiinnerup akornani ilungersunartorpassuarnik iluarsiissutissaqarmat.

Ilaqutariit peqqissutsimikkut ilungersunartunik nalaataqarpata, kommunimi isumaginninnikkut suliaqarnermut ilanngullugu peqqinnissamik suliaqartut piukkunnaatillit suleqatiginissaat pingaaruteqarpoq.

Meeqqat inuusuttullu 18-it inorlugit ukiullit eqqarsaatigalugit imminut toquttarnerup pinaveersaartinneqarnissaa atornerluinermullu katsorsartinneq pillugit oqaloqatigiinneq aallartereerpoq. Suleqatigiinnerup assigiinngitsunik suliallit iliuuseqarnerisulli nukittorsarneqarnissaa anguniarlugu, naalakkersuisoqarfinni marluusuni suleqatigiissitatigut MI peqataassaaq.

Politiinik suleqateqarneq

Inuusuttut angerlarsimaffiup avataanut isumagineqarlutik inissinneqarsimasut eqqarsaatigalugit, kiisalu inissinneqarnerup nalaani meeqqap pisariaqartitaasa isumaginissaannut akisussaaffimmik ersarissumik agguataarinissaq eqqarsaatigalugu, 2016-imi MI(A)-mit politiit suleqatigineqalerput.

Aammattaaq meeqqat videokkut apersorneqartarnerini atortut pillugit politiit MI-mit suleqatigineqarput.

Politiinik suleqateqarnikkut meeqqap pisariaqartitai pisinnaatitaaffiilu qulakkeerneqassapput, qanorluunniit meeraq pinerluuteqartumut takunnittuusimagaluarpat, imaluunniit nammineerluni pinerluuteqarsimappat. Inatsit eqqarsaatigalugu meeraq sumiluunniit inissisimagaluarpat, meeqqamut tamanna miarnernartuusussaavoq, suliallu ingerlanerani meeqqap pisariaqartitaannik tunineqarnissaa MI-mit akisussaaffigineqartussaavoq.

NGO-nik suleqateqarneq

2017-imi upernaakkut Meeqqat ikiortigit (Red Barnet) suleqatigiinnissamut isumaqatigiissusiorfigineqarput, ilaatigut meeqqat inuusuttullu angerlarsimaffiup avataanut inissinneqarsimasut pitsaanerusumik attaveqarfigilernissaat anguniarlugu, aammalu angajoqqaavi ajornanngikkaangat ilanngullugit. Ilaqutaasut peqatigalugit Meeqqat Ikiortigit-mit meeqqat sammisaqartinneqartassapput KS-imillu paasisat, siunersioqatigiinnissat immaqalu tarnip pissusiinik ilisimasalimmik oqaloqateqartarnernik tunniussaqassalluni.

Aammattaaq qimarnguinni aalajangiisinnaanikkut siuarsaanissaq pillugu MI-mit Danner og Mary Fonden suleqatigineqarpoq. Aammattaaq NAKUUSA taavalu NANU Meeqqat suleqatigineqarput.

Innuttaasut ilungersunartumik inissisimasunut iluaqutaasussamik nuannaarutaasussamillu NGO-t MI-mit suleqatigineqarusupput. Angusaqarfiulluartumik tunniussaqarfiulluartumillu suleqatigiinneruvoq, illuatungeriillu ikioqatigiillaqqillutik. Suleqatigiinnerup nukittorsarneqarnissaa ataatsimullu periarfissanik nutaanik misissuinissaq siunertaralugit, NGO-t tamarmik MI-mit ataavartumik oqaloqatigiinnikkut ataatsimeeqatigisarnissaat, MI-mit isumaliutigineqarpoq.

Suliaqartunik allanik suleqateqarneq

Ilaqutariit tamakkiisoq isigalugu MI-mit sullinneqartussaapput.

Taamaammat pingaaruteqarpoq, ilaqutariit tamarmik ilungersunartumik aqqusaartugaasa paasiniarnissaat pillugit, suliffiup avataani suliaqartut allat suleqatiginissaat - aamma iliuusissatut suliassaqarfiit MI-p akisussaaffeqarfiata avataaniikkaluarpata.

Taamaattumik MI-mit suleqatigiinneq piumaneqarpoq - iliuuserisassat sukumiisut aamma aalajangiisinnaassutsip inerisarnissaa eqqarsaatigalugit.

Taamaattumik taamatut suleqatigiinnikkut ilusilersukkamik aaqqissuussaanerit suut naleqqunnerunersut oqaloqatigiittarfiit malittarisassallu inerisaanermut pilersaarutitigut paasiniarneqassapput.

Kattuffiit attuumassuteqartut

Kattuffiit suliamut attuumassuteqartut MI-mit attaveqarfigineqalissasut siunniunneqarpoq, pissutigalugu MI-mi sulisutigut ilaanni ilungersuumminartoqartarmat. Meeqqat, inuusuttut ilaqutariillu mianernartumik inissisimasut naammattumik pitsaassusilimmik sullitarineqarnissaat qulakkeerniarlugu, sulisutigut iliuuseqarfigisassat paasiniarnerini, kattuffiit attuumassuteqartut angusaqarfiulluartussamik suleqatigisarnissaat pingaaruteqartupilussuuvoq.

Inissiaatileqatigiiffiit

Inissiaatileqatigiiffinnik suleqateqarneq nukittorsarneqarsinnaavoq.

Akiitsoqaleraluttuinnarnerit ilaqutariinnut anisitaanermik kinguneqartitsisinnaasut pinaveersaartinniarlugit Iserit aamma INI ataavartumik ataatsimeeqatigineqartarput.

Inissiaatileqatigiiffinnik ataatsimeeqateqarnikkut ilaqutariit akiitsui annertusigaluttuinnarnersut sullissisut siusissukkut ilisimatinneqartarput. Taamaaliornikkut MI, inissiaatileqatigiiffik ilaqutariillu ataasiakkaat suleqatigiinnermikkut siusissukkut aaqqiissutissamik ujartueqatigiissinnaapput.

Taamatut suleqatigiinneq MI-mut pingaaruteqartuuvoq.

MI-mit 1. juuli 2017 aallarnerfigalugu pinaveersaartitsinermut suliassaqarfik akisussaaffigineqalerpoq, tassaniippullu sulisut sisamat, Nuummi marluk taavalu Tasiilami ataaseq Paamiunilu ataaseq.

Suliassaqarfimmi siuarsaanissamut periarfissanik misissuinissamut tamanna periarfissatsialaavoq. Tamatuma saniatigut inuusuttunik siunnersuisarnerup naliliivigineqarnissaa taakkartorneqarportaaq.

Pinaveersaartitsineq eqqarsaatigalugu makku isumaliutigineqarput:

  • Iliuusissat pingaarnerit (sullitani atuisut killeqartinneqarneri)
  • Iliuusissat pingaarnerit tullii (sullitani atuisunik ujarlerneq ajoqusertarnerisalu killilersimaarneqarnissaat)
  • Iliuusissat pingaarnerit pingajui (sullitani atuisut kissaatiginngisaminnut utertarnerisa killilersimaarnissaat aamma/imaluunniit inuunerup sinneranut kinguneqartitsineq ilanngullugu)

Pinaveersaartitsineq maannamut siusissukkut iliuuseqarnermut pingaarnertut tunngatinneqarpoq.

Aamma maanna siunissami ungasinnerusumi sullissisarnerit qanoq annikillisinniarneqarsinnaanersut misissornissaannut pisariaqartitsisoqarpoq.

Tamanna pissaaq paasissutissiinikkut aamma isummanik kulturikkullu suliaqarnikkut, ilaatigut ilaqutariit inuillu qaninnerusat meeqqanut ataasiakkaanut akisussaassuseqarnerat ersarissarneqassalluni.

Oqaluttuassarisaq qanoq ikkaluartorluunniit aallaavigigaanni, meeqqanik inuusuttuaqqanillu kinguaassiuutitigut atoqateqarneq, timikkut tarnikkullu annersaaneq sumiginnaanerlu isumaginninnikkut pissusilersuutaapput akuersaarneqarsinnaanngitsut, tamannalu kommunimi politikkikkut aqutsisunit taama oqariartuutigineqarpoq.

Taamaammat inerisaanermut pilersaarut kulturimik suliaqarneq, pinaveersaartitsineq siusissukkullu iliuuseqarneq eqqarsaatigalugit politikkikkut ingerlatsivimmillu iliuuseqarnissat nukittorsaavigineqarnissaannik imaqartinneqassaaq.

Sullissinermi misissuinikkut pinaveersaartitsinermi suliap killiffia paasineqassaaq taamaalillunilu pinaveersaartitsineq inuusuttullu pillugit iliuuseqarnissat qanoq nukittorsarneqarsinnaanerinik siunnersuusiortoqassalluni. Taamatut suliaqarnermi annertusisamik ingerlatsiviup 2016/2017-imi kukkunersiorneqarneranit aallaaveqarpoq. Ingerlatsiviup kukkunersiorneqarnera Deloittemit isumagineqarpoq, pinaveersaartitsinermullu tunngasoq suliffiup iluani sullissinikkut ingerlanneqarluni.

Maannakkut MI-mi ineriartornissamut periarfissaqarluarpoq nassuerutigineqartariaqarporlu inerisaanissamut suliassarpassuit avataaniit sulisitsisoqanngippat sulisunik naammattunik soqanngilaq.

Ulluinnarni ingerlatsineq pisarioqaaq pingaarnersiugassaallunilu.

Peqataanik misilittakkat takutippaat, kommunip aaqqissuussaanerani sulisut pingaarnertut inissisimasut akornanni taarseraattoqarneratigut atulersitsinermut suliniutit mianerisassaasut.

Taamaattumik inerisaanissamut pilersaarutip piviusunngortinneqarnissaanut suliap ingerlanneqarnissaanut ikorfartuisussamik Deloitte neqeroorutinik suliaqartoqaqqusivoq – matumani suliniutitut akuersissutigisani siuariartornerup malitseqartinneqartuarnissaa taavalu politikerinut nalunaarusiortarnissaq eqqarsaatigalugit.

Deloitte kommunimut tunngatillugu Namminersorlutik Oqartussatulli susassaqarfimmi sullissinikkut ilisimasaat annertupput – taamaalillutillu Ålborgimi isumaginninnermut siunnersortinik ilinniarsimasunik inuttalimmik allaffeqarfeqarlutik sulianik suliarinnilluarsinnaasunik.

Taamaaliornikkut suliffiup inerisarneqarnissaanut atulersitsinertut ingerlatsinertullu sulisut ataavartumik tulleriissaarinissaannut pitsaanerpaamik tunngavissaqarnissaq qulakkeerneqassaaq.

Deloittep periusaa eqaatsuuvoq, tassa suliassaq kommunimi sulisut peqatigalugit suliarineqartassammat, taamaalilluni kommunimi sulisut sapinngisamik aalajangiisinnaassuseqarneq pigitillugu suliaq suliarineqarluni.

Sulinermi suliniutip aqunneqarnerani sakkussat tunngavigineqassapput, sulisunillu atuineq piffissarlu eqqarsaatigalugit suliniutit assigiinngitsut missiliorneqassallutik.

Suliniutitut aalajangiunneqartut siuariartorneri ataavartumik malitseqartinniarlugit suliniutitut sakkussanik atuinikkut qulakkeerneqassapput.

Ilanngussaq 1-imi takuneqarsinnaasut naapertorlugit, suliniummut pilersaarut maannakkut sumut killinnersoq takuneqarsinnaavoq. Sullissilluni misissuinerup suliarinerata nalaani suliniutillu sukumiisut aalajangiiffigisarnerini, suliniummut pilersaarut allanngorartassasoq erseqqissaatigineqassaaq.

Pilersaarut uani aasinnaavat.

Quppernerup imarisaa qanganitsersimava?

Quppernermut naqqiutissaqarpit?