Nalunaarutit

2a. Siulittaasumit nalunaarutit

2b. Ataatsimiititanik ataavartunit nalunaarutit

2a.

  1. Novembarip ulluini 27. & 28. NAKUUSA, UNICEF peqatigalugu, FN´ip Meeqqat pisinnaatitaaffii pillugit aammalu FN´ip Nunarsuaq tamakkerlugu piujuartitsinermi ineriartortitsinissamik anguniagai pillugit ataatsimeersuartitsipput, novembarip ulluisa 20.-anni 2019 meeqqat pisinnaatitaaffii pillugit isumaqatigiissutip ukiunik 30-nngortorsiorneranut atatillugu. Borgmesteri ataatsimeersuarnermi peqataavoq, aammalu maannakkut meeqqanut inuusuttunullu tunngasuni killiffimmi kommunit qanoq ilillutik ingerlariaqqissanersut pillugit oqallittoqarnerani peqataalluni. Kommunit sinneri sisamat aamma oqallittoqarnerani peqataatitaqarput.Tamatuma saniatigut naggasiilluni oqallittoqarnerani borgmesteri peqataavoq, tassanilu Peqqissutsimut, Isumaginninnermut Inatsiseqarnermullu Naalakkersuisoq Martha Abelsen, Kommune Qeqertalimmi borgmesteri, Ane Hansen aammalu Avannaata Kommuniani borgmesterip tulliata aappaa, Anthon Frederiksen oqalliseqataasunut peqataapput. Suliffeqarfiit, peqatigiiffiit meeqqallumi qinikkanut assigiinngitsunik siunnersuuteqarput, borgmesterilu neriuppoq tamakkua ataatsimeersuarnermi aaqqissuussisunit allakkatigut apuunneqarumaartut.
  2. Novembarip ulluisa 28.-anni 2019 nal. 18.00 borgmesterit tamarmik oqarasuaatikkut ataatsimiigiaqquneqarput, Peqqissutsimut, Isumaginninnermut Inatsiseqarnermullu Naalakkersuisoq Martha Abelsenip ataatsimeeqatiginissaanut. Ataatsimiinnermi pineqarpoq Nunatsinni meeqqat inuusuttullu pillugit Danmarkip Nunattalu suleqatigiinneranni killiffik.
  3. Novembarip 30.-aniit decembarip 05.-ata tungaanut 2019 Greenland Science Week (GSW), Ilisimatusarfik, Greenland Perspective, Kommuneqarfik Sermersooq aamma Aalborg Universitet suleqatigiissutigalugu Nuummi iluatsilluartumik ataatsimeersuartisivoq. GSW Issittumi Nunatsinnilu ilisimatusarnermik aallussaqarpoq, ukiorlu manna sammineqarpoq ’Connecting Science and Communities’. Matumani najoqqutarineqarput ilisimatusarnermut tunngasut arlallit, takornariaqarneq, aatsitassat, inuussutissat attaveqaatersuutillu, teknologi aammalu peqqinneq. Anguniarneqartoq tassaavoq, Greenland Science Week Nunatsinni Issittumi ilisimatusarnermik patajaallisaanermut peqataasinnaanissaa, aammalu nunat tamalaat ilisimatusartut katersuuffiata pilersinnissaannut Nuuk siunissami katersuuffiulernissaanut aqqutissiuussinissaq.
  4. Ulloq 6. decembarimi Sermersuup Inuussutissarsiornermut Siunnersuisoqatigiinni siulersuisut ataatsimiipput. Kommuneqarfik Sermersuup Sermersooq Business Councilimut kiffartuussinissamik isumaqatigiissut 31. decembari 2019 atorunnaarsippaa, kingornagullu Sermersooq business Councilimut Aningaasaateqarfik atorunnaarsinneqassalluni. Aningaasaateqarfiup aningaasaatai akiitsuilu Kommuneqarfik Sermersuumut nuutinneqassapput, peqatigitillugulu aningaasaateqarfiup sulisui Kommuneqarfik Sermersuumi atorfinissapput, taakkununnga atugassarititaasut allannguuteqartinnagit.
  5. Kommunalbestyrelse kommunalbestyrelsip immikkut ittumik ataatsimiinnissaanut ataatsimiigiaqquneqarpoq. Ataatsimiinneq decembarip 17.-ianni nal. 15.30 oqarasuaatikkut ingerlanneqassaaq.
  6. 2020-mi januaarip qaammataata naalernerani borgmesteri Arctic Mayors Forumimi (AMF) Tromsømi ingerlanneqartussami peqataassaaq. AMF-imut tunngatillugu borgmesterip Tromsøp Kommunia kommune ikinngutigisarput pisortatigoortumik tikeraassavaa.

2b.

Inge Olsvig Brandt, Suliffeqarnermut Isumaginninnermullu Ataatsimiititami siulittaasoq:

Inuit innarluutillit pillugit inatsisissamut piareersarneq

Inuit innarluutillit tapersersorneqarnissaannut Inatsisartut inatsisaat 2020-mi januaarip aallaqqaataani atuutilissaaq. Ingerlatsiviup naatsorsuutigaa, inatsit aqqutigalugu innuttaasut inuttut innarluuteqartut ajornannginnerusumik sukkanerusumillu tapersersorneqartalerumaartut. 

Inatsisissami innuttaasoq innarluutilik tapersersorneqarnissaanut atatillugu, inuit innarluutillit pillugit peqqussut naapertorlugu sullinneqarnissaanik piumasaqaat peerneqarnikuuvoq. Taarsiullugu kommune tassaavoq, innuttaasoq innarluuteqarnersoq pillugu naliliisartussaq. Tamanna ima isumaqarpoq, innuttaasut innarluuteqartut – kisiannili erseqqissumik innarluutaat suussusersineqarsimanngitsut – aamma tapersersorneqarsinnaapput.

Inuit innarluutillit tassaapput:  inuit timimikkut, tarnimikkut, eqqarsarsinnaassutsimikkut imaluunniit misigiutimikkut sivisuumik tamakkiisumik atuisinnaanngitsut, aporfissat assigiinngitsut ilanngunnerini allat naligalugit inuiaqatigiinni inuunermi tamakkiisumik naammassisaqarfiusumillu peqataasinnaanngitsut.

Inuit innarluutillit pillugit inatsisissami puigortunngorneq ukioqqortusinerullu kingunerisaanik ataavartumik piginnaanikillititsisartut allat aamma innarluuteqarnertut suliarineqartalissapput. Imaappoq, Utoqqarnut tunngasut taakkununngalu pingaartumik Tulleriissaarisartut puigortunngortunullu ataqatigiissaarisup aamma inuit innarluutillit pillugit inatsit ilisimassavaat.

Inatsisissami innuttaasoq, kommunimut ataatsimiigiassatilluni, illersorteqarnissaminik pisinnaatitaavoq. Immikkoortut ilaat suli inissinneqarnissaannut amigaatigineqarput illersortinik pissarsiornermut ilinniartitsinermullu tunngatillugu. Assersuutigalugu kommunit utaqqivaat, Namminersorlutik Oqartussat illersortinut ilinniartitaanermik pilersitsissasut, aamma Namminersorlutik Oqartussat inuit innarluutillit pillugit inatsisissamut tunngatillugu aqqutissiuussissummik suliaqassasut. Tamatuma tungaanut kommune illersortissarsiornermi ajornartorsiortussaavoq.

Inuit innarluutillit pillugit inatsissap atuutilernissaanut Ingerlatsivik piareersarluarpoq. Kisianni aamma inatsisip sunniutissaa tassaavoq, sullissinerup tungaatigut kommunip qanoq aaqqissuutissaneraa, tamannalu pissutigalugu januaarip aallaqqaataa 2020 aallarnerfigalugu kommunimut ajornakusoortitsisinnaavoq.  

Michael Rosing, Meeqqanut Atuarfeqarnermullu Ataatsimiititami siulittaasoq:

Maanna Tasiilami meeraaqqerivimmik ammaaqqippugut tamanut nuannaarutaaqisumik. Meeraaqqat aqqaneq-marluk siulliit maanna inissarsereerput, sinnerilu aqqaneq-marluk utaqqisunut allattorsimaffimmiittut januaarip qaammataani meeraaqqerivimmiilissapput.

Meeqqanut Atuarfeqarnermullu Ingerlatsivik maanna Ittoqqortoormiini atuarfimmi pisoq pillugu qulaajaaleruttorpoq. Suliap ingerlanera pillugu ingerlatsiviup Borgmesteri allakkatigut malinnaatippaa. Ingerlatsivimmiit Borgmesterimut nassuiaammik tunniussisoqareerpoq. Ingerlatsivik suliniutit iliuusissallu pillugit borgmesterimut ataatsimiititamullu ataavartumik ilisimatitsisassaaq.