Nalunaarutit

Siulittaasumit nalunaarutit

 

Aningaasaqarnermut Inuussutissarsiornermullu Ataatsimiititap ulloq 28. februaari 2019-imi ataatsimiinnerani Borgmesterip nalunaarutai

 

  1. Pilersaarutit malillugit Foodlab siunissami qaninnerusumi ammassaaq. Kalaallit Nunaanni kalaallit nerisassaataannik misileraasussat amerlanerulernissaat piffissallu ingerlanerani nutaaliornissaq aallarnisaanissarlu Foodlabeqarnissamut takorluugaavoq. Foodlab nioqqutissiornermi Nuukullak 35-mi inissisimavoq. Foodlabip igaffinnik atortorissaaruterpassuaqarneratigut ingerlatsinermut aallarnisaasut aningaasartuutaat annikillisarneqassapput, taamaalilluni najugaqavissunut takornarialerisunullu nerisassanik nioqqutissiornissaq imminut akilersinnaanerulissaaq.  Init iluarsaanneqareerput atortussallu inniminneerneqareerlutik.
  2. Marsip ulluisa aallaqqaataanni borgmesteri Hortensip ukiumoortumik Københavnimi kalaallit ataatsimeersuartitsinerani peqataassaaq, tassanilu qulequtarineqassaaq ”Kalaallit Nunaanni suliniuterujussuarnik piviusunngortitsiniarneq – misilittagatsialaat”, tassanilu Nuuk City Developmentip pisortaanera taavalu Aningaasaqarnermut Naalakkersuisoq ilaatigut saqqummiisuussapput.
  3. Marsip ulluisa 13-ianni aamma 14-ianni Naalagaaffiit Peqatigiit Meeqqat pillugit isumaqatigiissutaat Kommunalbestyrelsimut ilaasortanut tamanut kiisalu Nunaqarfinni aqutsisut siulittaasuinut MIO-mit ilinniartitsissapput.
  4. Marsip ulluisa 15-ianni Kommunalbestyrelsimut ilaasortat kiisalu Nunaqarfinni aqutsisut siulittaasui Attaveqarneq pillugu isumasioqatigiinnermut aggersarneqarput, taanna Ineqarnermut Attaveqaqatigiinnermullu Naalakkersuisumit Karl Frederik Danielsenimit aamma Borgmesteri Asii Chemnitz Narupimit aaqqissuunneqarpoq.
  5. Marsip ulluisa 20-anni aamma 21-anni nuna tamakkerlugu attaveqarneq pillugu isumasioqatigiinnermut Ineqarnermut Attaveqaqatigiinnermullu Naalakkersuisumit Karl Frederik Danielsen-imit aaqqissuunneqartumut Nuummilu ingerlanneqartussamut borgmesteri aggersarneqarpoq. Borgmesteri ilaatigut kommunip takorluugai aamma kiffartuussinissamut isumaqatigiissutinut tunngasunik saqqummiussaqassaaq. Tamatuma saniatigut sassarluni oqallinnermi borgmesteri peqataassaaq.
  6. Marsip ulluisa 20-anniit 22-annut pilersaarutit malillugit Tromsømiit tikeraartoqassaaq.
  7. Borgmesteri 2019-imi apriilip ulluisa 11-aniit maajip ulluisa 22-anut sulinngiffeqassaaq. Tamatumunnga atatillugu Aningaasaqarnermut Inuussutissarsiornermullu Ataatsimiititap apriilip ulluisa 11-ani ataatsimiinnissaa apriilip ulluisa qulinganut siuartinneqarpoq. Borgmesterip sulinngiffeqarnerata nalaani borgmesterip tullia borgmesteritut atuutissaaq.
  8. Marsip ulluisa arfernanni aamma arfineq-aappaanni borgmesterip aamma Isumaginninnermut Suliffeqarnermullu Ataatsimiititap siulittaasuata Folketingip utoqqaat pillugit ministeriat Thyra Frank naapissavaat, tassanilu ullo'qeqqarnerani ataatsimeeqatigeeriarlutik Ippiarsummut pulaassapput.
  9. 2019-imi aggustip ulluisa 14-ianniit 18-iannut Nuummi Aalborgip ullui ingerlanneqassapput, tassanilu Aalborgip Kommunianiit magistraten aamma pisortaqatigiit Nuummut tikeraassapput. Tikeraarnissaq Pisortaqatigiit Allatseqarfiannit pilersaarusiorlugu ingerlanneqaleruttorpoq, ilaatigullu kulturimut, politikkimut inuussutissarsiornermullu tunngasut sammineqassapput. Ullut pissanganarluinnartut peqatigiiffiulluartussat pilersaarutaapput. Kingusinnerusukkut pilersaarut tamakkiinerusoq nassiunneqarumaarpoq. Tamatumunnga atatillugu Aningaasaqarnermut Inuussutissarsiornermullu Ataatsimiititap aggustip ulluisa 15-ianni nal. 14.00-imiit aallartinnissaa 16.00-imut aallartittsussanngorlugu allanngortinneqassaaq.
  10. Borgmesterip tulliata aappaanik qinersinermut tunngatillugu Kommunalbestyrelsip kingullermik ataatsimiinnerani sumut innersuussisoqassanersoq eqqaaneqarpoq. Aqutsinermut inatsimmi § 7 imm. 3 naapertorlugu ersarilluinnartumik allaqqavoq: (…) Borgmesterip tullia siullermik aappaanillu peqassasoq qinersisoqarsimappat, inuttalerneqanngitsoq kommunalbestyrelsimi suleqatigiinnit pineqartumik qinersisumit qinersisoqassaaq.
  11. Ikkattermi saliineq pillugu: 2018-imi januaarip ulluisa 11-anni Amerikamiut sakkutooqarfigisimasaanni saliinissaq pillugu Naalakkersuisut Siulittaasuata aamma Avatangiisinut aamma Inuussutissaqarnermut Ministeeriap isumaqatigiissut atsiorpaat, taannali atorunnaarpoq, aamma allanut tunniunneqaranilu isumaqatigiissutini allani atuutinngilaq. Sakkutooqarfigisimasat ilaat isumaqatigiissummi ilaatinneqartoq tassaavoq Tasiilap eqqaani Ikkatteq. Tunumi Ikkattermi timmisartoqarfiusimasoq 2018-imi ukiassariartulernerani alakkarterneqarpoq. Nunatta Katersugaasiviata Allagaateqarfiatalu tamatumunnga atatillugu nalunaarusiaq suliaraa, ilaatigut Ikkattermi kulturikkut eqqaamasassat eqqarsaatigalugit qimatat ilaat tassaniitiinnarneqarnissaannut innersuussaqartoqarluni. Ikkattermi siunissami qanoq pisoqarnissaa pillugu Tasiilap eqqaani innuttaasut akornanni isummat assigiinngitsuusut Sanarfinermut Avatangiisinullu Ingerlatsivimmit ilisimaarineqarluarpoq. Ikkattermi Amerikamiut qimaannagaat peerneqarnissaat, ilaannaasa peerneqarnissaat imaluunniit taamatut isikkoqartillugu suneqannginnissaa qanoq kissaatigineqarpa? Tamatumunnga atatillugu Ikkattermi siunissami atuunnissaa eqqarsaatigalugu pissusissamisoortumik pisoqarnissaa anguniarlugu Najukkami ataatsimiititaliaq iluaqutigalugu innuttaasunik peqataatitsineq aallartisarneqassasoq Sumiiffimmi aqutsisup taavalu Sanarfinermut Avatangiisinullu Ingerlatsiviup akornanni isumaqatigiissutigineqarpoq. Immikkoortoq pillugu najukkami pilersaarummut tapiliussami innuttaasunik peqataatitsinissap ilanngunneqarnissaa inerniliunneqarpoq taamaalillunilu saliinissamut suliniummut aaqqiissutaasussaq ilanngunneqassalluni. Taamaattumik najukkami ataatsimiititaliaq aqqutigalugu suliap ingerlanneqarnera tusarniaanertut isigineqassanngitsoq pingaaruteqartuusoq, taamaammallu atortussat ilanngunneqartut tusarniaanermi nalinginnaasumik piumasaqaatinik malinnittussatut naatsorsuussaagaluartut malinninnginnerinut peqqutaasut. Aammattaaq suliap ingerlariaqqinnissaa eqqarsaatigalugu peqataatitsinermut piffissaq atorneqartoq piaaraluni sivikinaarneqarpoq. Kingorna peqataatitsinermut piffissaq atorneqartoq sivitsorneqarpoq taavalu atortorineqarsinnaasut tamaasa kalaallisuumut danskisuumullu nutserneqarlutik. Siunissami ungasissorsuunngitsumi innuttaasunik peqataatitsinerup nalaani suleriaqqinnermilu politikkikkut akuersissutigineqarnissaa inassuteqaatigineqassasoq naatsorsuutigineqarpoq, taavalu akuersissutigineqassappat najukkami pilersaarummut tapiliussami sukumiisumik atortunngortinneqassaaq suliassallu akuersissutigineqartut suliarineqarlutik.