Nalunaarutit

2a. Siulittaasumit nalunaarutit

2b. Ataatsimiititanik ataavartunit nalunaarutit

2a

  1. Kommuneqarfik Sermersooq, Instituttet for Fremtidsforskning suleqatigalugu Nuup siunissaa pillugu periarfissanik marlunnik ineriartortitaqarpoq, ilaatigut mittarfissap nutaap inuiaqatigiinnut pingaaruteqqassusiata ersarissarnissaanut aammalu najukkami inuussutissarsiuteqartunut nikerartumik sunniutissaasa ersarissarnissaanut. Tassunga ilanngullugu ingerlalluartoqarnissaanut periutsit periarfissallu paasiniarnissaannut immikkut sammillugit. Februaari 2020-mi kommune inuussutissarsiorneq pillugu ataatsimeersuartitsissaaq, tassanilu siunissami periarfissat saqqummiunneqassallutik.
  2. Nunat Avannarliit Nuummi Kulturisioqatigiinnerat sap. ak. 41-mi ingerlanneqarpoq, kulturisioqatigiinnerlu iluatsilluarsimavoq. Kommune kulturisioqatigiinnermi 2021-mi ingerlatsisuussaaq, ullutsinnilu makkunani nalilersuineq kulturisioqatigiinnerlu NAPA-miit kommunimut nuutinnissaa sammineqaleruttorput. Eqqumiitsuliortut 200-t kulturisioqatigiinnermut attuumassuteqarsimapput naapeqatigiissitsinerit 60-iusimallutik, taakkunanilu innuttaasunut kulturit assigiinngitsut nittarsaanneqarsimallutik. Meeqqanut inuusuttuaqqanullu sammisunik workshopppertitsisoqarpoq.
  3. 10. oktobari Kommuneqarfik Sermersuumi Borgmesteri, Charlotte Ludvigsen, Arctic Mayors Forumimi Islandimi Akureyrimi pilersinneqartumi atsioqataavoq. Arctic Mayors Forum Issittumi borgmesterit kattuffigivaat. Peqatigiiffiup siunertarivaa, siunissami nunat issittut nunanit tamalaanit eqqartorneqartillugit issittumi najugallit pingaartitaasa inooriaasiisalu ilaatinneqartarnissaasa qulakkeerneqarnissaat. Borgmesterit qulingiluat, Savalimmiuniit, Islandimiit, Norgemiit, Finlandimiit aamma Alaskamiit kiisalu Kalaallit Nunaanniit aamma peqataaffigineqartumik, Arctic Mayors Forum pilersinneqarpoq.
  4. Ulluni 10.-13. oktobari Arctic Circle Assembly Reykjavikimi ingerlanneqarpoq. Kommune ornigarneqarluartumik ilasseqatigiissitsivoq, tassanilu Nanook aamma Small Time Giants nipilersortorineqarput. Ilasseqatigiissitsinermi inuit 600-t missaat alakkaasimapput.
  5. Ulloq 24. oktobari borgmesteri Nuummi inuussutissarsiutinik ineriartortitsineq & 200 millioner koruuninik aningaasatigut siuariaateqarnissamut atorneqarnissaat pillugu inuussutissarsiuteqartut ”Soraarnerup kingornagut ataatsimeeqatigivai”.  Ataatsimiinnermi tassani Kalaallit Airports, Greenland Venture aammalu Kommunaldirektøri Lars Møller- Sørensen mittarfissamut atatillugu Nuummi siuariartortoqarnissaa pillugu saqqummiussaqarput. Borgmesteri ammaanersiornermi oqalugiarpoq, saqqummiussinerillu akornanni apeqquteqartoqarsinnaalluni. Ataatsimiinneq taanna arlalinnit siulliuvoq, kommunillu inuussutissarsiuteqartut qanimut oqaloqatigisassavai, inuussutissarsiumminnik siuariartuutaat pillugit. Inuussutissarsiuteqartut aammalu Aningaasaqarnermut Inuussutissarsiornermullu Ataatsimiititaq Soraarnerup kingornagut ataatsimeeqatigiinnissamut qaaqquneqarsimapput.
  6. Ulluni 6.-8. novembari borgmesteri Paamiuniippoq, ilaatigut kommunip allaffiani Paamiormiunut ammatitsilluni, kommunimilu suliffeqarfinnut pulaarluni.
  7. Ulloq 8. oktobari Inuusuttut Kommunalbestyrelsiat ataatsimiippoq, FN-illu nunarsuaq tamakkerlugu anguniagai tassani qitiutillugit sammineqarsimapput.
  8. Pisarneq malillugu juullip orpiliaanik ikitsineq ingerlanneqassaaq decembarip 1-ani nal. 15:30 – 16:20 tungaanut. Ukioq manna aamma Nuussuarmi juullip orpiliaanik ikitsisoqarumaarpoq. Taamaalilluta illoqarfiup ilaaniittut tamakkerlutik orpeqartinneqarnissaat qulakkiissavarput.
  9. Sisamanngorpat ulloq novemberi 28-anni 2019-imi nal. 18.00, nunatsinni borgmesterit tamakkerlutik Peqqissutsimut, Isumaginninnermut Inatsisinillu Atuutitsinermut naalakkersuisumit Martha Abelsen-imit oqarasuaatikkut ataatsimiinnissamut aggersarneqarput. Kalaallit Qallunaallu akornanni meeqqat ukkataralugit suleqatigiinnerup killiffia pillugu ataatsimiissapput. 
  10. Kommunalbestyrelsi immikkut ittumik ataatsimiinnissamut aggersarneqartussanngorpoq. Immikkut ittumik ataatsimiinneq pissaaq decemberip ulluisa 17.-anni, oqarasuaatikkullu ingerlanneqassalluni

2b

Uju Petersen, Meeqqanut Ilaqutariinnullu Ataatsimiititami siulittaasoq:

  1. Socialministeriaminngaanniik socialrådgiverit 8 – Socialfaglig undersøgelseimik Tasiilamut tunngasunik suliaqarnerat ingerlavoq – tamanna ingerlalluarpoq dec. Qiteqqunnissaata tungaanut
  2. Tamanna suliassanik allanik nassataqarnissaa ilimagineqartariaqarpoq
  3. Ataatsimiititaliaq maani nuummi takusassarsioqqammerpoq – assorujussuaq paasissutissanik pissarsiaqarluarpugut

Inge Olsvig Brandt, Suliffeqarnermut Isumaginninnermullu Ataatsimiititami siulittaasoq:

  1. Utoqqarnut Immikkoortortaqarfimmi ineriartorneq: Utoqqarnut Immikkoortortaqarfimmi aqutsisut tamarmik aqutsisutut pikkorissarneq pingasunik immikkoortulik 2019-imi marsip qaammataaniilli naammassillugit ingerlappaat. Tamanna pitsaasumik ineriartornermik kinguneqarpoq, aqutsisullu ataatsimoorussanik nutaanik anguniagassaliorput. Aqutsisut akisussaaffii suliassaallu ersarissarnerisigut Kommuneqarfik Sermersuumi aqutseriaatsimut tunngavissani aqutsisumut tunngasunut naapertuupput. Aammattaaq Utoqqarnut Immikkoortortaqarfimmi sulisunik inuttut ineriartornermik pikkorissaanerit aallartinneqarput. Aalajaatsuunissaq aamma sulisut suliatigut piumassuseqarnissaat pikkorissaanermi qitiutinneqarput.
  2. Utoqqaat Illuat – ulloq 19. nov. ukiunik 50-inngortorsiorpoq: Ullormi tassani kaffillertoqarpoq kiisalu aliikkusersuisoqarlunilu erinarsortoqarpoq, ilaatigut Kofoeds Skolemeersut.
  3. Tilioq Ataatsimiinneq: Ataani atsiortoq ulloq 11. nov. 2019-imi Tiliup ataatsimeersuartitsineranut peqataavoq, qulequtarineqartoq tassaavoq Peqataatitsineq.
  4.  Qinngutsinni najugaqatigiiffik nutaaq: 1. decembari 2019 aallarnerfigalugu Suliffeqarnermut Isumaginninnermullu Ingerlatsiviup Qinngutsinni inissiaq (Seernaq 4 – B-4103) tigussavaa, taannalu inunnut innarluutilinnut aamma tarnimikkut innarluutilinnut tunngasuni najugaqatigiiffittut atorneqassaaq. Seernaq 4-mik tigusineq najugaqatigiiffiit pingasut kattunneqarnissaannik periarfissaqalersitsivoq. Illumillu tigusineq aamma najugaqartut pitsaanerujussuarmik atugassaqalernissaannik pilersitsivoq, taamaalillutillu taakku pisariaqartitaannut naapertuuttumik inissamik neqeroorfigineqarsinnaalerlutik. Seernaq 4-mi najugaqartunut 16-inut inissaqarpoq.
  5. Innarluutillit pillugit inatsit nutaaq pillugu isumasioqatigiinneq : Sapaatip-akunnerani 47-mi Suliffeqarnermut Isumaginninnermullu Ingerlatsivinniit (Tasiilamiit, Paamiuniit aamma Nuummiit) peqataaffigineqartumik ulluni sisamani Inuit innarluutillit tapersersorneqarnissaannut Inatsisartut inatsisaat nutaaq nr. 13, 12. juni 2019-imeersoq tunngavigalugu isumasioqatigiittoqarpoq. Isumasioqatigiinnermi kommunit inatsimmi nutaami kommuninut piumasaqaatit nutaat aamma piffissami aggersumi suliniutissatut qitiutinneqartussat pillugit annertunerusumik paasissutissinneqarnissaannik periarfissinneqarput.  (Uku assersuutitut taaneqarsinnaapput) Illersuisoqarnermik aaqqissuussineq: Inatsimmi nutaami illersuisooqatigiinnik kommunit pilersitsinissaannik piumasaqaateqarpoq – illoqarfiit immikkut minnerpaamik marlunnik illersuisoqartitsissapput, taakkulu innuttaasunik innarluutilinnik ikiuuttassapput. Illersuisoq isumaginninnermut innarluutilinnullu tunngasunik sukumiisumik ilisimasaqassaaq/misilittagaqassaaq kiisalu illersuisutut pikkorissarsimassaaq, taanna Isumaginninnermut Aqutsisoqarfiup akisussaaffianiippoq. Ingiallorteqartitsisarneq: Innuttaasoq innarluutilik ingiallorteqarsinnaatitaavoq, ass. unnukkut aaqqissuussanut peqataanissamut. Innuttaasoq qaammammut 15 tiimit tungaanut ingiallorteqarsinnaatitaavoq. Innuttaasup kina ingiallortitut toqqarniarnerlugu nammineq aalajangeeqataaffigisinnaavaa – kommune atorfinitsitsisuussaaq, pinerlussimannginnermullu uppernarsaatinik pissarsiniassaaq, immaqalu  meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaat. Nammineq angerlarsimaffigisami isumassuinermut tapersersuineq: ”Nammineq angerlarsimaffimmi paaqqutarineqarneq ” siullermik taaguutiginikuusimavaa. Suliassamulli tassunga atatillugu aallaaviatigut tassaanerusarput qanigisaasut imaluunniit ilaqutaasut qaninnerit. Ingiallortaatinneqartoq siusinnerusukkut SIK-p ilinniarsimanngitsunut tunngasunut isumaqatigiissutaa naapertorlugu akissarsiaqartitsisoqartarpoq. Tamanna imaalillugu allanngortinneqarpoq, pineqartup tamakkiisumik isertitarisimasai naapertorlugit akissarsiaqartinneqalissasoq.

Michael Rosing, Meeqqanut Atuarfeqarnermullu Ataatsimiiititmi siulittaasooq:

 

  1. Ataatsimiititaq Tasiilamut angalaqqammerpoq, suliffeqarfiit ataatsimiititamit susassaqarfigineqartut amerlasuut, inuppassuillu tunniusimallutik sullissisut pulaarneqarput.
  2. Tasiilaq nutaamik meeraaqqerivittaassaaq.
  3. Angajoqqaat meeqqeriviillu suleqatigiinnerulerput.
  4. Meeqqerivinni meeraaqqerivinnilu ilinniarsimasunik sulisussaaleqineq pillugu KNR-ikkut apersorneqarnikuuvunga, naatsumillu oqaatigaara kommune pisinnaasani tamaat suliaqartoq. Aningaasat atugassarititaasut atorlugit ilungersorluta sulivugut.
  5. Ukioqanngitsuniit arfinilinnut ukiulinnut tunngasunik suliaqartunut fagchefimik atorfinitsitsisoqarpoq.

Justus Hansen, Sanarfinermut Avatangiisinullu ataatsimiititami siulittaasoq:

  1. Nuuk City Development A/S Nuummi meeqqerivinnik meeraaqqeriutigisunik marlunnik sanaartornissamut sapaatip-akunnerata siuliani isumaqatigiissut atsiorpaa. Meeqqerivissat pineqartut najukkami suleqatit peqatigalugit ABC Pavilloner-ikkunnit sanaartorneqassapput taakkulu 2020-mi sapaatip-akunnera 47-mi naammassisimanissaat naatsorsuutigineqarluni.
  2. Lokale- og Anlægsfonden Nuummi angalasimaneranut atatillugu Nuummi kalaallit timersoqatigiiffii allaffeqarfimmilu sulisut ataatsimeeqatigisaqattaarpai. Aningaasaateqarfiup nunami suliatik amerliniarlugit kommunimut erseqqissaateqarsimapput Tasiilamilu inuusuttunut kulturikkut illumut 1 millionit koruuninik saniatigut aningaasaliiffigineqarsimallutik. Aningaasaateqarfiup taamaalilluni pilersaarummi suliassai 12 millionit koruuniusumi 3 millioniniit 4 millioninut amerlineqarput.
  3. Qinngutsinni sanaartorfissat arlallit sanaartorfigeriaannaasut allaffeqarfimmit nalunaarutigineqarput. Nalunaaruteqarnermi kina inatsisitigut pisinnaatitaanersoq pisussaatitaanersorlu pillugu sukannersumik ilaatigut malittarisassaqartitsisoqarpoq kiisalu nunaminertamik taamaassorinninnissaq pinaveersimatinniarlugu aningaasaliisinnaassuseqartoqarnissaanik piumasaqaateqartoqarluni. Nunaminertamik kikkut qanorlu qinnuteqartoqarsinnaanersoq pillugu eqqummaarinnerulerneq qinnuteqartunik arlalinnik itigartitsisariaqalernermik kinguneqarsimavoq, soorluttaaq nunami aningaaserivinnik qanimut pisussaaffiusumillu suleqatiginnittariaqalernermik ersarinnerulersitsivoq