Ileqquusumik ataatsimiinneq

Immikkoortortaqarfiit
Najukkami ataatsimiititaq Nuuk
Date
9. April 2019 -
Qulequtaq
Saqqaa

Suliassamik saqqummiussaq

Ileqquusumik ataatsimiinneq

Nuummi Najukkami Ataatsimiititaliaq

Oqaluuserisassat

 

Marlunngorneq, ulloq 9. apriili 2019 nal. 16.30-18.30

Ilaasortat

Nivi Katrine Christensen

Arnarissoq Fleischer

Moses Masik Marcussen- Mølgaard

Ujammiugaq Engell

Poul Petersen

Finn Meinel

Aviaq Brandt

Nadia Aviaq Olsen

”Ari” Hansine P Rasmussen

Naleraq Eugenius

Pisinnaanatik nalunaartut
Aviaq Brandt

Aggersarneqarput
Esmar Bergstrøm

Ullormut oqaluuserisassat akuerineqarneri

Suliassamik saqqummiussaq

Ullormut oqaluuserisassat taamatut isikkoqartillugit akuerineqarput.

Nalunaarutit

Suliassamik saqqummiussaq

Najukkami Ataatsimiititaliami ilaasortat qinnuivigineqarput Najukkami Ataatsimiititaliat ullut 10. aamma 11. juni Hotel Hans Egedemi ataatsimut isumasioqatigiinnissaanni peqataanissamut periarfissaqarnerlutik allaffeqarfimmut maannakkut nalunaaqqullugit.


Paamiuni, Tasiilami Ittoqqortoormiinilu Najukkami Ataatsimiititaliani ilaasortat peqataassapput.

Ilisimatitsissutit

Suliassamik saqqummiussaq

2019-imi aningaasaliissutit atugassanngortinneqarsimasut pillugit killiffik

Suliassamik saqqummiussaq

4A: 2019-imi aningaasaliissutit atugassanngortinneqarsimasut pillugit killiffik

Nuummi Najukkami Ataatsimiititaliaq 2019-imi katillugit 4.225.000 koruuninik atugassinneqarpoq. Tamatuma saniatigut inunnut qulinut qaammammut 2.124 koruuninik akissarsiaqartitsinissamut taakkunannga ilanngaasoqartassaaq, tassa ukiumut 255.000 koruuniussapput.

Taamaalilluni Najukkami Ataatsimiititaliaq 2019-imi 3.970.000 koruuninik aningaasaliissutinik atuisinnaavoq.


2019-imi aningaasaliissutit atugassanngortinneqarsimasut pillugit aprilip aallartinnerani killiffiat imaappoq:

Aningaasartuutit

Aningaasat akuerisat koruuninngorlugit

 

Aningaasat atorneqartut/kr.[1]

 

Ataatsimiinnermi sutugassaqartitsineq

 

 

2010

Nuummi apummik ilusilersuineq.

 

120.000 koruunit tungaannut aningaasaliissutigineqarput

110.773

Oqaluttuarisaaneq pillugu allagartalersuutit

 

20.000 koruunit tungaannut aningaasaliissutigineqarput

6.000

Qiajuk Studio – Nuummi innuttaasunut qitittarfimmik pilersitsinissaq pillugu filmimik takutitsineq oqallinnerlu

 

10.000

10.000

René Design – paasissutissanik naqiterinermut

 

8.762

8.762

Arsaattarfiit eqqaanni qullilersuineq ungalulersuinerlu

(Maluginiagassaq Suliassaq naammassippat aatsaat tunniunneqassapput)

 

152.990 kr.

0

Qinnuteqarneq – Meqqaanut sumiginnakkanut angalatitsineq, Meeqqat Ikiortigit

12.025

12.025

Katillugit

323.777 kr.

149.570 kr.

 

Aningaasat atorsinnaasat

Atuineq:

Atorsinnaasat:

 

Kr. 3.970.000

 

Kr. 149.570 kr

 

Kr. Kr. 3.820.430

 

Inassuteqaatigineqarpoq

Inassuteqaatigineqarpoq:

  • Ilisimatitsissut tusaatitut tiguneqassasoq

 


[1] Suliniutinut ataasiakkaanut inaarutaasumik naatsorsuusiat sillimaffigineqassaaq. Aningaasat atorneqanngitsoortut Najukkami Ataatsimiititamut utertinneqassapput

Aalajangiineq
Paasissutissiineq tusaatissatut tiguneqarpoq

Aalajangiiffigisassat

Suliassamik saqqummiussaq

Siunnersuut – Najukkami ataatsimiititaliamut sammisassanik pilersaarummik suliaqarnissaq

Suliassamik saqqummiussaq

5A: Siunnersuut – Najukkami ataatsimiititaliamut sammisassanik pilersaarummik suliaqarnissaq

Ulloq 26. marsi 2019 Najukkami ataatsimiititaliamut ilaasortaq Arnarissoq Fleischer ullormut oqaluuserisassamik Najukkami ataatsimiititaliamut ukiumut ataasiarluni sammisaqartitsisarnissamik siunnersuuteqarluni nassiussaqarpoq.

Arnarissoq Fleischer kissaatigaa, Najukkami ataatsimiititaliap siunissaq eqqarsaatigalugu innuttaasut akuutillugit tigusaasumik sammisassaqartarnissamut pilersaarummik suliaqarnissaq oqaluuserissagaa.

Allatseqarfimmit oqaaseqaatit:

Siunnersuut allatseqarfimmit taperserneqarpoq aammalu sammisaqarnissamut pilersaarutip imaluunniit anguniakkatut siunniussat suulluunniit pilersaarusiorlugit sulissutiginissaannut ikiorsiiumasoqarpoq. Assersuutigalugu Najukkami ataatsimiititaliap qinigaaffiup atuunnerani illoqarfiup immikkoortuini tamani innuttaasunik akuutitsilluni suliniummik anginerusumik ingerlataqarnikkut anguniagassamik siunniussaqarnikkut.

Inassutigineqartoq

Inassuteqaatigineqarpoq:

  • Nuummi Najukkami ataatsimiititaliap Najukkami ataatsimiititamut sammisassatut pilersaarummik siunnersuut oqaluuserissagaa

    Ilanngussaq

    Soqanngilaq

Aalajangiineq
aalajangerneqarpoq tamanna pillugu ataatsimut sulilluni ataatsimiinnissamut aggersaasoqassasoq.

Siunnersuuteqartoq Arnarissoq Fleischer qinnuivigineqarpoq sulilluni ataatsimiinnissamut aggersaaqullugu.

Siunnersuut – Interaktiv Park

Suliassamik saqqummiussaq

5B: Siunnersuut – Interaktiv Park

 

Najukkami Ataatsimiititaliamut ilaasortaq Naleraq Eugenius ulloq 29. januaari Nuummi interaktiv Parkeqalernissaanut (isiginnaartut peqataatinneqarlutik eqqumiitsuliaq) eqqartuinissamut siunnersuuteqarpoq. Nuummi Najukkami Ataatsimiititaliap ileqquusumik ataatsimiinneranni ulloq 12. februaari 2019, oqaluuserisassap kinguartinneqarnissaa aalajangerneqarpoq, oqaluuserineqarnerani siunnersuuteqartup Naleraq Eugenius-ip peqataanissaanut. Tamanna pillugu matumani ataatsimiinnermi ulloq 9. apriili 2019-imi oqaluuserisassaq saqqummiunneqarpoq.

Nuummi innuttaasut peqataatinneqarlutik eqqumiitsulianik teknologiimillu nutaanik misigisaqarnissaat suliniummi siunertarineqarpoq, tamanullu saqqummersitsisoqarnissaa eqqumiitsuliaannaanngitsumik, eqqumiitsulialli aalasut isiginnaartut najuunneranit sunnertinneqartartut atorlugit saqqummersitsinissaq pilersinniarneqarpoq.

Suliniut nutaarluinnaasussaavoq, pissutigalugu illoqarfimmi atortorissaarutit atorlugit suli ikkussuisoqarnikuunnginnami. Naleraq Eugeniusip Teamlab attaveqarfigivaa, ilaatigut ilaqutariit meeqqallu pillugit atortorissaarutit atorlugit suliaqartartuupput. Teamlab suliniuteqarnermi suleqatissatut periarfissaasinnaavoq taamaalillunilu Naleraq Eugeniusip kissaatigaa periarfissaqarluarnerani suliniut maannakkut iliuuseqarfigineqassasoq: https://www.teamlab.art/

Atortorissaarutit ikkunneqartut atorlugit seqersinneqartartut tamarmik Teamlab-imit takutinneqartut inip angissusaa killiffiilu malillugit toqqartorneqarlutillu naleqqussarneqarsinnaapput. Ikkussuunneqartartut arlallit meeqqanut inuusuttunullu, aammali utoqqaanerusunut, assut tulluartuupput. Aaqqissuussamut unamminarsinnaasut tassaapput avatangiisit sumiiffillu naleqquttoq, taakku anguniakkanut killissarititaasunullu tunngatillugu ajunngitsumik atorneqarsinnaassapput.

Aaqqissuussaq mikisunnguamiit aallarteqqaarneqarsinnaavoq, tassani ini/avatangiisit pissarsiarineqarsinnaasut apeqqutaallutik. Suleqatigiissitamik pilersaarusiornermik suliaqarsinnaasumik japanimiunillu Teamlab-imik imaluunniit allanik eqqumiitsuliortunik ikkussuisinnaasunik suleqateqarsinnaasunik pilersitsinissaq pingaaruteqarluinnarpoq. Suleqatigiissitaq suleqatigisallu allat peqatigalugit missingersuusiortoqassaaq, tassani aamma suliniutip ineriartortinnissaanut piviusunngortinnissaanullu aningaasaateqarfinnit allanit aningaasat atorneqarsinnaassapput.

Oqaaseqaatit

Kultureqarnermut Aaqqissuussinermullu Immikkoortortaq ima oqaaseqaatissaqarpoq:

Suliniut tunngaviatigut Immikkoortortaqarfimmit tapersersorneqarpoq. Suliniut pissanganarlunilu nutaaliorneruvoq, Nuup illoqarfiata aqquserngini qiimmassaassaaq. Suliniut suliaralugu ingerlatiinnarneqarnissaa aalajangiunneqassappat, Illoqarfimmik Inerisaaneq peqataatinneqassasoq innersuussutigineqarpoq. Matumani Aningaasaateqarfik Sermeq aqqutigalugu qinnuteqartoqarsinnaasoq periarfissaasoq nalilerneqarpoq.

Inassuteqaat

Inassuteqaatigineqarpoq:

- Najukkami Ataatsimiititaliamit isiginnaartut peqataatinneqarlutik eqqumiitsuliamik aallartitsinissamut periarfissaq taassumalu aaqqissuunneqarnissaa oqaluuserineqassasoq

 

Ilanngussaq

1. Suliniut pillugu naatsumik nassuiaat

Aalajangiineq

Aalajangerneqarpoq suliniut suliareqqinneqassasoq aammalu soqutigisaqartut ingerlatsisullu allat suliamut attuumassutilinnik suleqatigiissitaliamik pilersitsisoqassasoq, tassunga ilanngullug Kulturimut Aaqqissuussisarnermullu Immikkoortortaqarfik.

Mittarfik pillugu oqallinneq

Suliassamik saqqummiussaq

5C: Mittarfik pillugu oqallinneq

Allatseqarfik 18. marsi 2019 Najukkami Ataatsimiititaliami ilaasortamit, Moses Masik Marcussen-Mølgaard-imit saaffiginnissummik tigusaqarpoq, taassuma siunnersuutigaa ataatsimiinnermi tullermi Nuummi mittarfiup inissisimanera pillugu Najukkami Ataatsimiititaliap atuuffia eqqartorneqassasoq.

Saaffiginnissummi ilaatigut ima allassimasoqarpoq:

”Najukkami Ataatsimiititaliami ilaasortatut siunnersuutigaara, mittarfinnut aalajangernerit pillugit Najukkami Ataatsimiititaliami iliuuseqassanerluta eqqartussagipput. Qulequtaq pineqartoq innuttaasunut attuumassuteqarlunilu amerlavallaanut eqquisuummat arlaatigut peqataasariaqarpugut. Innuttaasut isumaat paasiniarneqaqqaaratik politikkikkut aalajangiisoqartinnagu tulliani ataatsimiinnermi oqaluuserinissaa isumaqarpunga pisussaaffigigipput.”

Inassuteqaat

Inassuteqaatigineqarpoq:

  • Nuummi Najukkami Ataatsimiititaliamit saaffiginnissut eqqartorneqassasoq

Aalajangiineq

Aalajangerneqarpoq Najukkami Ataatsimiititaliaq mittarfik pillugu suliami ataatsimut isummaminik saqqummiissanngitsoq. Najukkami Ataatsimiititliaq Nuummi mittarfik pillugu aalajangiisoqareernera pilersinneqarpoq, Najukkamilu Ataatsimiititaliaq taamaalilluni suliap ingerlanneqarnerani maannakkut ingerlanneqangaatsiareersumi piffissaagallarmat akuunissamut periarfissaqarnikuunngilaq. Nuummi Najukkami Ataatsimiititaliaq taamaammat suliami maannakkut akuunianngilaq.

 

Tamassuma saniatigut eqqartorneqarpoq Najukkami Ataatsimiitiliap siunissami kissaatigigaa innuttaasut annertunerusumik peqataatinneqartarnissaasa suliniutigineqarnissaa kissaatigineqartoq, aammalu assersuutigalugu sanaartornermut aamma kommunimut pilersaarummut ilassutinut atatillugu maannakkut takuneqartartuniit allaanerusumik tusarniaasoqartassasoq.

Najukkami Ataatsimiititaliaq pillugu Facebookikkut nittarsaassineq

Suliassamik saqqummiussaq

5D: Najukkami Ataatsimiititaliaq pillugu Facebookikkut nittarsaassineq

Najukkami Ataatsimiititaliap ulloq 11. marsi 2018-imi ataatsimiinnerani qanoq Najukkami Ataatsimiititaliap facebookikkut quppernera aqunneqassanersoq sunillu imaqassanersoq tulliani Najukkami Ataatsimiititaliap ataatsimiinnerani eqqartorneqarnissaa kissaatigineqarpoq.

Ilaatigut Najukkami Ataatsimiititaliap qaammammut ataasiarluni ileqquusumik ataatsimiinnerani quppernermi imarisassat aalajangiiffigineqartarnissaat siunnersuutigineqarpoq.


Najukkami Ataatsimiititaliap facebookimi qupperneq namminneq aqunnissaa akisussaaffigaa.

Inassuteqaat

Inassuteqaatigineqarpoq:

  • Najukkami Ataatsimiititaliamit facebookikkut quppernermi Najukkami Ataatsimiititaliap nittarsaannissaa kiisalu siunissami facebookimi quppernerup aqunneqarnissaanut pilersaarut eqqartorneqassasoq

Aalajangiineq

Aalajangerneqarpoq facebook piffissami misileraaffiusumi atorneqassasoq. Nadia Aviaq Olsen piffissami misileraaffiusumi facebookimi quppernermut akisussaasuussaaq.

Qinnuteqaat – Nordisk Koncertkor (Nunani Avannarlerni Erinarsoqatigiit)

Suliassamik saqqummiussaq

5E: Qinnuteqaat – Nordisk Koncertkor (Nunani Avannarlerni Erinarsoqatigiit)

Najukkami Ataatsimiititaliaq ulloq 7. marsi 2019 Nordisk Koncertkorimit aningaasanik tapiiffigineqarnissamut qinnuteqaammik tigusaqarpoq. Tusarnaartitsinissamut ”hvor himmel og hav mødes” (qilaap immallu naapinnerat) 100.000 koruunit qinnutigineqarput. Tusarnaartitsinissaq Nunat Avannarliit Nuummi Kulturisioqatigiinnerannut ilaavoq, tamannalu ulluni 7-13. oktobari 2019, Issittumi Sakkutooqarfiup umiarsuaataasa alapernaarsuutaasa ilaanni, ingerlanneqassaaq.

Qinnuteqaat malillugu tusarnaartitsinermi siunertaavoq:

“Imaq qulequtaralugu tusarnaartitsinissaq, Maliina Jensen vertikaldanser (nunap nutsuinera atorlugu qitittartoq) peqatigalugu, Issittumi Sakkutooqarfiup umiarsuaataasa alapernaarsuutaasa ilaanni, taamaaliornikkut Nuummi innuttaasut immikkuullarissumik tusarnaartitsinermik misigisaqartinneqassapput. (…) Suliniummi erinarsornikkut qitinnikkullu ataatsimoorluni immamut kiisalu Nunani Avannarlerni ataatsimuussusermik nersuineruvoq, nersuinermilu Issittumi Sakkutooqarfiup umiarsuaataasa alapernaarsuutaasa ilaanni ingerlanneqassaaq.”

Katillugit marloriarluni takutitsisoqarnissaa kiisalu tusarnaartitsineq 200-nik isiginnaartoqarnissaa naatsorsuutigineqarpoq.

Uku ilanngussatut nassiunneqarput: qinnuteqaat, suliniummik nassuiaat missingersuullu.

Aningaasaqarnermut Allatseqarfimmit oqaaseqaatit

Nuummi Najukkami Ataatsimiititaliaq 2018-imi Nordisk Koncertkorimut 100.000 koruuninik, ukiortaami tusarnaartitsinermut, tapiissuteqarpoq.
 

Inassuteqaat

Inassuteqaatigineqarpoq:

  • Nuummi Najukkami Ataatsimiititaliamit qinnuteqaat oqaluuserineqassasoq siunertamullu aningaasanik tapiissuteqartoqassanersoq aalajangiiffigineqassasoq.

    Ilanngussat

    1. Nordisk Koncertkorimit qinnuteqaat

    2. Suliniummik nassuiaat

    3. Missingersuut

Aalajangiineq

Nuummi Najukkami Ataatsimiititaliaq isumaqarpoq isumassarsiaq soqutiginartuusoq, oqaatigaluguli isiginnaartitsinernut marlunnut missingersuut qaffasissoq. Nuummi Najukkami Ataatsimiititaliap qinnuteqaat ilaatigut akueraa, neqeroorutigalugulu suliniutip ingerlanneqassappat 34.000 kr.-nik tapiissuteqartoqassasoq.

34.000 kr.-t taakku ukununnga atugassanngortinneqarput:

 

  • Akissarsiat, Qitittartoq Maliina Jensen: 22.000,00
  • Akissarsiat, Pattattartoq nipilersortartorlu alla: 12.000,00
Qinnuteqaat – Nunani Tamalaani Katersugaasiviit Ulluat

Suliassamik saqqummiussaq

5F: Qinnuteqaat – Nunani Tamalaani Katersugaasiviit Ulluat

Najukkami Ataatsimiititaliaq ulloq 15. marsi 2019-imi Nuummi Eqqumiitsulianik Saqqummersitsivimmit aningaasanik qinnuteqaammik tigusaqarpoq. Nunani Tamalaani Katersugaasiviit Ulluat ingerlanneqarnissaanut kingornalu ulluni 18. maaji – 31. juuli 2019-imi saqqummersitsinissamut takutitsinissamullu (performance art) katillugit 26.000 koruuninik qinnuteqartoqarpoq.

Qinnuteqaat malillugu Nunani Tamalaani Katersugaasiviit Ulluanut qulequtaq siunertarlu tassaavoq:

”Qulequtaq: Katersugaasiviit Kulturimik Katersugaasivittut: Ileqqut Siunissaat (Museums as Cultural Hubs: The Future of Tradition). Nunani Tamalaani Katersugaasiviit Ulluanni ukioq manna qulequtaasoq malillugu Nuummi Eqqumiitsulianik Saqqummersitsivimmi eqqumiitsulianik katersat uummarsarniarlugit Nuummi Eqqumiitsulianik Saqqummersitsiviup Natasha Pedersen suleqatigaa. Taamaalilluta Nuummi Eqqumiitsulianik Saqqummersitsiviup katersaanik Kalaallit Nunaannilu eqqumiitsulioriaatsit nutaaliaasut ataqatigiissinnissai kissaatigaarput. Nataschap Nuummi Eqqumiitsulianik Saqqummersitsiviup eqqumiitsulianik katersai isumassarsiorfigissavai, modelillu sisamat takutitsisussat isikkussaat assigiinngitsut suliarineqassapput.

Taakkulu modelit takutitsisussat sisamat Nuummi Eqqumiitsulianik Saqqummersitsivimmi maajip 18-anni saqqummersitsinermi ilaassapput akunnerni marlunni takutitsillutik. Isiginnaartitsinertalimmik takutitsisoqassaaq, tassa modelit takutitsisut Nuummi Eqqumiitsulianik Saqqummersitsivimmi saqqummersitat akornanni ingerlaassammata. Assiliisoqassaaq. Suliniut naggaserlugu Inuiattut Ullorsiornermi juunip 21-anni pisumit assilisanik saqqummersitsisoqassaaq.

Tamatuma kingorna eqqumiitsuliaq pillugu Natascha Pedersen oqaloqatigineqassaaq. Assit aamma Nuummi Eqqumiitsulianik Saqqummersitsivimmi, Natasha Pedersenip nammineq inuit attaveqaataanni quppernerani atorneqassapput, taamaalilluni Colourful Nuup Nuuk Eventimik nittarsaassinera Nuummi Eqqumiitsulianik Saqqummersitsiviata avataanut siammarterneqassaaq.”

Saaffigisat tassaapput innuttaasut tamarmik qassinilluunniit ukioqaraluarpata, eqqumiitsulianik kulturimillu soqutigisallit. Aaqqissuussaq akeqanngilaq tamanullu ammalluni.

Uku ilanngussatut nassiunneqarput: qinnuteqaat, suliniummik nassuiaat missingersuullu.

Allatseqarfimmiit oqaaseqaatit

Kommuneqarfik Sermersuumi Aningaasaateqarfik Sermermut 30.000 koruunit qinnutigineqarsimapput.

Inassuteqaat

Inassuteqaatigineqarpoq:

  • Nuummi Najukkami Ataatsimiititaliamit qinnuteqaat oqaluuserineqassasoq, siunertamullu aningaasanik tapiissuteqartoqassanersoq aalajangiiffigineqarluni

    Ilanngussat

    1 Qinnuteqaat, suliniummik nassuiaat missingersuullu

Aalajangiineq

Nivi Christensenip eqqumiitsulianik saggummersitsivimmi pisortatut suliamut attuumavallaarnini nalunaarutigalugu inimit anivoq.

 

Aalajangerneqarpoq Nuummi Najukkami Ataatsimiititaliaq siunertamut 26.000 kr.-nik tapiissuteqassasoq neriuutigalugulu Nuuuk suliniutikkut nunat tamat akornanni ilisimaneqalissasoq.

Qinnuteqaat – Nuuk Nordisk Kulturfesitval 2019

Suliassamik saqqummiussaq

5G: Qinnuteqaat – Nuuk Nordisk Kulturfesitval 2019

2019-imi Nuuk Nordiskip ingerlannissaanut aningaasatigut tapiiffigineqarnissaq pillugu Kalaallit Nunaanni Nordens Institutimit (NAPA) qinnuteqaat Najukkami Ataatsimiititaliap 2019-imi marsip ulluisa 27-anni tiguaa. Festivali 2019-imi oktobarip ulluisa arfineq-aappaanniit 13-iannut ingerlanneqassaaq, tassanilu kalaallit nunanilu allaniit eqqumiitsuliortut 250-it missaanniittut aaqqissuussanik, saqqummersitanik, tusarnaartitsinernik, kulturikkut oqallinnernik il. il. 300-nik amerlanerusunik suliaqassapput. Katillugit 300.000 koruunit qinnuteqaatigineqarput.

Qinnuteqaat ilanngussaq 1-itut ilanngunneqarpoq. Qinnuteqaammi ilaatigut ima allaqqavoq:

”(…) Festivalertitsinikkut nunani avannarlerni suleqatigiinneq kulturilu Kalaallit Nunatsinni malunnartinniarneqarpoq. Illoqarfik Nuup Nunallu avannarliit sinnerisa akornanni ataqatigiilernissaq anguniarparput.

Nuuk Nordisk Nuummi innuttaasunut tamanut sammitinneqarpoq. Ukioq allortarlugu festivalertitsisoqartarpoq namminerlu ingerlannerulerneqarnissaa siunertaalluni, tamannalu ima isumaqarpoq akissaqartut pilersaarummik pilerisungaaramik namminneq akilertassallugu. Aammali meeqqat, inuusuttut taavalu peqataanissamut akissaqanngitsut pilersitsinitsigut peqataatikkusuppavut. Ilaatigullu Najukkami Ataatsimiititaliamit tapersersorneqarnissarput pinngitsoorsinnaanngilluinnarparput. Ukioq 2019-imi meeqqat inuusuttullu ataasiakkaatut nutaaliorsinnaanerannut periarfissaat immikkut sammissavavut, taakkuupput suliniuteqarnissaminnut periarfissaqartut malittarisassaqartullu. Aammattaaq Nuuk Nordisk naligiissitaanermik pingaartitsissaaq - arnat angutillu eqqarsaatigalugit, aammali oqaatsit, tikikkuminartuuneq taavalu aningaasaqarneq ilanngullugit. Ukioq manna festivalertitsinissamut suleqatigiiaartut grupperujussuanngorlugit ataatsimut qulequtassamik toqqaapput tassaasoq "ANGERLARSIMAFFIK". Angerlarsimaffik assigiinngitsutigut paasineqassaaq oqariartuutigineqassallunilu taassumalu qulequtaaraa naleqqunnerpaat tassaasinnaapput "Nuummut angerlaravit tikilluarit", "Kikkut sumi angerlarsimaffeqarpat?", "Nammineq suliat", "Angerlarsimaffiit assigiit aamma assigiinngitsut", "Angerlarserneq" aamma allarpassuit. Taamaalilluta neriuppugut festivalimi pisussat ataqatigiissumik pilersikkumaarlutigit.

Festivali eqqarsaatigalugu eqqumiitsuliat kulturilu sapinngisamik amerlanerpaanut sammitinneqarnissaat - aamma Nuuk Nordiskip pilersaarutai eqqarsaatigalugittaaq. Taamaattumik Nuummi angerlarsimaffeqanngitsunut illoqarfimmilu ikinnerussuteqartunut ilissi ikiuinissigut tajanik akeqanngitsunik agguaassissaagut. Illoqarfiup immikkoortuini tamanut ammasuni sammisassarpassuit pisortallu suliffeqarfiutai innuttaasunut peqataasunut tamanut akeqanngitsuutinneqassapput ammaannartinneqassallutillu. (…)”

Allatseqarfimmit oqaaseqaatit:

Ukioq 2019-imi Nuuk Nordisk Kommuneqarfik Sermersuumit katillugit 800.000 koruuninik aningaasaliiffigineqarpoq.

Kommunip 2019-imut missingersuutaaniit 300.000 koruunit kiisalu Aningaasaateqarfik Sermeq aqqutigalugu 500.000 koruuninik immikkoortitsisoqarpoq.

Inassuteqaat

Inassuteqaatigineqarpoq:

  • Nuummi Najukkami Ataatsimiititaliap qinnuteqaat eqqartussagaa siunertamullu aningaasatigut tapiissuteqartoqassanersoq aalajangiilluni.

     

Ilanngussaq

1. Qinnuteqaat – Nuuk Nordisk

Aalajangiineq

Aalajangerneqarpoq Nuummi Najukkami Ataatsimiititaliaq siunertamut 300.000 kr-nik tapiissuteqassasoq.

Arfinillit akuersipput, ataaseq akerliuvoq ataaserlu taaseqataanani.

Qinnuteqaat - Uanga Timera Projekt

Suliassamik saqqummiussaq

5H. Qinnuteqaat - Uanga Timera Projekt

Marsip ulluisa 27-t, 2019 Najukkami Ataatsimiititaliami ilaasortaq Naleraq Eugenius suliniummut Uanga Timera-mut aningaasanik tapiissuteqarnissaq pillugu siunnersuummik nassitsivoq, atuarfinnut tamanut 1-3 klassini atuartunut tulluartumik isiginnaagassiaasumut. Nuummi Najukkami Ataatsimiititaliaq katillugit 200.000 koruuninik qinnuteqarpoq.

Uanga Timera pillugu suliniummut allaaserisami ilaatigut ima allassimasoqarpoq:

”Isiginnaagassiami siunertaavoq, ajornartorsiulerfimmi piviusuusaartitsinerup ingerlanneqarnissaa, tassani meeqqat ajornartorsiulinnginneranni sukkanerusumik qisuariarnissaat, ajornartorsiorneq ajorsivissunnginnerani iluarsitinnissaa pillugu. Isiginnaartitsineq klassini takutinneqassaaq meeqqat atuaqatitik ilagalugit toqqissisimanissaat pillugu. Tassannga isiginnaagassiap pissuserlunneq pissuserissaarnerlu takutissavaa, meeqqat ilinniutigisinnaasaat, tamanna takutinneqassaaq erinarsorneq nipilersornerlu atorlugit, aamma pappimik isiginnaartitsisut sanaanik takussutissaqassaaq, tamakkulu Teater Trattofon Sverigemeersunit suliarineqassaaq.

Isiginnaagassiaq Nalle Laanela-it ilitsersorneqassaaq soorlu aamma taanna ”Kaassassuk” aamma ”Juulimaaq” ingerlanneqarneranni ilitsersuisimasoq. Isiginnaartitsisut tassaassapput Nukakkuluk Kreutzmann aamma Klaus Geisler, Nunatsinni ilinniarsimasut aamma Hans-Ole nipilersorneq saniatigullu teknikki isumagisussaavai. Meeqqat pillugit kattuffiit suleqatigaavut taamaalilluni isiginnaartitsineq tamanut ilinniutaasinnaanngorlugu suliaavoq, isiginnaartitsinerullu nalaani ajornartorsiutinik immikkuullarissunik pilersoqassagaluarpat eqqumaffigisinnaassavavut".

 

Isiginnaagassiaq najoqqutassiatut sanaavoq taannalu taaneqartarpoq ”forum teater”. Forum teater amerlanertigut atorneqartarpoq isiginnaagassiap ingerlanneqarnerani ajornartorsiulerfimmi, tassani isiginnaartut ajornartorsiut iluarsiniarlugu qinnuigineqartarput peqataaqqullugit. Taamaalilluni ingerlarngata nalaani meeqqat oqaloqatigineqarsinnaapput.

 

Allatseqarfimmit oqaaseqaatit:

Meeqqanut Atuarfeqarnermullu Ingerlatsivik oqaaseqarpoq, ingerlatsiviup siornatigut suliniut taanna tusarsimanagu taamaattumik suliniutip siunertaa isumaalu pillugit sukumiinerusumik paasisaqarusuppoq. Atuarfiup ilinniartitsinerata nalaani sammisassaqassappat imaluunniit isiginnaartitsisoqassappat atuarfiup pisortaa qanimut suleqatigalugu oqaloqatigalugulu ingerlanneqartussaavoq, taamaalilluni susassaqarfiup iluani suliniutinut allanut ataqatigiissarlugu ingerlanneqarsinnaammat, soorlu assersuutigalugu atuarfinnit meeqqat pisinnaatitaaffiat MIO aamma Nakuusa suleqatigineqarsinnaasut. Meeqqanut Atuarfeqarnermullu Ingerlatsiviup innersuussutigaa, Nuummi Najukkami Ataatsimiititaliaq siunertamut aningaasanik tapiiffigineqassanngitsoq, Suliniut Uanga Timera aamma Meeqqanut Atuarfeqarnermullu Ingerlatsivik akunnerminni oqaloqatigeeqqaartinnagit.

Sermeq puljen aamma uanga Timera-mit qinnuteqaat itigartitsissutigaat ilinniakkatigut sorleq tunngavigineqarnersoq qulakkeerneqannginnera patsisigalugu. Suliniut immini ajunngikkaluartoq kisianni tassa ilinniakkatigut atorfillit ilaannit pitsaanerusumik tunngavilersorneqarnissaa pisariaqartinneqarpoq.

Kommunimi Kultureqarnermut Aaqqissuusaanermullu immikkoortortaqarfiup oqaatigaattaaq, allatseqarfimmit piumasarineqarnerusoq suliniut Kulturikkut isumassarsiorfik aqqutigalugu atuarfiit suliniummik neqeroorfigineqarnissaat.

Inassutigineqartoq

Inassutigineqarpoq:

  • Nuummi Najukkami Ataatsimiititaliap qinnuteqaat eqqartussagaat siunertamullu aningaasanik tunniussisoqassanersoq aalajangerlugu.

     

Ilanngussat

1 Qinnuteqaat/siunnersuut

2 Pilersaarut tamakkerlugu Missingersuutit Pingaarnerit

3 Suliniutip allaaserineqarnera – DK

4 Suliniutip allaaserineqarnera - KAL

Aalajangiineq

Naleraq Eugeniusip suliamut attuumassuteqarpallaarnini nalunaarutigalugu inimit anivoq.

Nuummi Najukkami Ataatsimiititaliaq aalajangiivoq Uanga Timera pillugu siunissami suleqatigiinnissamik Meeqqanut Atuarfeqarnermullu Ingerlatsivik nalunaaruteqassappat suliniummut 100.000 kr.-nik tapiissuteqartoqassasoq.

Qinnuteqaat – Sisorarfiit, illiniliuygut

Suliassamik saqqummiussaq

5I: Qinnuteqaat – Sisorarfiit, illiniliuut

Najukkami ataatsimiititaliap ulloq 28. marsi 2019, Sisorarfinniit illiniliuummik pisinissamut aningaasanik tapiiffigineqarnissamik qinnuteqaataat tiguneqarpoq. Qinnuteqaatigineqartut katillugit 2.746.812 koruuniupput.

Qinnuteqaat ilanngussaq 1-tut ilanngunneqarpq. Qinnuteqaammi ilaatigut ima allassimavoq:

“(...) Maannakkorpiaq maskiinamik nutaamik pisinissamut aningaasanik atorfissaqartitsivugut.

Aningaasaateqarfiup maskiinat illiniliuutit sisamat pigivai nutaanerpaarlu 2015-imeersuuvoq. Ilai pingasut 1992-imit, 1997-imit 2007-imiillu pigineqarput. Maskiinat pingasuusut tamarmik nungullarput, akuttunngitsumillu atorsinnaajunnaartarput. Kommunimit sipaarniarneq pissutaalluni maskiinamik nutaamik pisinissamut immikkut tapiissuteqartoqarsinnaanngilaq taamaattumillu nammineerluta aningaasanik ujaasinissaq qinersimavarput. Oqaatigineqassaaq maskiinap nutaap ataatsip maskiinat pisoqqat marluk taarsersinnaassagai taamaalilluni illernit løjpillu siornatigutut pitsaassuseqartissinnaagai. Sisorarfiit aningaasaateqarfiuvoq namminersorluni inuussutissarsiuteqartuusoq. Aningaasaateqarfik ukiut tamaasa ingerlatsinissamut Kommuneqarfik Sermersuumit 2,7 millioner koruuninik tapiiffigineqartarpoq. Ingerlatsinermi ukiumut 4,5-5 millioner koruunit missaat kaaviiaartinneqartarput.

Sisorarfiit majuartaatit pingasut ingerlatarai, 2 km missaanik isorartussusilinnik illineqartut, 20 km langrend-ertunut illernit aamma 5 km snescooterinut illernit. (…) Ulluinnarni meeqqat 18-t angullugit ukiulinnut utoqqalinersialinnullu akeqanngitsumik sisorarnermi illernit atorneqarsinnaapput. Sisorartunut illernit illoqarfiup innuttaasuinut akeqanngillat, takornarianut tikeraanut ilaalu ilanngullugit Sisorarfiillu isumagisassaraat pingaarneq illoqarfimmi innuttaasut ukiumi silami peqqinnartumik sammisaqarnissaannut periarfissaqartitsinissaq.”

Inassuteqaat

Inassuteqaatigineqarpoq:

  • Nuummi Najukkami ataatsimiititaliap qinnuteqaat oqaluuserissagaa siunertamullu aningaasanik tapiissuteqarnissaq aalajangiiffigissallugu.

     

Ilanngussaq

1 Qinnuteqaat – Sisorarfiit

Aalajangiineq
Nuummi Sumiiffimmi Ataatsimiititaliap imatut oqaaseqaateqarluni qinnuteqaat itigartippaa:

Nuummi Najukkami Ataatsimiititaliap sisorarfimmi nutaamik illiniliuuteqarnissamik pisariaqartitsineq akuersaarpaa aammalu Nuummi pitsaassuseqarluartunik alpinimik sisorarfissaqarnissamik sisoraatinik arpaffissaqarnissaa pingaaruteqartoq.


Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap Najukkami Ataatsimiititaliap aningaasanik tamanut aningaasat atugassai 2019-imi immikkoortunut pingaarnernut arfinilinnut agguaanneqarnissaat ulloq 13. decembari 2018 akueraa, taamaalilluni aningaasat sapinngisamik siamasissumik ukioqassutsinilu tamani innuttaasunut amerlanerpaanut iluaqutissanngorlugit atorneqassallutik. Najukkami Ataatsimiititaliaq taamaalilluni siunertamut ataatsimut ukiumut missingersuutit tamarmiusut amerlanersaasa tapiissutiginissaannut periarfissaqanngilaq.

Nuummi Najukkami Ataatsimiititaliaq inassuteqaateqarpoq Sisorarfik Kommunilu ajornartorsiummut aaqqiissutissamik nassaarniarlutik oqaloqatigiissasut.

Qinnuteqaat – Chefs in Residence, Sermersuumi Inuussutissarsiornermut Siunnersuisooqatigiit

Suliassamik saqqummiussaq

5J: Qinnuteqaat – Chefs in Residence, Sermersuumi Inuussutissarsiornermut Siunnersuisooqatigiit

 

Najukkami Ataatsimiititaliaq 28. marsi 2019-imi suliniummut Chefs in Residence-mut aningaasatigut tapiiffigineqarnissamik Sermersuumi Inuussutissarsiornermut Siunnersuisooqatigiinnit qinnuteqaammik tigusaqarpoq. Katillugit 170.200 koruunit qinnuteqaatigineqarput.

Qinnuteqaat ilanngussaq 1-itut ilanngunneqarpoq. Qinnuteqaammi ilaatigut allaqqavoq:

”Suliniut Chefs in residence tassaavoq Nuummi aamma Austurlandimi (Islandip Kangiatungaani) igasut pikkorissut paarlaasseqatigiinnerat, suliniutikkut siunertaalluni:

  • Najukkami nerisaqariaaseq nerisassallu pillugit oqaloqatigiinnermi sumiiffimmi inuiaqatigiinnik akuutitsineq

  • Nerisassanik misileraanermi, akuutitsinermi nalilersuinermilu nutaaliorneq ineriartortitsinerlu

  • Ilaatigut inuttut suliatigullu ineriartornissaq, nerisassanik ilisimasaqarnerunissaq nutaanillu isumassarsiornissaq pillugit avitseqatigiinneq

  • Imminnut qaaqqoqatigiinnikkut nutaamik isiginneriaaseqarluni ulluinnarni aqqusaartakkanik misigisaqaqatigiinneq. Periuserisartakkavut immaqa allanut alutornarsinnaappat?

  • ”Chefs in Residence”-ikkut avitseqatigiittalernissamik neqeroorutigineqarsinnaasut pillugit aalajangersimasumik suleqatigiittalernissamik toqqammaviliinissaq

  • Nunat avannarliit akornanni inuussutissarsiornikkullu suleqatigiinneq, taamaalillunilu angalarusulersitsisunik najugaqalernissamullu kajumissaataasunik aaqqissuussanik pissanganartunik neqerooruteqartoqarsinnaassalluni

  • Austurland aamma Colourful Nuuk Atlantikup avannarpasissuani nerisat tungaasigut ornitassaqqissutut nittarsaanneqarnissaat ussassaarutiginissaallu.

Sumiiffimmi innuttaasut inuussutissarsiortullu suliniummi akuutinneqarput, tassa pissanganartunik aaqqissuussanik tunngaviliinissamut ineriartortitsinissamullu aamma/imaluunniit sumiiffimmi nerisaqariaaseq sumiiffimmilu nerisassat pillugit workshoppertitsinissamik aallaaveqarluni.”

Allatseqarfimmit oqaaseqaatit:

Qinnuteqaat Kultureqarnermut Aaqqissuussinermullu Immikkoortortamit taperserneqarpoq. Austurlandimik suleqateqarniarneq suliniullu aqqutigalugu ilisimasanik avitseqatigiinniarneq Kultureqarnermut Aaqqissuussinermullu Immikkoortortamit isumalluarnartinneqangaatsiarpoq.

Tamatuma saniatigut neriuutigaarput, suliniutip Nuummi ineriartortinneqarnissaanut aggersarneqarumaarluta aamma illoqarfitsinni aaqqissuussisoqalerpat sulisutigut tunniussaqaqataanissamut piareersimavugut.

Ingerlanneqarnissaanut atatillugu innersuussutigiinnarsinnaavarput Nuuk Nordisk Kulturfestival 2019 Nuummi sapaatip akunnerani 41-mi ingerlanneqassammat. Piffissamut tassanga aallartitanut pilersaarusiornissaq iluaqutaassagaluarpoq.

Inassuteqaat

Inassuteqaatigineqassaaq:

  • Qinnuteqaat Nuummi Najukkami Ataatsimiititaliamit eqqartorneqassasoq, siunertamullu tapiissuteqartoqassanersoq aalajangiiffigalugu.

Ilanngussaq

  1. Qinnuteqaat

  2. Suliassap allaaserineqarnera

  3. Missingersuutit

Aalajangiineq

Nuummi Najukkami Ataatsimiititaliap imatut oqaaseqateqarluni qinnuteqaat itigartippaa:

Nuummi Najukkami Ataatsimiititaliaq isumaqarpoq suliniut isumassarsiatsialaasoq, suliniummili Najukkami Ataatsimiititaliap Nuummi siamasissumut anngunnissaa innuttaasullu sumiiffinnilu najugaqartut peqatigiinnissaannut tunngatillugu tapiissuteqarnissamut tunngavii suliniummi naammattumik malinneqanngitsut.

 

(Tallimat akerliupput, marluk taaseqataanngillat ataaserlu akuersilluni).

Qinnuteqaat – Suliniut Law Shifters, Nuummi Eqquiitsulianik Saqqummersitsivik

Suliassamik saqqummiussaq

5K: Qinnuteqaat – Suliniut Law Shifters, Nuummi Eqquiitsulianik Saqqummersitsivik

 

Najukkami Ataatsimiititaliamit apriilip ulluisa aappaani 2019 Nuummi Eqqumiitsulianik saqqummersitsivimmit aningaasatigut tapiiffigineqarnissamik qinnuteqaat, tamat oqartussaaqataanerat pillugu suliniutip Law Shifters 2019-mi juulimit decembarimut saqqummersinnissaanut, tiguneqarpoq.

Qinnuteqaatigineqarput katillugit 60.000 koruunit.

Qinnuteqaat ilanngussaq 1-tut ilanngunneqarpoq. Qinnuteqaammi ilaatigut ima allassivoq:

”Suliniut Law Shifters inuusuttuni naalakkersuinikkut isummanik oqallitsitsinermik pilersitsisarpoq, ileqqorinnissamut isummanik, naapertuulluartumik misiginissamut, eqqartuussisimanerit ilumoortut eqqartuussivigeqqittarlugit inatsisissanik nutaanik allannermikkut, ullumikkut piviusumik inuuneq peqataaffigisartik eqqarsaatigalugu.

Nuummi atuarfinni workshoppertitsinissamut aningaasanik pissarsiorpugut aamma Nuummi Eqqumiitsulianik saqqummersitsivimmut (inatsisinut maskiinamik?) ilanngullugu illoqarfimmi angallanneqarsinnaasoq assersuutigalugu atuarfinnut, kommunimi innuttaasunik sullissivimmut, Nunat Avannarliit Nuummiinneranni assigisaanullu atugassamik.

Law Shifters inatsisinut maskiinaavoq Nuummi Eqqumiitsulianik saqqummersitsivimmi saqqummersitassaq meeqqat inuusuttullu inatsisiliaannik milluaasussaq. Inatsisissatut siunnersuutit taakku inatsisilerituunit inatsisilerinermut oqaasinngorlugit allanneqassapput, illoqarfimmi plakatinngorlugit ataavartumik saqqummersinneqartartussat internetsilu aqqutigalugu Law Shifters nittartagaatigut aamma Nuummi Eqqumiitsulianik saqqummersitsiviup nittartagaatigut Facebookiatigullu. Peqatigitillugu saqqummersitsiviup atuarfimmut tunngasortaani workshoppertitsisoqartassaaq tassani atuartut ilinniartullu eqqartuussisimanerit pisoqaanerusut eqqartuussivigeqqittassavaat inatsisilerituut suleqatigalugit.

Suliniut aamma ilaassaaq Nunat Avannarliit Nuumi Kulturikkut pikialaartitsilerpata oktobarimi 2019 NIPÅ, Nordens Institut på Åland, suleqatigalugu. Åland aamma nunaavoq namminersortoq sapaatip akunnerani pikialaartitsiviusumi kalaallit meerartaasa inuusuttaasalu inatsisissatut siunnersuutaat illoqarfimmi Ålandimiut meerartaasa inuusuttaasalu inatsisissatut siunnersuutaat akuleriisillugit takussaatinneqartarumaarput.

Sullitassat tassaapput Meeqqat inuusuttullu. Kisiannili kikkulluunniit eqqumiitsulianik saqqummersitsivimmut pulaartut inatsit sunaanersoq eqqarsaatigisinnaavaat aamma inatsisissatut siunnersuusiorsinnaapput inatsisissanut maskiinamullu tunniullugu.”

Allatseqarfimmit oqaaseqaatit:

Suliniutip ilaa kommunip kulturikkut isumassarsiorfianut ilaasoq Eqqumiitsulianik saqqummersitsiviup atuarfimmut tunngasortaani suleqatigiissutigineqartoq ingerlanneqassaaq, taannalu ukiut tamaasa Nuummit meeqqanit 1000 missaannit aqqusaarneqartarpoq. Ingerlanneqassaaq/workshopiussaaq saqqummersitsivimmi ingerlasoq, ilinniartitsisut namminneerlutik inniminnersinnaasaat.

Suliniutip ilaa eqqarsaatigalugu naleqquttuussaaq Meeqqanut Atuarfimmullu Ingerlatsivik suleqatigissallugu suliniutip suliniummullu nioqqutissiat, plakatit, atuagaq filmilu atuarfinnut ingerlateqqinnissai eqqarsaatigalugit.

Inassuteqaat

Inassuteqaatigineqarpoq:

  • Nuummi Najukkami Ataatsimiititaliap qinnuteqaat oqaluuserissagaa aamma siunertaq aningaasaliiffigineqassanersoq aalajangissallugu.

     

Ilanngussaq

1 Qinnuteqaat

Suliniummik allaaserisat marluk, missingersuut, suleqatigiinnissamik isumaqatigiissutit

Aalajangiineq

Nivi Christensenip eqqumiitsulianik saggummersitsivimmi pisortatut suliamut attuumavallaarnini nalunaarutigalugu inimit anivoq.
 

Aalajangerneqarpoq Najukkami Ataatsimiititaliaq siunertamut 60.000 kr.-nik tapiissuteqassasoq.

Najukkami Ataatsimiititaliaq isumaqarpoq isumassarsiatsialaasoq, neriuutigalugulu atuarfiit suliniut nukarliunerusut tamat oqartussaanerannik paasititseqataasinnaasoq akuersaassagaat.

Taasariaqartut allat

Suliassamik saqqummiussaq

Siuariartornermut Nungusaataanngitsumillu Atuinissamut aamma kommunimi illoqarfimmut pilersaarusiornermullu immikkoortortaqarfik Najukkami Ataatsimiititaliamut saaffiginnipput qinnuiviginnillutillu illoqarfimmi pitsaanerusumik allagarsiisarnissaq pillugu suleqatigiissitaliamut ataatsimik ilaasortaatitaqaleqqullugu. Nivi Christensen suleqatigiissitaliami ilaasortatut qinerneqarpoq.

Imaqarniliap akuerineqarnera

Suliassamik saqqummiussaq

Imaqarniliaq ilaasortanut e-mailikkut akuerisassanngorlugu nassiunneqassaaq.

Imaqarniliaq akuerineqarpoq tallimanngorneq ulloq 12. april kl. 12.00