Qinnuteqaat– Digitalimik nalinginnaasumik ilisimasaqarneq, Youtube

Qinnuteqaat– Digitalimik nalinginnaasumik ilisimasaqarneq, Youtube

 

Ataasinngorneq apriilip 8-aat 2019 Nuummi najukkami ataatsimiititaliaq Nuummi suliniummik aningaasaqarnermut qinnuteqaammik tigusaqarpoq, workshoppertitsinikkut oqalugiarnikkullu digitalimik nalinginnaasumik ilisimasaqarnermik inuusuttut Youtube-mik atuinerat qitiutillugu. Katillugit 130.790 koruunit qinnutigineqarput.

Suliniut 2019 ukiakkut piviusunngortinnissaa kissaatigineqarpoq

Suliniutip allaaserinerani ilaatigut allaqqavoq:

”(…) YouTube qanoq attaveqaatitut sulinermullu atorneqarsinnaava? Attaveqaatinut nutaanut qanoq ileqqorissaassaagut aamma qanoq atorsinnaavarput? Attaveqaatit nutaat qanoq ilumoorutsigissavagut, qanorlu meerartavut, inuusuttavut pilersitsisullu pikkorillutik atuisuulluarnissaannik piareersassavagut. Workshoppertitsinikkut oqalugiarnikkullu, eqqarsarluarnikkut ullormullu oqaluuserisassaliornikkut taamaaliorsinnaavugut.

Influencers/malinnaatitsisunik Qallunaat Nunaannit Kalaallillu Nunaannit YouTube pillugu eqqartuisinnaasunik ataatsimoortitsisinnaavugut. Attaveqaatit aliikkusersuinermut atorsinnaapput, aammali atoruminartutut sulillunilu sakkutut ajornanngitsutut atorsinnaalluni, nassiussisumit tigusisumut ataqatigiisitsisinnaasoq. Nittartakkamiinneq ukioq 2019-imi ilisimaarilluarnerussammassuk angajoqqaanut pilersitsisunullu, atuarfinnut inuusuttunullu ammasumik oqallitsitsisinnaavugut. Internetsi tamaaniittuartussaalluni takkunnikuuvoq, inuunermi, ulluinnarni Kalaallit Nunaannilu takornariaqarneq qitiutillugu pilersitseqataasinnaavoq.

 

Kina

Lisbeth Karline Poulsen

Århus Kunstakademimi assilialiortutut ilinniarluni naammassinikuuvoq. Nuummi aaqqissuusisarnerni attaveqaatitut suliassanillu ingerlatitsisutut ataqatigiisitsisutut atorpugut. Uummannameersuuvoq.

Mia Ben-Ami

Podcasti digitalimi nalinginnaasumik ilisimasaqarneq, youtuberi, radiomi tusagassiortoq, kulturimik ingerlatitseqqiinermik, saqqummiinernik oqallinnernillu pilersitsisoq. Aammattaaq Mia Thy-mi Youtube-festivaalimi Youtuobia advicory boardedimi ilaanikuuvoq (ukiaq 2018) www.miabenami.dk

 

Rasmus Kolbe, Lakserytterenitut ilisimaneqartoq

Influencer, youtuber, snapchatteritut akissarsisinneqarnikoq. Inuit attaveqaataanni 1 millioninit amerlanerusunik malinnaaffigineqartoq. Rasmusi inuit attaveqaataanni aaqqissuussani nunarsuarmi tamarmi assigiinngitsuni arlaqartuni peqataasarpoq, assigiinngitsutigullu youtubemi inuit oqallittarfiini soorlu Folkemøde, Deadline DR2-mi, radiomi 24syv-imi allanilu oqallitsitsisarluni.

 

Natachap (Natascha Petersen)

Kalaallit Nunaanni YouTube-mi tusaamasaq.

Instagrammimi 114.000-nit amerlanerusunik malinnaaffigineqarluni aamma 10.000-nik youtubemi malinnaaffigineqarluni inuit attaveqatigiiffianni angusaqarluarluni suliffimminik pilersitsinikuuvoq.

 

Johan S Jensen

Assiliisoq aamma youtuberi. Johan angalanerminik vlog-iliortarnermini ilisimaneqarluarpoq. Johan nunarsuarmi allanngueqataarusuppoq youtubekanalinilu paquminartunik atuutsitsiunnaarniarluni atortarlugu.

 

Programmi (missingiut)

Ilinniarnertuunngorniarfik meeqqallu atuarfii:

Ilinniarnertuunngorniarfimmi saqqummiineq, oqallissaarummik saqqummiineq oqallinnerlu. Oqallinneq inuiaqatigiilerinermi, kulturilerinermi, qallunaatoornermi, attaveqaatilerinermi, filosofimi faginilu atuartitsissutini oqaatsinut tunngasuni ilassutitut naleqquttuussaaq.

Atuartunut naleqqussakkamik programmi taama ittoq Nuummi Katuamilu ingerlanneqassaaq. Atuarfinnilu.

 

Ammasumik aaqqissuussineq:

Illoqarfiup innuttaanut pilersitsisunullu inuit attaveqaataat pillugit aaqqissuussineq. Maani digitalimik nalinginnaasumik ilisimasaqarneq inuillu attaveqaataat oqallissaarutinik saqqummiinikkut oqallinnikkullu qitiutissavagut.

 

Workshoppit qallunaanik influencerillit sullinniakkanut assigiinngitsunut (Youtopia: (http://www.thy360.dk/kalender/youtopia-festival–en-youtube-festival-ithy.7952.aspx-ikkut isumassarsianit)

 

Tikeraarnermittaaq qallunaat influencerinut Kalaallit Nunaat taassumalu pigisai misigitikkusuppavut. Taamaattumik piffissaliisoqarumaarpoq angalaarlutik takuniaallutik filmiliornissaannut, tikeraarnerminillu videoliatik assilisatillu siammartersinnaanissaannut. Taamaalilluta Kalaallit Nunaat oqaluuserissassanut ilanngukkusupparput qallunaajaqqallu ilisimasassaqalaarnerunissaat qanillinerullugu. Neriuutaavoq Kalaallit Nunaanniittut amerlanerit isumassarsitinnissaat imaqarnerusumillu inuit attaveqaataanni pilersitseqataanissaat, kiisalu digitalimik nalinginnaasumik ilisimasaqarnissaq qitiutillugu.

 

Allatseqarfimmiit oqaaseqaatit

Meeqqanut Atuarfeqarnermullu Ingerlatsivik atuartut inuit internetsikkut attaveqatigiittarfianik atuinissamut tunngasumik kiisalu tassani periarfissat unammilleruminaassinnaasullu pillugit pikkorissaanissamut suliniummi aqutsisumik oqaloqatiginnileruttorpoq.

Meeqqanut Atuarfeqarnermullu Ingerlatsivik suleqatiginninnissamut ammavoq, isumaqarlunilu tassunga tunngasumik qaqitsinissaq pisariaqarluinnartuusoq, meeqqammi inuusuttullu akornanni atugaalluinnarpoq, taamaattorli taakku silarsuaat aamma atuarfimmiit ilinniartitsisuniillu paasiuminaassinnaallunilu angujuminaassinnaasartoq.

 

Inassuteqaat

Inassutigineqarpoq:

– suliniut aningaasatigut tapiiffigineqassanersoq Nuummi Najukkami Ataatsimiititaliamit aalajangiunneqassasoq

 

Ilanngussat

1. Qinnuteqaat

2. Suliniutip allaaserineqarnera missingersuutillu

Aalajangerneq

Nuummi Najukkami Ataatsimiititaliap qinnuteqaat itigartitsissutigaat oqaasertalerlugu, qinnuteqaatip pilersaarusiornerata allaaserineranik ilanngussaq peqqissaartumik suut tamaasa ilanngussorsimannginneri patsisaallutik.  Ingammik immikkut progammi sukumiinerusoq kissaatigineqartoq innersuussutigineqarpoq kiisalu saqquummiussassap imaata tigussaasunik sukumiinerusunik paasissutissaqarnissaa innersuussutigineqarluni aamma workshoppit taassumallu ilusilersornera.