Nalunaarutit

2a. Siulittaasumit nalunaarutit

2b. Ataatsimiititanik ataavartunit nalunaarutit

Ulloq marsip 12-ani Kommunalbestyrelsip ataatsimiinnerani Borgmesterip nalunaarutai

 

  1. Pilersaarutigineqarpoq Foodlab piffissami qaninnermi ammassasoq. Foodlab pillugu takorluugaavoq, Kalaallit Nunaanni inuit amerlanerit nunatsinnit nioqqutissiassat isumassarsiorfigalugit piffissap ingerlanerani nutaaliornermik aallarnisaanermillu ingerlatsinissaat. Foodlab Nuukullak 35-mi tigussaasunik tunisassiornermik ingerlatsineruvoq. Foodlabimi igaffimmi atortussat toqqagassat amerlaqisut aqqutigalugit aallarnisaasunut ingerlatsinermik aningaasartuutit apparsarneqarsinnaapput, taamaaliornikkullu nunatsinni takornarialerinermilu inuussutissanik tunisassiorneq akilersinnaanerusoq aallartisarneqarsinnaalluni. Nuukullak 35-mi init iluarsaanneqarsimalerput, atortussat pisiarineqarnikuupput aamma maanna itortulersuineq ingerlavoq.
  2. Aningaasaqarnermut Inuussutissarsiornermullu ataatsimiititaq ataatsimiititaliatut piffissami februaarip 16-ianit 23-anut Svalbardimi aamma Københavnimi angalavoq. Angalanermit nalunaarusiaq allaffissortunit suliarineqassaaq.
  3. Piffissami februaarip 23-anit marsip sisamaannut borgmesteri Københavnimiippoq suliassat tulliuttut ingerlatissallugit: Aalborgip borgmesterianik ataatsimeeqateqarneq (taamaatinneqartoq), Jens Wandel, FN-imi Special Adviser to the Secretary-General on Reforms (iluarsartuussinermut pisortamut immikkut siunnersortaasoq) ataatsimeeqateqarneq, Amagerimi qimarnguik LIVA-mut pulaarneq, Søndagsavisenimit aamma Danmarks Radiomit apersorneqarneq Tasiilaq aamma meeqqat atugarliortut pillugit piviusulersaarummik suliaqarnissamut tunngasumik aamma Nuna Advokaternes og Hotensip ukiumoortumik Kalaallit Nunaat pillugu Københavnimi ataatsimeersuartitsineranut peqataaneq, tassani sammineqarpoq ”Kalaallit Nunaanni suliniuterujussuit piviusunngortinneqarnerat – misilittakkat pitsaasut”. Nuuk City Developmentimi allaffissornermut pisortaq, Aningaasaqarnermut Naalakkersuisoq aamma Avannaata Kommuniani borgmesteri nunatsinnut tunngatillugu ataatsimeersuarnermi saqqummiussisunut ilaapput.
  4. Ulluni marsip 13-iat aamma 14-iat MIO FN-ip Meeqqat pisinnaatitaaffii pillugit Kommunalbestyrelsimi ilaasortanut kiisalu Nunaqarfinni siulersuisut siulittaasuinut tamanut ilinniartitsinermik ingerlatsissaaq.
  5. Ulloq marsip 15-iat Kommunalbestyrelsimi ilaasortanut kiisalu Nunaqarfinni siulersuisut siulittaasui Atassuteqaatersuutit pillugit ataatsimeersuarnermut qaaqqusaapput Ineqarnermut Attaveqaqatigiinnermullu Naalakkersuisumit Karl Frederik Danielsenimit kiisalu borgmester Asii C. Narupimit aaqqissuunneqartumik. Ataatsimeersuarneq Hotel Hans Egedep ataatsimiittarfiani ingerlanneqassaaq.
  6. Ullut marsip 20-at aamma 21-at Nuummi nuna tamakkerlugu atassuteqaatersuutit pillugit ataatsimeersuarnermi Ineqarnermut Attaveqaqatigiinnermullu Naalakkersuisumit Karl Frederik Danielsenimit aaqqissuunneqartumit borgmesteri qaaqqusaavoq. Borgmesterit tamarmik marlunnik saqqummiussissapput; kiffartuussinermut isumaqatigiissutit aamma kommunit takorluugaat pillugit. Saniatigut borgmesteri aallartitat oqallitsinneqarneranni peqataassaaq.
  7. Tromsø Kommune marsimi pisussaagaluartoq juunimi 2019 pisussanngorlugu kinguartinneqarpoq.
  8. Borgmesteri piffissami ulloq apriilip aqqarnganit maajip 22-anut 2019 sulinngiffeqassaaq. Tassunga atasumik Aningaasaqarnermut Inuussutissarsiornermullu ataatsimiititap ataatsimiinnissaa apriilip aqqarnganit qulinganut siuartinneqarpoq. Borgmesterip sulinngiffeqarnerata nalaani borgmesterip tullersortaa borgmesteritut atuutissaaq.
  9. Ullut marsip arferngat & arfineq-aappaat borgmesteri aamma Isumaginninnermut Suliffeqarnermullu ataatsimiititami siulittaasoq Folketingip utoqqarnut ministerianit Tryra Frank tikeraarteqarput.
  10. Ullut juunip qulinga & aqqarngat Kommuneqarfik Sermersuumi najukkami ataatsimiititat sisamaasut perngaammik najukkami ataatsimiititat ataatsimoorlutik ataatsimeersuartinneqarneranni katersuutissapput. Kommuneqarfik Sermersuumi najukkami ataatsimiititat ataatsimeersuartinneqartarnerat ukioq allortarlugu ingerlanneqartassaaq.
  11. Ulloq marsip 30-at 2019 Kommuneqarfik Sermersuumi NGO-nut borgmesteri ataatsimeersuartitsinermik ingerlatsissaaq, meeqqat inuusuttullu qitiutillugit. Ataatsimeersuarnerup siunertaraa NGO-t suliniutaasa suunerinik tamakkiisumik ilisimasaqarnissaq aamma taakkua qanoq iliorluni meeqqat pisinnaatitaaffii pillugit FN-ip isumaqatigiissutaanut tapertaasinnaanerannik paasiniaaneq. Ilanngullugu borgmesterimit kissaatigineqarpoq NGO-t siunissami kommunimit suleqatigineqarsinnaanerannut isumassarsinissaq. Kommunalbestyrelsimi ataatsimiititani naapertuuttuni siulittaasut  ataatsimeersuarnermi malinnaasussatut qaaqquneqassapput (tassa tusarnaartussatut).
  12. 2019-imi aggustip 14-ianit 18-anut Nuummi Aalborgip ulluinik ingerlatsisoqassaaq, Aalborg Kommunimit Magistraten aamma Qullersaqarfik Nuummut tikeraassallutik. Pisortaqatigiit  Allatseqarfianit tikeraartoqarnissaq pilersaarusiorneqaleruttorpoq, sammisassani kulturi, politikki inuussutissarsiornerlu ilanngunneqassapput. Ullut pissanganartut ilakkuminartunik ilaqarluni sammisaqarfiusussat ingerlanneqassapput. Kingusinnerusukkut programi imartunerusoq nassiunneqassaaq. Tassunga atatillugu Aningaasaqarnermut Inuussutissarsiornermullu Ataatsimiititap ulloq aggustip 15-iani ataatsimiinissaa nal. 14-imit nal. 16-imut nuunneqarpoq.
  13. Kommunalbestyrelsip kingullermik ataatsimiinnerani immikkoortoq 04F ”Sulinngiffeqarnerup tallineqarnissaanik qinnuteqaat” pillugu borgmesterip sinniisaata aappaanik qinersisarneq pillugu inatsisit apeqqutigineqarput. Inatsisit misissorpavut aqutsineq pillugu inatsimmi § 7, imm. 3 erseqqissumik allassimavoq: ”Borgmesterip tullii marluk qinerneqarsimappata inissaq inuttaaruttoq kommunalbestyrelsimi gruppimit toqqaasimasunit inuttalerneqassaaq.”  Tamanna isumaqarpoq gruppi taanna taassuminnga toqqaasimasoq – pineqartumi IA aamma Demokraatit tassani inissami issiasussamik toqqaassapput. Suliaq aalajangersimasoq pillugu allanik apeqqutissaqartoqarpat, apeqqutit allaffissornermut innersuussutigineqassapput, Kommunalbestyrelsip suleriaasia naapertorlugu § 3, imm. 4.
  14.  Ikkattimi saliinermut tunngasoq: Ulloq januaarip aqqarngat 2018, Naalakkersuisut siulittaasuat aamma avatangiisinut inussutissaqarnermullu ministeri nunap immikkoortuini amerikamiut sakkutuuisa najorsimasaanni atorunnaarsimasuni aamma allanut tunniunneqarsimanngitsuni imaluunniit allanik isumaqatigiissuteqarfigineqanngitsuni saliisoqarnissaa pillugu isumaqatigiissummik atsioqatigiissuteqarput. Isumaqatigiissummi ilaasut ilagaat nunap immikkoortua Tasiilap eqqaaniittoq tassaasoq Ikkatsimi sakkutooqarfik. 2018-imi aasap naajartornerani Tunumi siornatigut sakkutuut timmisartoqarfigisimasaat Ikkatteq misissuiffigineqarpoq. Tassunga atasumik Nunatta Katersugaasivia Allagaateqarfialu nalunaarusiamik suliaqarput, innersuussutigalugu qimatat ilaasa tamaaniiginnartinnissaat kulturikkut eqqaamasassatut. Sanaartornermut Avatangiisinullu Ingerlatsivimmit ilisimaneqarpoq, Tasiilap eqqaani innuttaasut inuussutissarsiortullu Ikkattip siunissaa pillugu assigiinngitsunik isumaqartut. Ikkattip eqqaani amerikamiut qimataasa tamarmik piiarneqarnissaat kissaatiginerarpaat, ilaasa piiarneqarnissaat imaluunniit ullumikkutut itsillugit tamaaniiginnartinneqarnissaat kissaatiginerarpaat. Tassunga atatillugu Nunap immikkortuani aqutsisup aamma Sanaartornermut Avatangiisinullu Ingerlatsiviup akornanni isumaqatigiissutigineqarpoq, Najukkami ataatsimiititaq aqqutigalugu innuttaasunik peqataatitsinermik ingerlatsineq aallartinneqassasoq, taanna aqqutigalugu Ikkattip siunissami atuuffissaa pillugu innuttaasut nalinginnaasumik isummiussaat paasiniarneqaqqullugu. Innuttaasunik peqataatitsinermit inerniliussaq kingorna nunap immikkoortuanut siunissami pilersaarummut ilanngunneqassaaq, aamma taamaaliornikkut saliinermut aaqqiissutaasussaq. Taamaattumik pingaaruteqarpoq aalajangiutissallugu najukkami ataatsimiititaq aqqutigalugu ingerlatsineq tassaanngimmat tusarniaanermik ingerlatsineq, taamaattumiguna aamma siullermik nassiusseqqaarnermi atortut ilanngussat tusarniaanermik ingerlatsinermi nalinginnaasumi piumasaqaataasunik naammassinninngitsut. Taamatuttaaq aallaqqaammut innuttaasunik peqataatitsinermut piffissaliussaq piaaraluni sivikitsumik ingerlatinneqartoq, suliamik ingerlatseqqinnissaq eqqarsaatigalugu. Kingorna innuttaasunik peqataatitsinerup piffissaa malunnaatilimmik sivitsorneqarpoq aamma atortussat tamarmik kalaallisut qallunaatullu oqaasertalerlugit nutserneqarput. Naatsorsuutigineqarpoq piffissami qaninnermi innuttaasunik peqataatitsinermik ingerlatsineq inerniliorneqassasoq aamma suliamik ingerlatsinerup nanginnera politikkikkut akuersissutigineqartussanngorlugu innersuussutigineqassasoq, kingorna akuerineqassappat najukkami pilersaarusiornermut aalajangersimasumut ilanngunneqarluni aamma suliassatut akuersissutigineqartut ingerlanneqassasut.

2b

Uju Petersen (IA), MIA siulittaasoq:

Ingerlatsivimmi allanngortiterineq aallartinneqareerpoq, inini allerni ini oqaloqatigiittarfik sananeqassaaq, taamaasillutik sullinneqartut ininut qullernut ingerlaqqaartariaarutissapput.

Ingerlatsivimmit nalunaarutiginninnerit suli amerlasuut tiguneqartarput, ilaatigut pinartunik piaartumillu sulissutigineqartariaqartut, Nalunaarutiginninnermi pigaartumut attuumassuteqartut sulisut pingasuusut akunnerit 24 iluanni angummassinnaasaratik.

UngeCenter aamma Efterværn aaqqissugaanerisa allanngortinnerat ingerlalerpoq, kingusinnerusukkut ilassinninnissamut aaqqissuisoqarumaarpoq.

Ingerlatsivik iluatsitsilluni Tasiilami taartaasunik inunnik isumaginnittoqalerpoq, neriuutigalugulu aamma Paamiuni iluatsikkumaartoq.

Katuami siunissami nakuuserfigitittartunut qimarnguimmik pilersitsinissaq pillugu oqaloqatigiinnermut aggersaaneq. Aggersaasoq Martha Abelsen, Peqqissutsimut, Isumaginninnermut Inatsisinillu Atuutsitsinermut Naalakkersuisoq.

Sapaatip-akunnera 15-imi Ittoqqortoormiiliarnissatsinnut qilanaarpugut.

 

Henrik Rachlev (IA), MAA siulittaasoq:

SIK & NPK ( Nunatsinni Perorsaasut Kattuffiat) ataatsimeeqatigineqarput suliffeqarfitsinni sulisoqarniarneq pillugu iliuuseqarnissaq pillugu, allatut ajornatormik suliniut aallartitariaqalermat avataaniik sulisussarsiornermik ujartuilerneq.

Kiisalu sulisut ataavarnerusumik sulinissaat eqqarsaatigalugu ajunngitsorsiassamik SIK qanimut suleqatigalugu pilersaarusiornissaq aallartisarneqartoq.

Tassunga atatillugu allaffeqarfimmi direktørerput Ålborg venskabsby mut      ataatsimeeqatiginnikkiartorluni ingerlavoq, iliuuseqarnissaq suleqatigiinnermik aallartitsisinnaasoq angujumallugu, suleqatigiinnissarlu siunniunneqarpoq aallartisarneqalerluni.

Ataatsimiinnermi aamma eqqartorneqarpoq; atuarfeqarfitsinni ilinniartitsissutini matematik, naturfag, fysik/kemi, dansk, eng -lu malunnartumik ilinniartitsisussaaleqineq manna taakkunani ilinniartitsissutini ilinniartitsoqarniarneq ajornartorsiutit annersarileriartuaaraat. Taamaattumillu aamma tassani iliuuseqarnissaq qanimut suleqatigiilluni sinaakkutissarsiorneqassasoq.  

Tasiilami skolehjem(atuartut angerlarsimaffia) allaffeqarfitsinniit orninneqarpoq, tassani suleriaatsit sullissinerillu atuartunut pitsaaliornissaat siunertaralugu, kiisalu Tasiilami meeqqeriveqarfiit susassaqarfiilluttaaq takusarneqarlutik.

Ledelses Grundlag /  maanna meeqqanut Atuarfeqarnermullu allattoqarfitsinni aallartilluarpoq, pilersaarutillu ingerlariaqqinissaannut sinaakkusersuineq pileruttorluni, suliniut tamanit tigulluarneqarpoq.

Mind Yuor own Buisness KS aallartilluaqaaq NUIF qanimut suleqatigalu, malinnaavigineqarluarlunilu.

NUIF videncenteritut pilersaarusiorneqarnera ingerlalluarpoq, projektlederissarsiornissarlu pilersaarusiorneqaleruttorluni.

Meeqqanut Atuarfeqarnermullu ataatsimiititaliaq Paamiunut Arsuk mullu paasisassarsiorlutik angalassapput uge 13-mi.                                         

KS-mi nipilersornermi ilinniarfimmi ningioq nutaaq, februarip aallaqqaataani      atorfinittoq  atorfilittarlu Tasiilamut angalapput, Tasiilami Nipilersornermut ilinniarfik alakkarlugu allallu susassaqarfiit aamma pulaarneqassallutik.

Charlotte Ludvigsen (IA),  SIA siulittaasoq:

Følger

Justus Hansen (D), SAA siulittaasoq:

Tuujummi Blok nr 2 maanna tiguneqareerpoq tamannalu isumaqarpoq Nuummi inissiat 42-t iserterfigineqarsinnaanngortut. Inissianit 126-nit 84-it maanna tiguneqareerput, maannalu blok kingulleq ukioq manna kingusinnerusukkut sananeqarnera inaarneqartussaq kisinngoruppoq.

Utoqqaat illussaat Paamiuni piariingajalerpoq. Ullut 14 missaasa ingerlaneranni ikuallattoorsinnaanermut nakkutilliisoqartussaavoq, taassumalu kinguninngua iserterfigineqarnissaanut akuersissut tunniunneqartussaalluni.

Nuummi sineriak sinerlugu aqqusineerassaq pilersaarutit malillugit ingerlavoq, ilimagineqarporlu aqqusineeraq ukioq manna naammassineqassasoq.

Upalungaarsimasunut suliassaqarfimmut pilersaarut pissusissamisut ingerlavoq uani aamma ilaallutik biilit pigineqartut taarsersornerat. Ukioq kingulleq pisiarineqarput  snescooterit aamma 4-hjulit nunaqarfinnut Ittoqqortoormiinullu nassiunneqarlutik, soorlu maani Nuummi sulianik aqutsisut biilii marluk taarserneqartut. Ukioq manna ilimagineqarpoq Nuummut A-sprøjte nutaaq tankbiililu nutaaq pigineqalerumaartut.

Sinerissap qanittuani aalisarneq pillugu suliassaqarfiup ilusilersornera aallartinneqarpoq. Sulissutiginera pissanganassaaq suliassaqarfimmut soqutiginnittut tamarmik akulerutsinneqartussaammata. Suliassap nassuiarnera politikkikkut suliarineqarnissaanut inaarsarneqaleruttorpoq.