Ilinniagaqarnersiutit tassaapput tapiissutit ilinniartuuguit qinnuteqaatigisinnaasatit. Taakku tapiissutaapput ilinniartuuninni aningaasaqarniarninnut tapertaasussat. Ilinniagaqarnermut tapiissutit makkuusinnaapput:

  • Aningaasat ikiorsiissutit
  • Ilinniartuunermi akissarsiat
  • Ilinniagaqarnermi taarsigassarsiat
  • Akiliunneqarluni angalanerit
  • Usinik assartuussinerit
  • Meeqqanut tapiissutit
  • Atuakkanut tapiissutit


Pingaaruteqarpoq ilinniartinnak piumasaqaataasut atugassarititaasullu, ilinniarnermut ilinniagaqarnersiutillu pillugit maleruagassanut iluamik paasisimasaqarnissaq.

 

Malugiuk
Nunami allami ilinniagaqarniarlutit ilinniagaqarnersiutinik atuarnermullu akiliutinut tapiiissutinik qinnuteqarniaruit, immikkut akuerineqarnissamik qinnuteqaasiussaatit.

Piumasaqaatit

Kalaallit Nunaanni ilinniarniaruit ilinniagaqarnersiutinik pisinnaavutit:

  • Danskisut innuttaassuseqaruit
  • Kalaallit Nunaanni nunaqavissuuguit
  • Ilinniakkamut akuerisaasumut akueritissimaguit

Kalaallit Nunaata avataani ilinniarniaruit ilinniagaqarnersiutinik pisinnaavutit:
  • Danskisut innuttaassuseqaruit
  • Qinnuteqarninni Kalaallit Nunaanni sivikinnerpaamik ukiuni tallimani aalajangersimasumik najugaqarsimaguit
  • Ilinniakkamut akuerisaasumut akueritissimaguit

Qallunaat SU-annik tunineqarsinnaanngikkuit, Danmarkimi iliniagaqarnissannut Kalaallit ilinniagaqarnersiutaannik qinnuteqarsinnaavutit.
Danmarkimi ilinniagaqartilluni Kalaallit ilinniagaqarnersiutaannik qinnuteqartariaqarnissaq naliginnaassuunngilaq, Danmarkimi ilinniakkanut amerlanernut qallunaat SU-annik pisinnaagavit. Danmarkimili ilinniarnerit ilaannut Kalaallit ilinniagaqarnersiutaannik qinnuteqarnissaq pitsaanerusarpoq.

Makkua eqqarsaatigalugit:

  • Ilinniakkat immikkut piumasaqaatitallit - 'Ilinniakkat immikkut piumasaqaatillit' ataani annertunerusumik takusinnaavat
  • Inuusuttut 20-t inorlugit ukiullit ilinniarnertuunngorniarfinni atuarniartut, inuussutissarsiutinik ilinniagaqarniartut imaluunniit ilinniarnertuunngorniarfinni ilassutaasumik ilinniagaqarniartut

Kalaallit Nunaata avataani ilinniarniaruit Kalaallit Nunaanili najugaqarnak ilinniagaqarnersiutinik pisinnaavutit:
  • Danskisut innuttaassuseqaruit
  • Kalaallit Nunaanni sivikinnerpaamik ukiuni qulini aalajangersimasumik najugaqarsimaguit sivisunerpaamillu ukiuni pingasuni Kalaallit Nunaata avataani najugaqarsimallutit
  • Ilinniakkamut akuerisaasumut akueritissimaguit


Ilinniagaqarneq imaluunniit inunnik isumaginninneq pillugit Kalaallit Nunaata avataani najugaqarsimaneq Kalaallit Nunaata avataani najugaqarsimanertut naatsorsuussaanngilaq.

Nunani Avannarlerni (Norgemi, Sverigemi, Finlandimi, Savalimmiuni islandimilu), ilinniarniaruit ilinniagaqarnersiuteqarsinnaavutit:

  • nunami ilinniarfiginiakkami ilinniagaq pisortatigoortumik akuerisaappat, aamma
  • ilinniarneq akeqanngippat - atuartitsineq akileraarutitaqanngippat.
  • Nunani Avannarlerni ilinniakkat amerlanerpaat akeqanngillat, taamaattumik ilinniagaqarniaruit Kalaallit Nunaanni Namminersorlutik Oqartussanik tamatigut ilinniagaqarnersiuserneqarsinnaavutit.

Ilinniagarerusutat akeqanngitsuunersoq ilinniarfiup nittartagaani takusinnaavat - uani aamma paasisaqarnerusinnaavutit.

Ilinniakkat akiliuteqarfigineqartartut:
Pingaarnertut malitassaq naapertorlugu, namminersorluni ilinniartitsunut ilinniakkanullu Nunani Avannarlerni pisortatigoortumik akuerineqanngitsunut, ilinniagarsiutisinnaanallu atuarnermut akiliutinut tapiiffigineqarsinnaanngilatit.

Kisianni pisortagoortumik akuerisaanngitsumik ilinniagaqarusukkuit, immikkut akuerineqarnissamut qinnuteqaammik tunniussisinnaavutit.

Uani immikkut akuerineqarnissamut qinnuteqarniarnermut ilitsersuut takusinnaavat.

Norgemi ilinniagaqarniartunut:
Norgemi inuuniarmut aningaasartuutit qaffasinnerunerisa uppernarsineqarsimanerat peqqutigalugu stipendiat qaammammut 1.000 kr.-inik (danskit koruunii) 1. juni 2013 aallarnerfigalugu qaffanneqarput.

Qaffaaneq ilinniagaqartunut nerisaqarnermik ineqarnermillu akiliunneqaneq ajortunut taamaallaat atuuppoq.

 

Kalaallt Nunaata Danmarkillu avataanni ilinniagaqassaguit ilinniagaqarnersiutinik pisinnaavutit:

  • Danmarkip naalagaaffiani innuttaaguit aamma
  • ilinniarfimmi pisortanik akuerisaasumi tiguneqarsimaguit atuarlutillu

Aammalu imatut inissisimaguit:

  • qinnuteqarnerpit nalaani Kalaallit Nunaanni najugaqavikkuit
  • qinnuteqarnerup nalaani Kalaallit Nunaanni aalajangersimasumik najugaqaruit minnerpaamillu tamanna sioqqullugu Kalaalliit Nunaanni ukiuni 5-ni najugaqareersimaguit,
  • imaluunniit minnerpaamik ukiuni 10-ni Kalaallit Nunaanni aalajangersimasumik najugaqareersimaguit annerpaamillu ukiuni 3-ni 18-inik ukioqalereernerpit kingorna Kalaallit Nunaata avataani najugaqarsimaguit

 

Ilinniakkamik ingerlatsineq
Tapiissutinik pisartagaqassaguit, ilinniakkamik ingerlatsisariaqarputit.
Imatut isumaqarpoq:

  • atuartitsinernut pinngitsoorani peqataaffigisassanut nalinnaasussaavutit
  • misilitsittarlutillu eksaminertassasutit
  • allallugit suliassat tunniuttassagitit
  • pinngitsoorani atuartitsinernut takkuttarnissamut piumasaqaatit naamassisassagitit

Ilinniakkami ingerlatanni pinngitsoorani peqataanissamut piumasaqaateqanngippat, ukiup affakkaarlugit ilinniakkamik ingerlatsinerit uppernarsartassavat, ilinniagaqarnersiutisiat allagartaata takutinneratigut.

Kikkut ilinniakkamik ingerlatsinerit nalilissavaat?
Aqqutissiuisuit imaluunniit ilinniarfigisavit ingerlaannartumik ilinniakkamik ingerlatsinerit nalilersortussaavaat.

Napparsimaneq peqqutigalugu takkutinngitsooruit
Sivisuumik napparsimalissagaluaruit tamatigorluinnangajak ilinnut namminermut ilinniarnernullu kinguneartussaavoq. Tamaammat napparsimalerlutit paasigukku piaarnerpaamik ilinniarfigisat paasitipallattariaqarpat. Ilinniakkamik ingerlatsinissamut piumasaqaatit naammassisinnaanngikkukkit, ilinniarfivit ilinniakkamik ingerlatsinerit pillugu uppernarsaatinik pinissaata tungaanut ilinniagaqarnersiuteqarnerit unitsinneqarsinnaavoq.

Ilinniakkat ilinniagaqarnersiuteqarfiusut
Inuussutissarsiutinut ilinniartitaanermut ataatsimut ilinniarninni ilinniagaqarnersiuteqarsinnaavutit. Tamatuma kingorna ilinniagaqarnersiuteqarnissamut piumasaqaataavoq ilinniakkap siusinnerusukkut ilinniagarisimasamut pissusissaatut nangitsineruppat suliaqarfiusullu pineqartup iluani qaffasinnerusumiittussaappat.

Immikkulli ittumik pisoqartillugu inuussutissarsiummik ilinniarnertut qaffasitsigisumik inuussutissarsiornermut ilinniarnissamut allamut ilinniagaqarnersiuteqarnissamut qinnuteqartoqarsinnaavoq, imaappat:

  • ilinniakkamut tunngatillugu annertuumik suliffissaaleqisoqarnera pissutigalugu suliffissarsisinnaanngikkuit imaluunniit
  • Kalaalit Nunaanni ilinniarniakkamut tunngatillugu sulisussaaleqisoqarpat

Ilinniakkanut assigiinngitsunut pingasunut ilinniagaqarnersiutinik pisinnaavutit:

Inuussutissarsiutinut ilinniartitaanerit

  • Inuussutissarsiutinut ilinniakkat akunnatsut
  • Inuussutissarsiutinut ilinniarnerit tamakkerlugu ilinniartutut akissarsiaqassaatit
  • EUD-t ilaanni ilinniarneq tamakkerlugu stipendiaqartitsisoqartarpoq, asserssutigalugu Aalisartutut Piniartutullu ilinniaruit.
    EUD´t nassuiaataanni sunngu.gl-imi tamanna pillugu paasisaqarnerusinnaavutit

Ilinniagaqarnissamut piareersarluni ilinniartitaanerit
  • Ilinniagaqarnissamut piareersarluni ilinniartitaanerit ilinniarnertuunngorniarfiupput soorlu GUX (Ilinniarnertuunngorniarfik – gymnasia), HHX (qaffasissumik niuernermik ilinniarneq), HTX (qaffasissumik teknikkimut tunngasunut soraarummeerneq)
  • Ilinniagaqarnissamut piareersarluni ilinniartoq qaffasinnerusumik ilinniartitaanermut piginnaanngorsarneqassaaq
  • Ilinniagaqarnissamut piareersarfimmi ilinniarnerit tamakkerlugu aningaasatigut ikiorneqassaatit

Ingerlariaqqiffiusumik ilinniartitaanerit
  • Ingerlariaqqiffiusumik ilinniartitaanerit teoriimut tunngasunik ilinniarnerupput
  • Ingerlariaqqiffiusumik ilinniartitaaninni aningaasatigut ikiorserneqassaatit qiortartakkat atorlugit


Ilinniakkat sorliit ilinniagaqarnersiutinik tapiissuteqarfigineqarsinnaatitaanngillat?

Kalaallit Nunaanni ilinniakkat Namminersorlutik Oqartussanik tapiissuteqarfineqarneq ajortut uani allattorsimapput:

  • AFIS-operatør-itut ilinniarneq
  • Polititut ilinniarneq
  • Trafikassistent-itut ilinniarneq
  • Misilittagaqareerani skibsassistent-itut ilinniarneq
  • Bevægelsespædagog
  • Mensendiecklærer
  • Rudolf Steiner-Pædagog (ilinniakkallu allat Rudolf Steiner-imut tunngassutillit)
  • Højskolimiinnerit
  • Fagit meeqqat atuarfianni qaffasissusaa malillugu
  • Det nødvendige Seminarium-imi (Tvind) atuarneq aamma SU-mik tapiiffigineqarneq ajorpoq, atuarneq atuisunik akilerneqartarmat.

Ilinniaqqinnerit tamatigut ilinniagaqarnersiuteqartitaasanngilat.

Akigititat

Ilinniagaqarnersiutinik pissarsinissannut qassinik ukioqarnersutit, suna sumilu ilinniarnerit apeqqutaapput.

Ilinnialernissamut piareersarluni ilinniartitaanerit

  • 18-it sinnerlugit ukioqaruit, qaammammut 4.700 koruunit pissarsiarisassavatit
  • 18-it inorlugit ukioqaruit, qaammammut 2.225 koruunit pissarsiarisassavatit
  • Danmarkimi ilinniaruit, qaammammut 4.800 koruunit pissarsiarisassavatit, SU-mit ilinniagaqarnersiutisisanngikkuit

Malugiuk
Ilinniartut ineqarfiini ineqartunut 18-it inorlugit ukiulinnut ineqarneq nerisaqarnerlu akeqanngilaq.
Ilinniartut ineqarfianni nerisitsisoqartanngippat, qaammammut nerisassarsiutissanik 1.550 kr.-inik tunineqartassaatit.

Inuussutissarsiutinut ilinniartitaanerit
Inuussutissarsiutinut ilinniartitaanerni ilinniartut praktikkerfimminnit akissarsiaqartarput. Akissarsiat praktikkerfimmit praktikkerfimmut assigiinngissinnaapput. Taamaattumik ukiunut marlunnut sisamallu tungaannut ilinniartunut akissarsiat angissusii nikerarsinnaapput:
  • Ukioq 1 – ilinniartunut qaammammut 4.400 koruunit
  • Ukioq 2 – ilinniartunut qaammammut 6.300 koruunit
  • Ukioq 3 – ilinniartunut qaammammut 7.100 koruunit
  • Ukioq 4 – ilinniartunut qaammammut 7.200 koruunit

Ilinniakkat ilaanni qaammammusiaqartoqartarpoq, allanilu tiimimusiaqartitsisoqartarluni. Tiimimusiallit ullut 14-ikkaarlugit aningaasarsisarput.
Namminersorlutik Oqartussat ilinnartuunerni aningaasarsiannut tapiissuteqartarput. Ilinniartut aningaasarsiaat, suliffeqarfiit ilinniagaqartullu kattuffiisa akunnerminni aningaasarsianut isumaqatigiinniarnerisigut aalajangersarneqartarput.

Ilinniartunut aningaasarsianut isumaqatigiissutit assigiingitsut pillugit www.sik.gl-mi paasisaqarnerusinnaavutit.

Inunnik isumaginninnermut ikiortit aamma peqqinnissamut ikiortit ilinniagaqarnersiutinik ilinniarnertik tamaat pissarsisarput. Ilinniarneq tamaat qaammammut 4.400 koruunit pissarsiarisarpaat.

Ingerlariaqqiffiusumik ilinniartitaanerit

  • Kalaallit Nunaanni ilinniaruit qaammammut 4.700 koruunit pissarsiarisassavatit
  • Danmarkimi ilinniaruit qaammammut 4.800 koruunit pissarsiarisassavatit, SU-mit ilinniagaqarnersiutisisanngikkuit
  • Nunani allani ilinniaruit qaammammut 5.300 koruunit pissarsiarisassavatit

Malugiuk
Ilinniagaqarnersiutit qaammatit tamaasa siumoortumik tunniunneqartarput. Assersuutigalugu augustip aallartinnerani ilinniakkat aallartikkukku, taava juli aallartippat ilinniagaqarnersiutitit tunniunneqassapput.

Qinnuteqarneq

Kalaallit Nunaanni ilinniagaqarneq
Ilinniagaqarnersiutit periutsit marluk aqqutigalugit qinnuteqaatigisinnaavatit.

NemID-qaruit
NemID-qaruit sullissivik.gl aqqutigalugu iserlutit toqqaannartumik GUX-imut Ilisimatusarfimmullu qinnuteqarsinnaavutit. Kalaallit Nunaanni ilinniartitaanernut allanut qulequttap ’NemID-qanngikkuit’ ataani qinnuteqarnermut immersuiffissami immersussavat.

Imminut sullinnissamut qulaani inissisimasoq tuussavat NemID-lu atorlugu iserlutit, taava aallartissaatit.

NemID-qanngikkuit
NemID-qanngikkuit qinnuteqarnermi immersuiffissaq ’Kalaallit Nunaanni ilinniagaqarnissamik ilinniagaqarnersiuteqarnissamillu qinnuteqaat’ immersussavat.

Kalaallit Nunaanni ilinniagaqarnissamik ilinniagaqarnersiuteqarnissamillu qinnuteqaat’ aajuk

Qinnuteqarnissamut immersuiffissap immersornissaanut ilitsersuut

Inissisimanerit apeqqutaatillugu immersuiffissap sumut nassiunneqarnissaa assigiinngitsuusinnaavoq:

  • Kalaallit Nunaanniikkuit qinnuteqarnermut immersuiffissaq najukkanni Majoriamut nassiutissavat - www.majoriaq.gl takujuk
  • Danmarkimiikkuit qinnuteqarnermut immersuiffissaq Kalaallit Illuini siunnersuisartunut nassiutissavat
  • Nunani allaniikkuit qinnuteqarnermut immersuiffissaq Kalaallit Illuanut Københavnimiittumut siunnersuisartunut nassiutissavat

Danmarkimi Kalaallit Illuisa adressii kipparissumi talerpiup tungaani takusinnaavatit.

Ilinniagaqarnersiutinik qinnuteqassaatit sapinngisamik 1. marts tikitsinnagu ukiumi tassani ilinnialerfissanni.

Kalaallit Nunaanni nakorsartinnerit nakorsaatillu akeqanngillat.

Danmarkimi ilinniagaqarneq
Danmarkimi ilinniarniaruit nammineq isumagissavat:
  • Qinnuteqarfissamut qinnuteqarnissat uani www.optagelse.dk (takussutissiat tamarmik kakkiutissapput)
  • Danmarkimi SU-mik pisartagaqarnissamik qinnuteqarneq uani www.su.dk
  • Ilinniagaqarnersiutinik Namminersorlutik Oqartussanut qinnuteqassaatit (immikkut tapiissutit) - takuuk www.sunngu.gl

SU aatsaat qinnutigineqarsinnaavoq ilinniarfissanni akuerisaaguit, siusinnerpaamillu qinnutigineqarsinnaalluni ilinnialerfissaq qaammataannanngoraangat.

Ilinniagaqarnersiutinik SU-nik qinnuteqarniaraanni NemID-qartariaqarputit. Taanna piniarsinnaavat www.nemid.nu aqqutigalugu imaluunniit nammineq kommunimut saaffiginninnikkut. Kommunimut saaffiginninnikkut kalaallit danskilluunniit passiannik imaluunniit kinaassutsimut uppernarsaataasinnaasumik nassartoqassaaq.

Danmarkimi ilinniartuuguit nakorsartinnermut aningaasartuutinnut tapiiffigineqarsinnaavutit, assersuutigalugu pilertortumik kigusiarnermi, tarnip pissusiinik ilisimasalimmit katsorsartinnermi, nakorsaatitornermi.

Tamatuma saniatigut ingerlariaqqiffiusumik ilinniagaqarnermi 1.100 koruuninik atuakkanut tapiiffigitittoqartarluni.

Kalaallit Nunaata avataani ilinniagaqarneq
Kalaallit Nunaata avataani ilinniagaqarnermi ilinniagaqarnersiuteqarnissamik (immikkut tapiissutit) qinnuteqarniaruit, immersuiffissaq atussavat ’Kalaallit Nunaata avataani ilinniagaqarnermi ilinniagaqarnersiuteqarnissamik qinnuteqaat’.

Kalaallit Nunaata avataani ilinniagaqarnermi ilinniagaqarnersiuteqarnissamik qinnuteqaat’ aajuk

Inissisimanerit apeqqutaatillugu, immersuiffissap sumut nassiunneqarnissaa assigiinngitsuusinnaavoq:
  • Kalaallit Nunaanniikkuit qinnuteqarnermut immersuiffissaq najukkanni Majoriamut nassiutissavat
  • Danmarkimiikkuit qinnuteqarnermut immersuiffissaq Kalaallit Illuini siunnersuisartunut nassiutissavat
  • Nunani allaniikkuit qinnuteqarnermut immersuiffissaq Kalaallit Illuanut Københavnimiittumut siunnersuisartunut nassiutissavat
Danmarkimi Kalaallit Illuisa adressii kipparissumi talerpiup tungaani takusinnaavatit.

Immikkut akuerineqarnissamik qinnuteqarneq

Ilinniagaqarnersiutinik pisinnaaninnut malittarisassaqarpoq eqquuttariaqartunik. Ilaannikkulli pissuteqartoqartarpoq malittarisassanit immikkut ittunik akuerineqartariaqartunik.

Qinnuteqarneq
Pingaartumik tunngavilersorluakkamillu pissuteqarlutit immikkut akuerineqarusukkuit, taava malittarisassaniit immikkut akuersinermut ataatsimiititaliamut qinnuteqarsinnaavutit.

Immikkut akuersissuteqarfigineqarnissamut qinnuteqaammut immersugassaqanngilaq.

  1. Qinnuteqaat word-dokumentinngorlugu allaassavat bilaginullu ilanngullugu scannerlugu.
  2. Qinnuteqaat Københavnimi Kalaallit Illuutaanni aqqutissiuisunut nassiunneqassaaq.
  3. Paasissutissat pisariaqartut, uppernarsaallunilu atsiornerit naqissusiinerillu ilinniagaqarfissanniik pissarsiarinissaat nammineerlutit akisussaaffigivat.
  4. Ilaatigullu nunami tassani ilinniakkap pisortatigoortumik akuerineqarsimaneranut uppernarsaatit pissarsiarisussaavatit, aamma ilinniarfimmut qinnuteqaammik nassiussereersimassallutit.

 

Qinnuteqarniaruit una malittarissavat: Immikkut akuerineqarnissamik qinnuteqaasiornermut ilitsersuut. 

Qinnuteqaatit Ilinniagaqarnersiuteqartitsivimmut nassiutissavat.

Malugiuk
Immikkut akuerineqarnissaq pisinnaatitaaffiginngilat.
Ataatsimiititaliaq ataatsimeereerpat immikkut akuerineqarnissamut qinnuteqaatit allakkatigut akineqassaaq. Ataatsimiititaliaq qaammammut ataasiarluni ataatsimiittarpoq.


Qinnuteqaativit nalilersorneqarnissaa

Qinnuteqaatit Københavnimi Kallaallit Illuutaanni nalilersorneqassaaq, Kaaallillu Nunaata avataani atuarsinnaatitaanersutit aamma naliliiffigineqassalluni.

Ilutigalugulu ilinniagaq pillugu paasissutissat tunniunneqartut naammaginartuullutillu eqqortuuneri misissorneqassallutik.
Qinnuteqaatit immikkut akuersissuteqarfiginissamik qinnuteqaataappat Ilinniagaqarnersiutinik Aqutsisoqarfimmut (USF) aalajagiiffigisassanngorlugu nassiunneqassaaq.

Ilinniakkap Inuiaqatigiinnut Kalaallinut attuumassuteqarnera aningaasartuutilaalu ilaatigut nalilersuinermi isiginiarneqassapput.

Tamakkiisumik ilinniagaqartutut tigusaanermut uppernarsaatit
Nunami allami tamakkiisumik ilinniagaqartutut tigusaasimanissat aamma piumasaqataavoq. Taamaammat ilinniarfigiligassat tamakkiisumik ilinniartuunerit pillugu uppernarsaammik immersugassamik immersueqqussavat nassiusseqqullugulu.

Immersugassaq uani tigusinnaavat

Allaffissiaq immersoriigaq immikkut akuersissuteqarfigineqarnissamik qinnuteqaammut ilaliutissavat, imaluunniit, tapiiffigineqarnissamik qinnuteqaat akuerineqartinnagu, Københavnimi Kalaallit Illuutaannut tunniullugu.

Atuarnermut akiliutit misissukkit
Ilinniagariumasannut akiliutit nittartakkat misissornerini eqqaamasariaqarpat ”International Students”-inut akigititaasut ujartussagakkit, taamaanngippat akit appasippallaat tunniunneqassammata.

Aammattaaq universitetit ilinniarfiillu aalajangersimasut ”ataatsimut neqeroorutinik” nalunaarsuisarneri eqqumaffiginiassavat, tamakkua atuartitaanermut akiliutit (tuition), ineqarnermut akiliutit, sillimmasiinerit (medical) sunngiffimmilu sammisassanik atuinermut ataatsimoorullugit akinik imaqartarput.

Taamaattoqartillugu atuarnermut akiliutit kisiisa Namminersorlutik Oqartussanut akilertissinnaavatit, eqqaamassavallu namminersorlutik Oqartussanut akilertinniakkanniit aningaasartuutissat allat peernissaat.

 

Qaqugukkut immikkut iliorfigineqarlutit qinnuteqarsinnaaninnut assersuutit
Assersuut 1:

Malittarisassaq: Ilinniagaqarnersiutinik pisinnaanngilatit inuussutissarsiutinut tunngaviusumik ilinniartitaanernut marlunnut.

Immikkut akuersineq: Soorlu innaallagisserisut akornanni annertuumik ataavartumillu suliffissaaleqisoqarpat, saniatigullu iffiortunik amigaateqartoqarluni, taava malittarisassaniit immikkut akuersisoqarsinnaavoq.

Assersuut 2:
Malittarisassaq: Danmarkimi Nunatsinnilu inuussutissarsiutinut tunngaviusumik ilinniartitaanernut ilinniagaqarnersiutinik pisinnaanngilatit taakkuninnga ilinniarnerniit ukiut kingulliit tallimat iluanni marloriarlutit unitsitsisimaguit.

Immikkut akuersineq: Soorlu illit perullullutit sivisuumillu napparsimasimaguit imaluunniit ilaquttavit arlaat taamaassimappat, ilinniarnerillu taamaatittariaqarsimagukku, taava malittarisassaniit immikkut akuersisoqarsinnaavoq.

Assersuut 3:
Malittarisassaq: Ilinniagaq akiliuteqarluni aatsaat ingerlatassaq akilerneqarsinnaanngilaq ilinniagaq taanna akeqanngitsumik ingerlanneqarsinnaappat.

Immikkut akuersineq: Kalaallit Nunaanni ilinniakkami tassani illit qinnutigisanni sulisussanik amigaateqartoqarpat, taava malittarisassaniit immikkut akuersisoqarsinnaavoq. Assersuutigalugu eqqumiitsuliornerup takornariaqarnerulluunniit iluani.

Atuartitaanermut aningaasartuutinik tamakkiisumik ilaannakortumilluunniit matussusiisarneq

Atuarnermut akiliutinik matussusiisarneq
Nunani allani (Kalaallit Nunaata, Danmarkip Nunallu Avannarliit avataanniittuni) ilinniartitaaneq tamatigorluinnangajak akeqartarpoq. Taamaattumik ilinniagaqassaguit akiliisariaqarputit. Ilinniakkat tamakkua akiliilluni ilinniakkanik taasarpagut.

Ilinniarfiginiakkat akileeqqaarluni atuarfigineqarsinnaappat ilinnialissagaluaruillu ilinniarnerup ilaata akilerneqarnissaa qinnuteqaatigisinnaavat. Soorlu imaattoqarsinnaavoq:

  • Ilinniagaq ilinniarniakkamut assingusoq akileeqqaarluni aatsaat ingerlanneqarsinnaappat (assersuutigalugu Kalaallit Nunaanni, Danmarkimi imaluunniit Nunani Avannarlerni),
  • Kalaallit Nunaanni ilinniagaq taannarpiaq atorfissaqartinneqarpat
  • aningaasartuutissat pisortaqarfinnik allanik matussuserneqarsinnaanngippata

Ilinniakkamut akiliummut tapiissutit anginerpaamik ukiumut 100.000 koruuniupput.

Akiliilluni ilinniakkamik nunani allani ilinniagaqarusukkuit aningaasatigut tapiissuteqarfigineqarnissaq pillugu Namminersorlutik Oqartussanut atuarnermut akiliutsinnisaq pillugu immikkut akuersissuteqarfigineqarnissamut qinnuteqaasiaq tunniussinnaavat.

Assersuutigalugu Amerikami Tuluilluunniit Nunaanni universitet-imi nakorsanngorniatut atuassaguit tapiissuteqarfigineqarsinnaanngilatitit, Danmarkimi Nunanilu Avannarlerni akeqanngitsumik ilinniagaq ingerlassinnaagakku.
Akerlianilli imaani uumassusilerinermik Canadamiut australiamiulluunniit universitet-iini atuarnissat tapiissuteqarfigineqarsinnaavoq ilinniagaq uumassusilerinermut tungasoq taannarpiaq Danmarkimi ingerlanneqanngimnat.

Atuartitaanermut aningaasartuutinik ilaannakortumik matussusiineq
Kalaallit Nunaata avataani ilinniakkani aalajangersimasuni atuartitaanermut aningaasartuutinik ilaannakortumik matussusiiffigineqarnissaq qinnuteqaatigisinnaavat:

  • Ilinniakkami pineqartumi linniarsimasunik Kalaallit Nunaanni sulisussaaleqisoqarpat,
  • allamiik aningaasaleeqataanissamik isumaqatigiissuteqartoqarsimappat, imaluunniit
  • ilinniakkamut assingusumut tapiiffigineqarsinnaatitaasumut ilinniagaqarnissamut qinnuteqartoq isersinnaanngippat

Ilinniakkani qaffasinerusuni atuartitaanernut aningaasartuutit matussusertissinnaavatit aatsaat qiortagassaatinni qiugassanik sinneqartoorsimaguit.

Ilinniagaqarnernut tapiissutit
Ilinniarniakkap Kalaallit Nunaanniik ilinniarnersiutinik tapiissuserneqarsinnaanngitsup (ilinniagaq pisortanik akuerisaanngitsoq imaluunniit atuarnertaa akiligassaq) nunani allani ingerlannissaa kissaatigigukku immikkut akuersissuteqarfigineqarnissat qinnuteqaatigisinnaavat.

Taamaakkaluartoq immikkut akuersissuteqarfiginernissamik qinnuteqaat  atorlugu iliniagaqarnersiuteqarnissat qinnutigisinnaavat.

Ilinniagaqarnersiuteqarnissat qinnutigisinnaavat Ilinniagaq:

  • Kalaallit Nunaanni atorfeqartitsisinnaasutut nalilerneqarpat,
  • ilinniarfimmi pisortatigoortumik akuerisami ingerlanneqassappat,
  • tamakkiisumik ilinniakkatut aaqqissuussaappat aammalu
  • minnerpaamik qaammatini 3-ni sivisussuseqarpa

Qiortagaqarluni ingerlatsineq

Qaffasinnerusumik ingerlaqqittumik ilinniagaqaruit qiortagaqartitsilluni aqqissuussaq ilinnut atuutissaaq.

Qiortartagaq tassaavoq ilinniagaqarnersiutinnik aqutsinissannut atortorisinnaasat. Qiortartagaq ilinniartumut ataatsimut 82-inik qiugassanik imaqarpoq, taamaattup ataatsip naligaa qaammat ataaseq ilinniagaqarnersiuteqarnermik. Tamannali isumaqanngilaq qiugassat 82-it ilinniakkamut ataatsimut ukiunik sisamanik sivisussusilimmut atorneqarsinnaasut.

Ilinniagaqarnersiutinik pisinnaavutit ilinniakkavit sivisussusaa naapertorlugu qaammatinillu 12-inik (”taamaatitsigallarnermik”) ilallugit.

Ilinniagaqarnermut piffissaliussaq qanoq annertussusilingaava?
Ilinniakkat tamarmik sivisussutsimikkut ukiunut aalajangersimasunut nalilerneqartarput. Ilinniakkap naammassinissaanut sivisussusuliinermik taaneqartarpoq. Taannalu toqqammavigalugu qiorsinerit amerlassusaat ilinniagaqartutut pisinnaasatit naatsorsorneqartarput.

Assersuut
Peqqissaasunngorniarneq ukiunik sisamanik sivisussuseqarpoq. Qaammatit 48-it naligaat qiugassat 48-it. Taakkua saniatigut taamaatitsigallarneq qaammatit 12-it ilanngunneqarpata qiugassat 60-it peqqissaasunngorniarnermi atorneqarsinnaapput.

Taakkununnga tunngatillugu qiortartakkat suli qassit atorsinnaaneritit linkikkut ataaniittukkut takusinnaavatit. Aamma ilinniarfinni siunnersortit attavigisinnaavat.

Qiortagassatit qanoq amerlatiginersut akissarsiavit allagartaani takusinnaavatit

Piffissaq ikiorsiissutinik pisartagaqarfiusoq
Ilinniagaq bachelorinngorniarnertaqarlunilu kandidatinngorniarnertaqartoq, ilinniakkatut immikkoortutut marluttut naleqarpoq, taamaattumik immikkoortut tamarmik qaavatigut 12-inik ilassuserneqartarput qiugassartalerneqarlutik. Ilassutitut qiugassat aatsaat pisariqartitsisoqalersillugu tunniunneqartarput, ilinniakkap sivisussutsimigut aalajangersagaanera kinguaattoornikkut qaangerneqarsimatillugu. Qiorsinissat ilinniakkamut aalajangersimasumut ilassutaasut ilinniakkamik allamik aallartitsinermi nuullugit atorneqarsinnaanngillat, taamatorpiarlu aamma bachelorimiik kandidatinngorniarnermut nassatarineqarsinnaanatik.

Qiorsinerit aningaasartaasa akiliutigineqarnerisa naatsorsorneqartarnerat
Qaammatit ilivitsukkaarlugit qiorsinerit naatsorsorneqartarput. Ilinniarnerup aallartinnerani ingerlaneranilu qaammatip akissarsiffissap ulluisa 15-iat sioqqullugu atualereersimaguit qiorsisinnaatitaavutit. Qiorsinerit qaammatikkaarlugit kingumoortumik tunniunneqartarput.

Merit - Ilinniakkatigut piginnaasaqareerneq qiorsinissanik ikilisitsisarpoq
Ilinniagareriikkamiik pisortatigoortumik akuerasanik piginnaasaqareeruit (Merit), ilinniarnerit sivikinnerussaaq. Piffissarlu ikiorsiissutinik pisartagaqarfigisat aamma sivikinnerulissaaq. Assersuutigalugu qaammatinik arfinilinnik naleqartumik merit-eqaruit, ilinniarnerup naliginnaasumik sivisussusissaaniik piissavagut piffissarlu ikiorsiissutinik pisartagaqarfiusussaq qaammatinik arfinilinnik ilanngaavigalugu.

Piffissamik ikiorsiissutinik pisartagaqarfissamik sivitsuineq
Ilinniagaq naliginnaasumik piffissaliussaq qaamatit 60-it sinnerlugit sivisussuseqarpat, 82-inik qiugassartalik ilassuteqarfigineqarsinnaavoq. Tamanna assersuutigalugu nakorsanngorniarnermi atuuppoq. Ilinniarnerit unitsissagukku ilassutaasut atorunnaarsinneqassapput.

Qiorsinernik atuinngitsoorneq
Qiorsinerit pinngitsoortissinnaavatit kingusinnerusumilu atugassaangorlugit toqqorallarlugit. Qiorsinernik atuinngitsoorneq qiorsivissamik piffissamillu ikiorsiissutinik pisartagarfimmik allannguineq ajorpoq. Qiortinngitsuukkat ilinniakkamut tassungarpiaq kingusinnerusukkut atorneqarsinnaapput qaammammi ataatsimi qiorsinissap ataatsimik ilaneratigut (marloriaammik qiorsineq). Maluginiassavat qaammatini qiorsinernik atuinngitsoorfigisanni ikiorsiissutinik immikkut ikorsiissutinik aamma pisinnaassannginnavit (soorlu angalanernik akiliutsinnernut suliaritinnernullu aningaasartuutit assigisaallu).

Immikkut pisoqartillugu
Immikkut ittumik pisoqartillugu aqqutissiuisup ikiorsiissutinut killiussaq 82-inik qiorsinertalik qiorsinernik 12-nik ilasinnaavaa.

Tamanna imatut pisoqartillugu pisarpoq:

  • Suliffeqarfiup aqunneqarneranut peqataasimaguit, ilinniagaqartut ataatsimiisitaliaani imaluunniit suliniaqatigiiffinni ilinniarfimmut attuumassutilinni
  • Ilinniagaqartut akornanni inooqatigiinnermut ilinniagaqarnermulluunniit tunngassutilinnik suliaqarsimaguit
  • Sivisunerusumi napparsimallutit uninngasimaguit, ilaquttanniluunniit qanigisanni napparsimasoqarpat toqusoqarpalluunniit
  • Meerartaarnermut meeravissiartaarnermullu atatillugu qiorsinernik ilassutinik pisinnaatitaavutit meeraq tigummigukku atuanngiffeqarnallu

Elite Sport Greenland aqqutigalugu pitsaanersiukkatut timersornikkullu piginaasaqarluartutut ilinniagaqarnersiutinik aqutsisoqarfimmik akuerisaasumik ilinniagaqarnermi immikkut aaqqissuussamik ingerlataqaruit, qiorsinerit ilinniagaqarnersiuteqarnerup nalaani ilassserneqarsinnaapput. Uani paasisaqarnerusinnaavutit.

Paasissutissanik tunniussisussaatitaaneq

Pasissutissanik ilinniagaqarnersiuteqarnernut pingaarutilinnik tunniussisussaatitaavutit.
Assersuutigalugu nalunaaruteqartussaavutit:

  • allamut nuukkuit
  • ilaqutariinnikkut inissisimanerit allanngorpat
  • meeqqanik pilersuisussaatitaanerit allanngorpat
  • siusinnerusumi allanik ilinniagaqarsimanerit pillugu
  • siusinnerusukkut ilinniakkamik kipititsiinnersimanerit pillugu
  • ilinniarnerit ilinniakkamut allamut sangutikkukku
  • eksaminernerit misilitsinnerillu inerneri pillugit
  • tapiissutinik pisortatigoortunik allanik pisartagaqaruit
  • napparsimanermik nalunaaruteqaruit imaluunniit napparsimajunnaarnermik nalunaaruteqarsimaguit

Ilinniarfigisarni aqqutissiuussisut attavigissavat, qulaani paasissutissat arlaat allannguuteqarpat.

Ilinniakkat immikkut piumasaqaatitallit

Ilinniakkat immikkut piumasaqaatitallit ilinniagaapput immikkut tapiiffigineqarnissamik qinnuteqaateqarfigisinnaasatit, illinniakkamik ingerlatserusukkuit.
Ilinniakkanut immikkut piumasaqqatitalinnut immikkut tapiiffigineqarnissamik qinnuteqarsinnaavutit, ilinniagaqarnerni annerusumik minnerusumilluunniit aningaasartuuteqartariaqassaguit.

Taamaammat ilinniakkanut aalajangersimasunut Namminersorlutik Oqartussat tapersersugaannut qinnuteqarsinnaavutit.

Ilinniagaq ingerlatassat allattorsimaffimmiippat stipendiamik ilassutaasumik qinnuteqarsinnaavutit.

Ilinniakkat immikkut piumasaqaatitallit sorliit atuarfigisinnaanerlugit link-ini ukunani takusinnaavatit:

Naammagittaalliorneq

Ilinniagaqarnersiutinik qinnuteqaatinnut tamakkiisumik imaluunniit ilaannakuusumik itigartinneqarsimaguit naammagittaalliuuteqarsinnaavutit.

Naammagittaalliuuteqarniaruit allaganngorlugu naammagittaalliuuteqassaatit. Naammagittaalliuutinnut ilanngullugu itigartitsissut ilanngutissavat.

Nammagittaalliuutit Ilinniartitaanermut, Kultureqarnermut, Ilisimatusarnermut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisoqarfimmut nassiutissavat.

Ilinniartitaanermut, Kultureqarnermut, Ilisimatusarnermut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisoqarfik
Postboks 1029
3900 Nuuk
ikiin@nanoq.gl

Naalakkersuisoqarfimmit qinnuteqaatit tiguneqarneranit naammagittaalliuutivit suliarineqarnerata naammassineqarnissaanut qaammammik ataatsimik sivisussuseqarsinnaavoq. Naammagittaalliuutit naammassineqariarpat allakkatigut akissutisissaatit.

Qinnuteqarnissamut killissaliussat
Aalajangiinerup tiguneraniit kingorna naammagittaalliuuteqarnissamut kingusinnerpaamik sapaatit-akunneri arfinillit qaangiunneriniit naammagittaalliuteqassaatit.