Kommuneqarfik Sermersuumi innuttaasoq nutaaq

Kommuneqarfik Sermersuumi innuttaasunut nutaanut paasissutissiineq

dQupperneq una atuarukku tamatumunnga Kommuneqarfik Sermersuumi atorfimmut qinnuteqarnissannik isumaliuteqarnerit atorfinereernerilluunniit pissutaasimassagunarpoq. Tulliuttuni angerlarsimaffissat nutaaq pillugu paasissutissinneqalaassaatit neriuppugullu apeqqutit nunamut allamut nuunnermi takkussuuttorpassuit taamaaliornikkut akineqarumaartut.

Aningaasanut tunngasut
Nalussagunanngisattut Kalaallit Nunaanni danskit koruunii atorpavut.

Aningaaseriveqarpugut kontunik, kortinik tigusissutinik il.il. pilersitsivigisinnaasannik. Dankortit sumiluunniit atorsinnaasoq atuinnarsinnaavat taamatullu aamma kreditkortit nalinginnaasut tamarmik Kalaallit Nunaanni atorneqarsinnaallutik.

Meeqqanut checkit
Danmarkimisuulli ukiumut sisamariarluni meeqqat checkisitinneqarneq ajorput.

Nioqqutissat
Tunisassiaativut soorlu tuttut, umimmaat, puisit arferillu neqaat kiisalu aalisakkat raajallu Danmarkimi tunisassianut taakkununnga sanilliullugit akikipput. Neqit allat Danmarkimisuulli akeqarput. Naatitat nutaat maani akisunerulaarput niuertarfiilli pitsaasunik neqerooruteqartarput naatitanillu nalinginnaasunik amerlasuunik peqartarlutik. Immuk nutaaq akisoorujussuuvoq amerlanerilli nutaajunngitsumik sivisuumik uninngatinneqarsinnaasumik pisisarnertik ajorinngilaat. Inuussutissanit tamalaanit nioqqutit nalinginnaasut Danmarkimeersut danskit akigititaat malillugit pisarineqarsinnaapput, kisianni immiaaqqat, viinnit, imigassat tupallu akisunerujussuupput.

Suliaqaqatigiit peqatigiiffii aamma A-kasse
Suliaqaqatigiinni peqatigiiffiit a-kassellu Kalaallit Nunaannut nuussinnaavatit maaniitillutillu ullormusiaqarsinnaatitaanngilatit. Taamatuttaaq feeriarnermi ullormusiassatut katersarisimasatit tigusinnaanngilatit taakku aatsaat Danmarkimi najugaqaruit tunniunneqarsinnaammata.

Niuertarfeqarneq
Nuuk 17.000-inik innuttaqarluni Kalaallit Nunaanni illoqarfiit annersaraat niuertarfippassualik, niuertarfiillu assigiinngitsorpassuarnik nioqquteqarput. Ataatsimut isigalugu nioqqutissat Danmarkimisuulli nioqqutigineqartut assingi pisiarisinnaavatit nioqqutissalli ilaat akisunerupput. Tamatuma saniatigut Netto-tut aamma H&M-itut ittunik akikinnernik niuertarfeqanngilaq.

Sillimmasiisarneq
Sillimmasiissutivit Kalaallit Nunaannut nuunnissaa ajornanngikkajuttarpoq tamannali sillimmaserfinnut paasiniariuk.

Allamit allamut nuunneq
Nuunnerit tamaat, tassunga ilanngullugu pisattavit Danmarkimi najukkannit Nuummi inigisassannut nuunneqarnerat Nuup Kommuneata akilissavaa. Aatsaat ukiuni pingasuni atorfeqareeruit Danmarkimut uternerit akilerneqarsinnaavoq. Pisattatit ataavartumik inigisassannut nuunnissavit tungaanut Nuup Kommuneanit sillimmaserneqassapput.

Timmisartumut billetit
Atorfinitsinneqaruit kommunip allakkanik inassuteqaataasunik nassissavaatit. Tamatuma kingorna kommune timmisartumut billetissannik inniminniissaaq sapinngisamillu ullormut suliffigiligassannut qanittumi aallarnissat sulissutigineqassaaq. Billeti Danmarkii najukkannut piaartumik nassiunneqassaaq.

Pisattat nuunneqarnerat
Tamatuma kingorna kommune Danmarkimi nussuisarfimmut saaffiginnissaaq nussuinissamik inniminniiniarluni, nussuisarfiup erseqqinnerusumik isumaqatigiissuteqarfiginiarlutit toqqaannartumik attavigissavaatit. Taamaammat ulloq sorleq nuussanerlutit illit nammineq aalajangissavat. Nussuisartut najukkannukassapput sunalu tamaat poortorlugu. Taamaallaat ammaatissavatit allamik suliassaqanngilatit. Kisimiittutut 15m3-it, aappalittut 30 m3-it kingornalu ilaqutariinni meeqqamut ataatsimut m3-it tallimat nassarsinnaavatit, m3-it sinneri nammineq akilissavatit. Ullut 14-20-t missaanni qaangiuppata pisattavit Kalaallit Nunaannut tikinnissaat naatsorsuutigissavat taakkulu ataavartumik inissannik innersuunneqarnissavit tungaanut toqqortarineqassapput. Ataasiarlutit akiliinak containerimut pigisannik aallersinnaatitaavutit, tamatumali kingorna aallerneq akeqalissaaq. Nuummi ataavartumik inissannik innersuunneqareeruit Godthåb Flyttefirmamut sianissaatit pisattavit aggiunneqarnissaat aaqqissuunniarlugu. Nutsernermut atatillugu ulloq ataaseq sulinngiffeqarsinnaatitaavutit tamannalu qaqugu pissanersoq sulisitsisunnut isumaqatigiissutigissavat.

Ineqarneq
Aallaqqaammut utaqqiisaasumik ineqartinneqarnissat piareersimaffigissavat piaartumilli sapinngisamillu qaammatit marluk ingerlanerini ataavartumik inissaqalernissat sulissutigissavarput. Utaqqiisaasumik inigisassat pisataqarpoq, oqorutilersugaalluni, allarusersugaalluni il.il. Aatsaat immikkorluinnaq pissutissaqartillugu ataavartumik inigisassap pisataqartinneqarnissaa qinnutigineqarsinnaavoq, taamaammat pisattannik tamarmiusunik Danmarkimit maanga nuussinissat kaammattuutigaarput. Aamma errorsivikujuit tamakkununnga atuupput, kalaallit nunaanni inissiat nillataartitsivinnik errorsivinnillu atortulersugaanngimmata.

Kommuneqarfik Sermersuumi atorfeqaruit Inissiaatileqatigiiffiup malittarisassai atuuttut naapertorlugit ineqarnermut aammalu imermut, innaallagissamut kiassarnermullu akiliuteqassaatit.

Tikinneq
Nuup Mittarfianut tikikkuit kommunimi sulisumit aaneqassaatit.

Namminersornerullutik Oqartussat
Kalaallit Nunaat 1. maj 1979-imi namminersornerulerpoq. Namminersorlutik Oqartussat pillugit inatsit danskit naalagaaffiata aamma Namminerlutik Oqartussat akornanni isumaqatigiissutaavoq sunut tamanut tunngasoq, nunanut allanut politiki, eqqartuussiveqarneq politiillu eqqaassanngikkaanni. Allanut tamanut tunngatillugu Namminersorlutik Oqartussat namminersortuupput. Tassa imaappoq malittarisassat Danmarkimit ilisimasavit aamma Kalaallit Nunaanni atuunnissaat naatsorsuutigisinnaanngilat, naak Namminersorlutik Oqartussat suliatigut siunertatigullu pissuteqarlutik sorpassuartigut tamakkiisumik ilaannakortumilluunniit danskit malittarisassaannik issuaanissaq toqqaraluaraat.

Napparsimalissaguma taava?
Pisortat napparsimmaviini nakorsiarneq kigutillu nakorsiarneq tamarmi aammalu nakorsat innersuussutaanik nakorsaatitortarneq akeqanngillat. Nalinginnaasumik kigutileriffiliarniarneq ajornakusoorsinnaavoq. Nuummi namminersortunik kigutit nakorsaqarpoq.

Tamatumunnga taarsiullugu Dronning Ingrids Hospital-imi nakorsiartarfimmut nakorsiartoqartarpoq. Peqqinnissaqarfik ingerlalluarpoq taamaattorli ilungersunartumik perulunnartumillu napparsimagaanni Danmarkimut katsorsartikkiartortoqarsinnaavoq. Malugiuk Kalaallit Nunaanni najugaqartutut inuit najugaasa allattorsimaffianni nalunaarsimaguit tamatumunnga peqatigitillugu Danmarkimi peqqinnissaqarfimmi katsorsartissinnaajunnaassagavit. Taamaattumik nappaammut ilungersunartumut katsorsartissaguit Danmarkimukaanneqassanersutit nakorsat aalajangissavaat. Napparsimmavissuarmi namminersorluni ingerlanneqartumi katsorsarneqarnissamut periarfissalimmik peqqinnissamut sillimmasernissaq ajornanngilaq.

Najukkannut uppernarsaatit Kalaallit Nunaata avataaniinninni napparsimalernissamut sillimmatitut uppernarsaatitut atorpoq.

Sunngiffinni susassaanga?
Nuuk Kalaallit Nunaanni illoqarfiit pingaarnersaattut arlalippassuarnik neqerooruteqarpoq ulluinnaallu ingerlasarnerat Danmarkimi illoqarfimmi Nuuttulli angitigisumi misigisassannit allaanerungaanngillat.

Kalaallit Nunaannut nuuttut amerlanersaasa pinngortitaq nuannarisarpaat pinngortitamukarnissamullu periarfissaqarluarpoq. Ukiuunerani sisorarsinnaavutit, sisoraatinik arpallutit sangusaarlutillu, aasaaneranilu qaqqami pisuttuarsinnaavutit, imaatigut angalaarsinnaallutit, aalisarlutit, paraglide-rlutit mountainbike-milluunniit angalallutit. Kommunemi Innutttaasunut Sullissivimmut saaffiginninnikkut 50 kr.-inik akiliillutit aallaaniarsinnaanermut akuersissummik pissarsisinnaavutit.

Maani timigissartarfeqarpoq nuannersumillu naluttarfeqarluni. Nuuk timersortartut peqatigiiffippassuaqarpoq ukiup sivisunersaani badmintonimik, arsaannermik, volleyball-imik, kickboksning-imik il.il. neqerooruteqartunik. Unnukkut atuartitsinermi ukiuunerani pisartumi aamma puisit amiinik mersornermik, oqaatsinik, ikiueqqaarnermik sorpassuarnillu pikkorissarnissaq neqeroorutigineqartarpoq. Nunatta Atuagaateqarfia (atuakkanik atorniartarfik) Nuummiippoq sorpassuaateqarlunilu.

Kalaallit Nunaanni kulturip illorsua Katuaq illoqarfimmi kulturikkut naapisimaartarfiuvoq. Tassani ilaatigut filmertarfeqarpoq takuteqqaakkanik filmertitsiviusumik, atisanik takutitsisoqartarpoq, oqalugiartoqartarpoq, tusarnaartitsisoqarluni eqqumiitsulianillu saqqummersitsisoqartarluni. Kingullermik minnerunngitsumilli illoqarfimmi neriniartarfiit kalaaliminernit mongolit nerisassaataannut sassaalliisartut taaneqassapput, kingornalu illoqarfiliarusukkaanni tamanna aamma periarfissaqarpoq.

Kalaallit Nunaata Radiua KNR DR-imit nutaarsiassanik, filminik isiginnaagassianillu takutitsisarpoq kiisalu aamma kabel-tv-mik pissarsisoqarsinnaavoq kanaalit amerlanerusut takorusukkaanni ilaatigut DR1 aamma DR2 takuneqarsinnaallutik.

Sumi najugaqassaanga?
Kommuneqarfik Sermersooq inissiaatileqatigiiffiuteqarpoq Iserit A/S-imik taaguutilimmik, taanna atorfimmut atatillugu inissanik innersuussisarpoq. Sumi najugaqarnissannut sunneeqataasinnaanngilatit inissannulli siullermut nuukkuit allamut nuunnissamut allatsissinnaallutit. Qaammatini pingasuni ineqarnermut akiliutit amerlaqataannik qularnaveeqqusiisoqartarpoq. Qularnaveeqqutit akiliilluni qaammatini aqqaneq marlunni akilersorneqarsinnaapput. Inoqutigiinni inuit amerlassusaattulli amerlatigisunik initalimmik initaarsinnaatitaavutit. Ineqarnermut akiliutit Danmarkimisuulli iinnapajaarput.

Danmarkimut qanoq attaveqaannassaanga?
Angerlarsimaffigisanniittut ajornanngitsunnguamik attavigisarsinnaavatit. Nalinginnaasumik allakkatigut attaveqartarnerup saniatigut emaileqarpoq Skypeqarlunilu Skypemulluunniit assingusumik kiffartuussisoqarluni, taakku attaveqarnissamut atortuupput pitsaasut. Kommunimi sulisut amerlanersaat internet-ersinnaapput. Internetip telefoneqarnerullu akii pillugit Tele Greenland–imi takusinnaavatit.

Ataavartumik najugaqalernissavit tungaanut Kommuneqarfik Sermersooq aqqutigalugu allakkanik tigusisarsinnaavutit. Najugaq tassaavoq: ATEQ, Kommuneqarfik Sermersooq, IMMIKKOORTORTAQ, postboks 1005, 3900 Nuuk, Kalaallit Nunaat. Tikinniariaruit piaartumik illoqarfimmi allakkerivimmi postboksitaarnissat kaammattuutigineqarpoq.

Kalaallit paasisinnaavakka paasisinnaavaanngalu?
Nuummi innuttaasut amerlanersaat marluinnik oqaaseqartuupput danskisullu oqaluinnarlutilluunniit paasineqassaqqaarputit, taamaattorli soorunami aamma kalaallisut ilinniarusunninnik soqutiginninnissat kissaatigineqarpoq. Kommuneqarfik Sermersooq pisinnaasassami nalunartumi tassani ukiut tamaasa unnukkut atuartitsinermik neqerooruteqartarpoq.

Taasisinnaatitaavunga?
Kalaallit Nunaanni najugalittut qaammatini arfinilinni nalunaaqqasimaguit inatsisartunut qinersinermi kommunimullu qinersinermi taasisinnaatitaavutit. Malugiuk Kalaallit Nunaanni najugaqarnikkut Danmarkimi taasisinnaatitaajunnaassagavit, folketingimut qinersinermi kommunimullu qinersinermi kiisalu EU-mut qinersinermi.

Meeqqeriviit meeraaqqeriviillu
Nuummi meeqqeriveqarlunilu meeraaqqeriveqarpoq, ajoraluartumillu sivisuumik inissamik utaqqiffiusarput.

Kommuneqarfik Sermersuumut saaffiginnillutit Kalaallit Nunaannut aallannginninni qaammatit arfinillit angullugit sioqqullugu meeqqatit meeqqerivinnut inissamut allatsissinnaavatit.

Atuartarneq atuareernermilu paaqqinnittarneq
Tamatuma illuatungaanik atuarfimmi inissat atuareernermilu paaqqinniffimmi inissat ajornartorsiutaanngillat. Danskit meerartaannaannik atuartitsiviusunik atuarfeqanngilaq atuartitsinerlu kalaallisut danskisullu pisarpoq, taamaattorli danskit meerartaat aamma kalaallisut atuartinneqartarput. Oqaatigineqassaarli Nuummi ilinniartitsisussaaleqinerujussuup kingunerisaanik ilinniartitsisut danskiusut maani amerlaqimmata taamaattumillu atuartitsineq danskisut pikkajuttarmat. Tamatuma saniatigut Nuummi ilinniarnertuunngorniarfeqarlutalu niuernermik ilinniarfeqarpugut.

Akissarsiat
Aningaasat pillugit Kalaallit Nunaaliartoqassanngilaq. Akissarsiat – pisortani atorfeqarnermut tunngatillugu – Danmarkimi akissarsiaritinneqartartunit appasinnerulaarput kiisalu ilinniagaq qanorlu sivisutigisumik sulisimaneq aallaavigalugit aalajangersarneqartarlutik. Taamaattumik isumaqatigiissummi allassimasunit allaanerusumik qaffasinnerusumik akissarsiaqarnissaq nalinginnaasumik isumaqatigiinniutigineqarsinnaaneq ajorpoq. Tamatumali illuatunganik amerlasoorpassuit ukiut tamaasa akiliunneqarlutik angalasinnaasarput imaluunniit tapeqartinneqartarlutik. Sukumiinerusumik paasisaqarusukkuit isumaqatigiissutigisarsi misissoruk.

Malugiuk Kalaallit Nunaanni sapaatit akunnerannut tiimit suliffiusut 40-pput.

Qimmeqarsinnaatitaallungalu qitsuuteqarsinnaatitaavunga?
Inigisami nammineq isertarfeqaraanni qimmeqarsinnaatitaallunilu qitsuuteqarsinnaatitaasoqakkajuttarpoq. Qimmimik qitsummilluunniit Kalaallit Nunaannut eqqussiniaruit akuersissummik pissarsiniarlutit Kommuneqarfik Sermersooq sioqqutsilluarlutit attavigissavat. Malugiuk uumasut kinguaassiorsinnaajunnaarsinneqarsimasussaammata. Unioqqutitsilluni uumasuuteqarneq aamma angalaannartitsineq sakkortuumik isigineqartarpoq kommunillu qimminik angalaannartunik tigusisartuisa qimmit qitsuillu unioqqutitsilluni uumasuutigineqartut toquttarpaat.

Akileraarutit momsilu
Nuummi akileraartarnermi procenti 42-voq minnerpaamillu ilanngaataasartoq ukiumut 58.000-iuvoq.

Kalaallit Nunaanni akileraarniaraanni aalajangersimasumik najugaqartuusariaqarpoq, tassa inuit najugaasa allattorsimaffianni nalunaarneqarsimasariaqarpoq sivikinnerpaamik qaammatini arfinilinni. Taamaattumik Nuummut tikikkuit piaartumik kommunip akileraartarnermut allaffianut saaffiginnittariaqarputit inuillu najugaasa allattorsimaffiannut nuunnerit nalunaarutigalugu.

Kalaallit Nunaanni nioqqutissat momseqanngillat tamatumalu kinguneraa maanga nuunnginninni Danmarkimi momseqanngitsumik niuersinnaanerit. Nioqqutissat taamaallaat pisiarereernerini qaammatit pingasut qaangiutsinnagit Kalaallit Nunaannut eqqunneqassapput. Momsinik utertitsisarneq pillugu periutsit assigiinngiiaarput taamaammat qanoq iliussanerlutit niuertarfik aperiuk.

Angallanneq
Kalaallit Nunaannut Kalaallit Nunaanniillu

Nuummut toqqaannartumik timmisartorsinnaanngilatit. Mittarfik nunanit tamalaanit atorneqartoq Kangerlussuarmiippoq tassanngaanniillu Kalaallit Nunaanni illoqarfinnut allanut attaveqarpoq. Københavnimit Nuummut siumut utimullu bileti 10.000 kr.-it missaannik nalinginnaasumik akeqartarpoq, kisiannili neqerooruteqartoqarnera apeqqutaatillugu allaat 5.000 kr.-iinnarnik akeqarsinnaalluni. Akit pillugit sukumiinerusumik paasisaqarsinnaavutit Air Greenland-imi.

Kalaallit Nunaanni angalanerit akisupput. Nuummit Kangerlussuarmut uterlugulu timmisartumut billetti 3.200 kr.-it missaannik akeqarpoq. Arctic Umiaq Line maannamut Kujataanit avannaani Ilulissanut angallassisarsimavoq ingerlatseqatigiiffiulli siunissaa nalorninarpoq. Nuummit Ilulissanut siumut utimullu billeti 2.500 kr.-it missaannik akeqarpoq.

Malugiuk Kalaallit Nunaanni qimuttuitsoqanngimmat illoqarfiillu akornanni aqqusineqarani.

Nuummi
Nuup Buussi Nuup illoqarfia tamakkerlugu angalasarput, taamaammat bussinut ikiguit minutsialunnguit qaangiuppata illoqarfiup qeqqanut pissaatit. Ullaaralaamit unnussuarmut angalasarput billetiilu nal.ak. ataaseq atuuttartoq 13 kr.-iinnaqarpoq. Unnuakkut angerlassaguit taxanut sianersinnaavutit. Danmarkimisuulli akeqapajaaginnarpoq.

Ilaat namminneq biileqarusuttarput – benzina liiterimut 3,50 kr.-it missaannik akeqarpoq. Kalaallit Nunaanni biilinik ingerlatsisinnaanermut allagartaqartariaqarputit. Nuummi politiinut akiliisitsilaarlutik danskit biilinik ingerlatsisinnaanermut allagartaasa ilassutaattut Kalaallit Nunaanni biilinik ingerlatsisinnaanermut allagartamik tunniussisasrtunut saaffiginnillutit pissarsiarisinnaavat.

Nuummi motorcykelerneq inerteqqutaavoq.

Sikkilimik nassarnissaq kaammattuutigineqarsinnaavoq sikkililli pitsaasunik geareqarnissaa bremseqarnissaalu isumagiuk. Nuuk qummukajaalerujussuuvoq.

Sila
Nuummi sila pikkunartarpoq anorlerajulluni ukiukkullu aamma aputeqaqalunilu sermeqartaqaluni. Ukiukkut nillissuseq agguaqatigiissillugu -10 celsiusimiittarpoq (chillfaktor (anorip nillertitsinera) ilanngunnagu) aasakkullu agguaqatigiissillugu qulit miss. kiattarluni. Soorunami oqaatigineqassaaq silaannaap panernerujussua pissutigalugu sila kiannerusutut misinnartarmat. Ukiukkut maannaruit qaatiguumik ukiorsiummik oqortumik imermillu pitarneqarsinnaanngitsumik, kamippannik imermik pitarneqarsinnaanngitsunik quasanngitsunillu, qarlippaanik, natsamik, aaqqatinik qungaseqummillu nassartariaqarputit. Aasakkut qaatigooq aasarsiut nalinginnaasoq naammaqaaq, sandaleqartoqartarnerali qaqutigoorpoq. Kalaallit Nunaanni sila pillugu uani paasisaqarnerusinnaavutit DMI.

Links
Nittartakkat pitsaasut ilamerngi aajuku sukumiinerusumik atuarfigisinnaasatit:

www.airgreenland.gl : Air Greenland, Grønlandsfly-usimasoq

www.dmi.dk : Danmarks Meteorologiske Institut

www.sermitsiaq.gl : Erhvervsavisen i Nuuk

www.natur.gl : Grønlands Center for Naturforskning

www.asiaq.gl : Kalaallit Nunaanni Misissueqqaarnerit

www.nanoq.gl : Namminersornerullutik Oqartussat

www.katuaq.gl : Katuaq

www.katak.gl : Nunatta Atuagaateqarfia

www.gu-nuuk.gl : Nuummi Ilinniarnertuunngorniarfik

www.ag.gl : Atuagagdliutit

www.knr.gl : Kalaallit Nunaata Radiua

www.ghsdk.dk : Kalaallit Nunaata Danmarkimi aallartitaqarfia

www.stat.gl : Grønlands Statistik

www.ilisimatusarfik.gl : Grønlands Universitet

www.vedur.is : Islands Meteorologiske Institut

www.ninuuk.gl : Nuummi Niuernermik Ilinniarfik

www.peqqik.gl : Peqqissutsit nittartakkami

www.nuuk-tourism.gl : Nuuks Turistkontor

www.ral.gl : Royal Arctic Line

www.royalgreenland.gl : Royal Greenland

www.tele.gl : Tele Greenland