Nalunaarutit

2a. Siulittaasumit nalunaarutit

2b. Ataatsimiititanik ataavartunit nalunaarutit

2a.

  1. Septembarip ulluisa pingajuanni Borgmesteri Kommunaldirektørilu Nukissiorfiit Nukissiuteqarnermut Pisortaartaavanit, Kaspar Mondrupimit qaaqqusaanikkut ataatsimeeqatigaat.
  2. Septembarip ulluisa sisamaanni Borgmesterip kommunimilu pisortat susassaqartut. "Tasiilami Suleqatigiippugut"-mi suleqatigiissitat Tasiilamut suliniutiminnik suliaqariartorlutik Nuummut aqqusaarneranni ataatsimeeqatigivaat. Ataatsimiinnermi suleqatigiissitat "Tasiilami Suleqatigiippugut" suliniutertik saqqummiuppaat kingornalu ataatsimut takorluukkat aamma suliniutip angunissaanut pisariaqartitat eqqartorneqarlutik. 
  3. Septembarip ulluisa 26-anni Nuup Bussii ukiut 40-nngortorsiorlutik nalliuttorsiorput, taamaattoq Covid-19-imut atatillugu killilersuinerit peqqutaallutik peqataasinnaasut 100-nut killilersugaapput.
  4. Kommune 2016-imiilli namminersortunik illunik aningaasaliisartunik arlalinnik attartornermut isumaqatigiissusiortarpoq. Inissiat ataasiakkaat innuttaasunut attartorteqqinneqartarput. Tassunga atatillugu kommune nikingassutaanut attartornermut akiliisarpoq, namminersortut illunik aningasaliisartut ineqarnermut akigititaat innuttaasunut akiligassiissutigineqartartunit annertunerummata. Namminersorlutik Oqartussanit tamanna maannakkut misissorneqarpoq. Tassunga atatillugu Namminersorlutik Oqartussat kommunimut attartornermut isumaqatigiissutit aamma ineqarnermut akiliutit nikingassutaat pillugit nalunaarusioqqusipput. Nuna Advokater aamma Advokatfirmaet Malling & Hansen Damm kommunimut peqqussummik naliliipput, isumaqatigiissutigalugulu Namminersorlutik Oqartussani allaffeqarfik peqqussummik tunniussisinnaanngitsut – Nakkutilliisut Kommunit aqunneqarnerat pillugu Inatsisartut inatsisaat nr. 29, 17. november 2017-imeersoq naapertorlugit kisimik peqqussuteqarsinnaatitaapput. Ilisimatitsissutigineqareersutut kommunip pisinnaatitaaffii malillugit sulisimalluta isumaqarpugut. Kommunalbestyrelsimi kikkut tamarmik ineqarnissaanut qulakkeerinninnissamut akisussaaffeqarpugut. Namminersorlutik Oqartussat maani Nuummi sanaartunngillat. Iserit-imut initaarnissamut utaqqisunik allattorsimaffimmi allatsissimasut 1792-iupput, allanullu akissaqassagutta inissanik pissarsiornermi taamatut iliorneq illersorneqarsinnaanerpaavoq.
  5. 2020-mi orpiup ikinnissaanut pilersaarutit pillugit. Katersuunnissamut killiliussat atuuttut ulloq 31. januaari 2021-mut atuupput, taamaattumillu ukioq manna orpiup ikinneqarnissaanut sunniuteqartussaallutik. Ileqquusumik orpimmik ikitsinermi 1000-it sinnillit peqataasarput, tamannalu pillugu tunillatseratartoqarsinnaavoq malittarisassanullu naapertuunnani. Taamaattorli juullilernera, adventip sapaataasa siullermi aallartittussaq, nalliuttorsiutigissavarput, taamaaliussaagulli innuttaasut katersuunnissaat pinaveersaartillugit, inuillu amerlavallaanngitsut nalliuttorsiorneq immikkut malinnaaffigisinnaassavaat. Taamaaliussaagut illoqarfimmi sumiiffinni assigiinngitsuni juullimut orpiit ataatsikkut ikinneratigut. Orpiliaq annerpaaq qaqqami blok 2-p aamma 3-p eqqaani Telep napparutaaniissaaq. Napparut Nuummi sumiikkaluaraanniluunniit takuneqarsinnaassaaq juullikkunilu qulleeralersorneqarluni, taamaalilluni taartumi orpiliatut isikkoqassaaq.  Ikitsinissamut kisitsineq sivikitsumik digitalikkut aallakaatinneqassaaq. Kommuneqarfik Sermersuup Facebookikkut quppernerani, tassani borgmesteri oqalugiassaaq, taassumalu kingorna erinarsoqatigiinnissamut kissaateqartoqassaaq juulimaarlu orpiup ikinnissaanut kisitsissaaq. Matumani innuttaasut illoqarfimmi sumiikkaluarunilluunniit oqalugiarneq malinnaavigisinnaassagaat eqqarsaataavoq. Kommunip tamanut orpia Aqqaluup Aneerasaartarfianiissaaq, ussassaarutigineqassanngilarli inuit katersuunnissaannut kajumissaarinerussagami, tamannalu naleqqutinngilaq. Aqqaluup Aneerasaartarfiani tatsimi ullormik ataatsimik sioqqutsilluni, tassa adventip sapaataat siulleq sioqqullugu, qullermik ikinneqassaaq. Ukioq manna Juulimaaq nulialu, qatserisartut biiliinut ilaallutik, illoqarfimmi piffissami sivisulaartumi angalaassapput mamakujunnillu agguaallutik. Taamaalillutik meeqqat tamarmik amerlasoorpassuullutik katersuutinngikkaluarlutik juulimaaq takusinnaassavaat. Inuit qanillinnginnissaat pingaaruteqartupilussuuvoq, inuilli ilisimatinneqassapput allatut iliornikkut Juulimaamik takusaqarsinnaasut. 
  6. Covid-19 peqqutaalluni maannakkumut pissutsit aallaavigalugit, Inuuskombest-ip februarimi 2021-imi Nuummi katersuulluni ataatsimiinnissaralua, digitalimik ingerlanneqarnissaa pilersaarusiorneqarpoq.
  7. Kalaallit Nunaanni kommunit  Nunatta Nakorsaaneranit piumaffigineqarsimapput Covid-19-imik tunillatsissimanerluni misissortittarfimmik pilersitsinissamut ikiuuteqqullugit. Nuummi misissuisarfik Danmarkimiit tikittunut – tassa ullut tallimassaanni misissortittussanut aallaqqaammut atorneqassaaq. Ullut misissortiffissat taamaalilluni ullut timmisartuussiffiusartut naapertorlugit ingerlanneqartassapput, maannakkut sapaatip akunneranut sisamariarluni timmisartuussisoqartarpoq, taamaalillunilu sapaatip akunneranut ullut misissuiviit sisamaasassapput. Ulluni misissuiviusuni piffissami nal. 08-p aamma 13-ip akornanni ingerlanneqartassasoq naatsorsuutigineqarpoq. Misiliutitut maani Nuummi aallartinneqalerpoq, tassungalu atatillugu misissortittarfimmit assigiinngitsutigut ikiuuttoqassaaq. Ulluinnarni aqutsisoqartitsissaagut, taassuma misissuisarfinni ilaatigut ”sulisussanik pilersaarusiorneq” isumagisassavaa. Tamatuma saniatigut misissugassanik tigusisartussanik, misissugassanik peqqissaaviliaassisussanik kiisalu misissuisarfimmi sillimasussanik sulisussaqartitsissaagut. Sulisussanik ingerlatsinermik sulialinnik inuttaliinnginnissaq aalajangerneqarpoq. Aammattaaq misissugassanik tigusineq nalorninaateqartuummat sapinngisamik ”nammineq kajumissutsiminnik” sulisussanik pissarsiorpugut. Ullormi misissugassanik tigooraanermi sulisut sisamat pisariaqartittassavagut. Sulisut piffissami pisariaqartitsiffiusumi tassani sulisinneqartassapput aamma atorfeqartitaanerannut allannguiffiussanngilaq. Misileraatitut ingerlanerup qanoq sivisutigiumaarnera suli nalunarpoq, naatsorsuutigineqarallarlunili 2021-mi januaarip naanerata tungaanut ingerlanneqassasoq. Novembarip/decembarip ingerlanerani Nunatta nakorsaanera suliaq pillugu nalilersueqatigineqassaaq.

2b.

Uju Petersen, Meeqqanut Ilaqutariinnullu Ataatsimiititami siulittaasoq:

  1. Nuummi qaammatini kingullerni annertuumik inuusuttuaqqat assigiinngitsutigut pinerluuteqartut suliassaqartitsipput, iliuuseqarniarnermilu aporfiit annertuut ilagivaat inuusuttunut inissiinissamut periarfissat annikinneri.
  2. Immikkut aaqqiigallarluta miljø-arbejderiugallartunik atorfinitsitsigallarnikuuvugut – naliginnaasumik pissarsiornitsinni qinnuteqartoqarnikuunngimmat.

  3. Psykologinik sulisoqarniarnerput annertuumik ajornartorsiutaavoq, ilaatigut peqqutigalugu MISUmi psykologit aningaasarsiaanut unammillersinnaannginnerput.

  4. Uvani qaammammi Tasiilami meeqqanut sumiginnaasarneq pillugu pikkorissaasoqassaaq, kiisalu qaaammatip naanerani meeqqanut isinnittaaseq pillugu oqallitsitsisoqassalluni.

  5. Tasiilami sulisoqarniarneq pitsaap tungaanut aallariarluni, qaammatip ataatip ingerlanerani ajorseriasaarpoq, sulisut taamaatittut arlaqaleriasaarnerisigut, taamatuttaarlu ukioq manna psykologit suliartortartut corona peqqutigalugu tikinnissaraluat taamaatiinnaneqattaqattaarluni.

  6. Ataatsimiititalliaq Qeqertalimmut Avannaanullu paasisassarsiorluni angalanikuuvoq iluatsilluartumik

Inge Olsvig Brandt, Suliffeqarnermut Isumaginninnermullu Ataatsimiititami siulittaasoq:

Inunnut innarluutilinnut sapaatip-akunneqartitsineq 2020 Innarluutit ersinngitsut

  1. Innarluutilinnut aamma Tarnikkut nappaatilinnut Immikkoortortaqarfik sapaatip-akunnerisa 41-anni kingumut inunnut innarluutilinnut sapaatip-akunneqartitsissaaq. Inunnut innarluutilinnut sapaatip-akunneqartitsineq oqalugiartoqarluni ammaanersiorneqassaaq aamma pølsinik imeruersaatinillu sassaallertoqassaaq. Sapaatip-akunneqartitsinermi ilaatigut aalisariartoqassaaq, Katuami tusarnaartitsisoqarluni naggataarnersiornermilu OCN-imik piginnaasaqarnermi uppernarsaatinik agguaasoqarluni. 

Utoqqarnik sullissisunit:

  1. Borgmesteri Charlotte Ludvigsen aammalu Isumaginninnermut Sulilffeqarnermullu ataatsimiititaliami siulittaasoq Inge Brandt Olsvig Pilutami atuisunik naapititsipput ulloq 25. Sept. Pilutami atuisut kissaatiginikuuaat borgmesteri aammalu ataatsimiititaliami siulittaasoq naapissallugit – sammisassaqartitsivik Ippiarsummut aammalu Utoqqaat Illuannut nuunnginnerminni.
  • Pilutami atuisut anngukkusutatik Borgmesterimut ataatsimiititaliamilu siulittaasumut annguppaat.
  • Borgmesterip aammalu ataatsimiititaliami siulittaasup Kommuneqarfik Sermersuup siunissami aggersumi utoqqarnik sullissinermi politikkikkut anguniarneqartut ilaatigut saqqummiuppaat.

Michael Rosing, Meeqqanut Atuarfeqarnermullu Ataatsimiititami siulittaasoq:

  1. Meeqqanut Atuarfeqarnermullu Ataatsimiititaq ullormi immikkut ittumik sammisaqarnikuuvoq, tassani Meeqqanut Atuarfeqarnermullu Ingerlatsivimmi suliat, tassungalu ilanngullugu suleqatigiinnissamut isumaqatigiissummi suliniutit siumukarnerat eqqartorneqarlutik. Ataatsimiititami ullormi immikkut ittumik sammisaqarnermut uiggiullugu ukioqatigiinngitsunut meeqqerivik Puiaq, Kangillinnguup Atuarfia aamma AKO ”Mini Klubben” alakkarneqarput.

  2. Maani Nuummi kommunip ulluunerani neqeroorutaanut tunngasut piffissami kingullerni tusagassiutitigut oqallisaangaatsiarput. Angajoqqaat eqeersimaartut ilaatigut meeqqerivimmi sulisoqarniarneq pillugu isornartorsiuipput. Ingerlatsivik nalinginnaasumik ulluunerani neqeroorutinut pingaartumilli meeqqerivimmi pineqartumi assigiinngitsunik suliniuteqarluni aallartippoq. Uani eqqaaneqarsinnaapput: Isumaginninnermik sulialinnut suliffik aqqutigalugu inissaqartitsiniarneq salliunneqassasoq, Perorsaanermut tunngasunik siunnersortinit pulaarneqarneq, Angajoqqaanik ataatsimiititsineq aamma sulisunik ataatsimiititsineq. Aammattaaq uanga suliassaqarfimmi pisortaq angajoqqaanik ataatsimeeqateqarpugut, meeqqerivimmi pissutsit pillugit eqqartueqatigiilluta, minnerunngitsumillu assigiinngitsunut tunngasunik aaqqiissutissarsiorluta. Suliniutit assigiinngitsut maanna kinguneqariartulerput nutaamillu atorfinitsitsisoqangajalerlu

Justus Hansen, Sanarfinermut Avatangiisinullu ataatsimiititami siulittaasoq:

  1. Nuummi meeqqeriviliornerit/ulluunerani paaqqinnittarfiliornerit pilersaarutit naapertorlugit ingerlanneqarput
  2. Nuummi qaartiterutissaasiviup tungaanut qaqqamit sisoornanaveersaatilernissaa aallartinneqareerpoq
  3. Tasiilap eqqaanilu qassutikunik qaqitsiortorneq aallartereerpoq.